Taidetutka nostaa esiin taiteen ja kulttuurin uusia rajapintoja, esittelee kiinnostavia toimijoita, tekoja ja ilmiöitä ja syventää keskustelua taiteen merkityksistä. Tuoreimman numeron teemana on ikääntyneet luovina tekijöinä ja kulttuurin uudistajina.
Puhumme paljon siitä, että kulttuuri tekee hyvää. Taide- ja kulttuuritoiminta ylläpitävät ja vahvistavat osallisuuden kokemusta. Osallisuus lisää elämän hallittavuutta ja ymmärrettävyyttä sekä kuulumisen ja merkityksellisyyden tunteita. Tässä kirjoituksessa käsitellään osallisuuden kokemusta hyvinvoinnin tekijänä ja muutosvoimana sekä esitellään keinoja, joita ammattilaiset voivat hyödyntää työssään.
Koivunlehden vihreää tehdään sekoittamalla kadmiumin keltaista ja hitunen ultramariinin sinistä, aavistus koboltin sinistä, häivähdys kromin keltaista ja ajatus sinooperin punaista. Tai ei sittenkään. Sitähän tehdään koivun, yhden yleisimmän puumme, lehdillä. Pihamaalta löytyvät koivunlehdet, Betula pubescens, tuoksuvat nenään niillä piirustaessa. Kotikutoiset maalit voi kaataa maahan sitten, kun ei jaksa enää maalata. Ne viitoittavat maisemamaalauksen tietä kohti […]
Helsingin kaupunki on palkannut kulttuuriohjaajiksi vakituisiin työsuhteisiin kulttuuri- ja taidealan ammattilaisia. Millainen työnkuva muodostuu, kun tanssipedagogista, artenomista tai muusikosta tulee työntekijä ikäihmisten palveluihin?
”Kato mua, kato mua!” huutaa nelivuotias, joka tekee yleisönsä edessä piruetin. Aikuiset keskeyttävät juttelun ja katsovat lasta. Kun he taputtavat käsiään, lapsen kasvoille nousee hymy. Pyykkinarulla saunan terassilla roikkuu aanelosia. Niissä on vesiväreillä taiteiltuja kuvia prinsessoista, hevosista, kukista ja auringosta. Saunan penkille on katettu mehua ja keksejä. Vanhemmat ihastelevat kuvia, lapsen ensimmäistä taidenäyttelyä. Hänen kasvoillaan […]
Kirjastot tarjoavat tutkitusti kunnan käytetyintä ja kiitetyintä kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelua asiakkaiden koko elämänkaarelle vauvasta vaariin. Tavoitteet ja resurssit kuitenkin vaihtelevat eri kunnissa suuresti, joten kirjaston rooli kulttuurihyvinvointityössä voi olla selkiytymätön. Potentiaalia kirjaston ja kulttuurihyvinvoinnin liitossa olisi paljon nykyistä enempäänkin.
Musiikkielämysten tahdonilmaus auttaa moniammatillisia työyhteisöjä tukemaan asiakkaan kulttuurioikeuksia. Kulttuurihyvinvointialan käytänteisiin sopiva musiikkitahto on helppo laatia, eikä se vaadi ammattilaisilta erityistaitoja. Musiikkitahtotyöryhmä pohtii ja ratkoo haasteita, joita musiikkitahdon käyttöönottoon ja toteuttamiseen liittyy.
Taidetutkan tässä numerossa keskitytään kulttuurihyvinvointialan ammattilaisiin. Keitä he ovat ja millaisia polkuja kulkien heidän ammatillinen maisemansa on rakentunut? Lehdessä pohditaan myös ajankohtaisia teemoja, jotka koskettavat muotoutuvalla kulttuurihyvinvointialalla työskenteleviä ammattilaisia. Numeron päätoimittajana on yliopettaja, tutkija Laura Huhtinen-Hildén.
The Master’s degree in Creativity and Arts in Social and Health Fields at the Metropolia University of Applied Sciences in Helsinki provides students with competencies to act as developers, innovators, and leaders by focusing on creativity and the arts in various operating environments.
Kulttuurihyvinvointialalta löytyy laajeneva kirjo erilaisia ammatteja. Etelä-Savon maakuntaliitossa työskennelleet maakuntataiteilijat ovat esimerkki siitä, kuinka taiteen ammattilaiset voivat lisätä kunnan asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta arkisissa ympäristöissä. Maakunnallisen taiteilijan työnkuva kertoo myös taiteilijan ammatin moninaistumisesta sekä organisaatiotaiteilijoiden yleistymisestä ja työnkuvan kehittymisestä.
Tänä vuonna valokuvaajan uran 20-vuotista taivalta juhliva Paula Myöhänen löysi valokuvauksen jo lukioikäisenä Lapinlahden kuvataidelukiossa. Kuinka menestysuraa media- ja viestintäalalla valokuvaajana tehneestä Myöhäsestä tuli kulttuurihyvinvointialan ammattilainen?