#TAIDE #TAIDETOIMII
PÄÄTOIMITTAJAN KIRJOITUS

Taiteen eettisyys on valintoja ja kysymyksiä – eettisyys korostuu taiteen uusissa toimintaympäristöissä

Taideala on monimuotoistunut taiteilijoiden laajentaessa toimintaympäristöään taideinstituutioiden ulkopuolelle. Taiteen tavoitteet liittyvät yhä useammin taideinterventioihin, yhteisötaiteeseen ja taiteeseen hoivayhteisöissä. Taidetutkan uusin numero elää taidekentän monimuotoistumisen mukana ja nostaa esiin ajankohtaisen aiheen: etiikan taiteen tekemisessä.

KUVA KERTOO
Kaksi sotilasjoukkoa aseineen.

Kasvoin 90-luvulla ja GIF-animaatiot olivat iso osa lapsuuteni internetiä. GIF tarkoittaa “graphics interchange format”, mutta internetissä kulkee huhu, että lyhenne tulisi sanoista “great internet fun”. 90-luvulla internetyhteydet olivat niin hitaita, että yhden tai kahden minuutin pituisen videon lataaminen saattoi kestää jopa 40 minuuttia. Sen vuoksi GIF-animaatiot olivat kevyitä ja pystyivät toistamaan lyhyitä animaatioita viiveettä. Ne olivatkin ainoa nopea keino toistaa liikkuvaa kuvaa verkkosivuilla. Myöhemmin tulivat laajakaistayhteydet, Adobe Flash-tiedostot ja lopulta YouTube.

Havahduin jossain vaiheessa jälleen GIF-animaatioiden olemassaoloon. GIF-animaatioita löytyi Tumblr-blogeista, amerikkalaisten artikkelien kuvituskuvina ja trendikkäiden ihmisten sähköpostien allekirjoituksena. Opiskelin graafista suunnittelua ja tein omalla ajallani kuvituksia. Päätin nopeasti nostalgian huuruissa opetella lyhyiden GIF-animaatioiden tekemistä.

Julkaisin ensimmäisiä kokeiluja omaan Tumblr-blogiini ja sain välittömästi positiivista palautetta. Kokeilut johtivat muutamiin toimeksiantoihin ja lopulta kokonaiseen uraan liikkuvien kuvitusten ja animaatioiden parissa. Koin aluksi pelkoa siitä, että GIF-animaatioiden suosio olisi vain muoti-ilmiö, ja niiden ympärille rakennettu urani katoaisi yhtä nopeasti kuin se alkoikin. Huomasin kuitenkin, että jos ennen GIF-tiedostot olivat suosittuja sen takia, että internet-yhteydet olivat niin hitaita ja videoita ei ollut saatavilla nopeasti, nyt ongelma oli päinvastainen.

Älypuhelimet, sosiaalinen media ja nopeat nettiyhteydet ovat tehneet keskittymiskyvystämme olemattoman pienen. Muutaman minuutin pituisen videon katsominen alusta loppuun tuntuu jo liian pitkältä julkisessa liikenteessä, kun pitäisi laittaa kuulokkeet korville. Siinä kohtaa äänetön, parin sekunnin mittainen GIF-animaatio tuntuu sopivalta ja lohdulliselta, sillä se alkaa aina automaattisesti alusta, vaikka ensimmäisellä kerralla keskittyminen herpaantuisi. GIF-animaatioiden paras ominaisuus onkin mielestäni se, kuinka ne ”looppaavat” ikuisesti, ja haenkin omilla teoksillani katsojan hypnotisoivaa vaikutusta.

Yllä oleva GIF-animaatio on Kaisa Salmelle tekemäni kuvituskuva hänen sisällissotaa käsittelevään Veripelto-yhteisöperformanssiinsa. Performanssi oli osana Kouvolassa järjestettävän Jättömaa-festivaalin ohjelmaa. Samaisella paikalla teloitettiin valkoisia ja punaisia sotilaita Suomen sisällissodan aikaan.

Halusin, että GIF-animaatio ei ota kantaa sisällissodan kulkuun, vaan enemminkin kuvastaa yleisesti sotien järjettömyyttä. Tavoitteena oli, että katsoja voi olla tietämätön sisällissodan tapahtumista, mutta silti teos herättää hänessä ajatuksia. GIF-animaatio formaattina toimii tähän tarkoitukseen loistavasti, koska animaatio toistuu loputtomasti. Eri puolien vastustajat teloittavat vuorotellen toisiaan eikä väkivallan kierre lopu.

Kirjoittaja: Anna Salmi

Anna Salmi (s.1992 Helsinki) on valmistunut graafiseksi suunnittelijaksi Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta 2016. Hän asuu ja työskentelee Helsingissä. www.salmianna.com

GIF-animaatio tuntuu lohduttavalta ja hypnoottiselta
BLOGI
TEKIJÄ

Tanssitaiteilija Helena Ratinen työskenteli Kulttuuriosuuskunta Ilmeen Elävä Kuolema -hankkeessa Oulun kaupunginsairaalan palliatiivisen ja saattohoidon osastolla A2. Työpäiväkirjansa kautta Ratinen avaa artikkelissaan työhön liittyviä eettisiä pohdintoja sekä eettistä koodistoa, jota hän käyttää työnsä tukena.

ILMIÖ

Tässä artikkelissa käsitellään taiteilija-tutkija Lisa Erdmanin taideintervention, Finnexian, eettisiä ristiriitoja. Finnexiassa performanssiesityksillä ja nettisivustoa hyödyntäen yleisölle esiteltiin kuvitteellinen lääke, jonka kerrottiin nopeuttavan suomen kielen oppimista. Todellisuudessa lääkettä ei ollut olemassakaan.

KENTTÄPOSTIA

Tampereella ammattiteatterit ovat ryhtyneet viemään esityksiä ikäihmisten hoitolaitoksiin. Läänintaiteilija Arttu Haapalainen, näyttelijä Riikka Papunen ja kulttuurisen vanhustyön suunnittelija Jaana Ylänen keskustelevat moniammatillisen työn etiikasta.

GREETINGS FROM

Business coaching Italiassa ja eettisiä dilemmoja

Tässä jutussa yliopistotutkija ja työyhteisövalmentaja Satu-Mari Jansson haastattelee Italiassa työskentelevää business coaching -työtä tekevää Anja Puntaria. Miten eettisyys näyttäytyy coaching-työtä tekevän työssä?

SYVÄLUOTAIN
Kuvataiteilija Veero Metso ja Olipa kerran Itula -taideteos.

Sisäinen työväline hyvään kohtaamiseen: Hyvyysetsivä Koijahdus

Mitä tapahtuu, kun yrityksen piilossa olevia voimavaroja etsitään ja nostetaan esiin taiteellisen prosessin ja taiteen keinoin? Taiteilija Veera Metso kuvaa tässä artikkelissa ”Piilosta – voimavarat näkyviin taiteen keinoin” -projektiaan sekä siinä syntynyttä Hyvyysetsivä Koijahdusta, sen taustoja ja teoreettisia lähtökohtia.

ILMIÖ

”Oikeasti meidän tekemä” – Teatteriohjaajan etiikkaa vankilassa

Vankila on hyvin erityinen ympäristö teatterin tekemisen paikaksi. Se herättää eettisiä kysymyksiä esimerkiksi ryhmän vuorovaikutuksesta, valtasuhteista, ohjaajan positiosta vankilainstituutiossa ja taiteellisen materiaalin omistajuudesta. Pohdimme näitä kysymyksiä Turun vankilassa toteuttamamme teatteriprojektin kautta.

TUTKIMUS

Yhteisötaiteen mikroetiikka – tietoisuutta arjen eettisistä valinnoista ja niiden seurauksista

Yhteisötaiteilijoille eettisyys on tietoisuutta siitä, että eettisiä ratkaisuja tehdään päivittäin jokaisen hankkeen kaikissa vaiheissa. Tässä artikkelissa taidesosiologi tarkastelee yhteisötaiteen etiikkaa yhteisötaiteilijoiden haastattelujen ja yhteisötaiteilija-tutkijaryhmässä käytyjen keskustelujen pohjalta.

SOMESSA SUHISEE