Musiikkielämysten tahdonilmaus auttaa moniammatillisia työyhteisöjä tukemaan asiakkaan kulttuurioikeuksia. Kulttuurihyvinvointialan käytänteisiin sopiva musiikkitahto on helppo laatia eikä se vaadi ammattilaisilta erityistaitoja. Musiikkitahtotyöryhmä pohtii ja ratkoo haasteita, joita musiikkitahdon käyttöönottoon ja toteuttamiseen liittyy.

Tällä hetkellä musiikkielämysten saatavuus erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa toteutuu epätasaisesti jääden useimmiten yksittäisten järjestöjen, hankkeiden ja työntekijöiden varaan. Oman elämäni sävelet -hankkeessa Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry:n kokoaman musiikkitahtotyöryhmän asiantuntijat ratkovat nyt kulttuurioikeuksien toteutumisen haasteita ja esittävät musiikkitahtoa osaksi kulttuurihyvinvointialan työn käytänteitä. Musiikkitahdon käyttöönotolla edistetään esimerkiksi erilaisiin muisti- ja aivosairauksiin sairastuneiden perustuslakiin kirjattua oikeutta musiikkiin ja sen tuomiin terveysvaikutuksiin.

Mikä on musiikkitahto?

Musiikkitahto on ihmisen henkilökohtainen tahdonilmaus siitä, millaista musiikkia hän haluaisi kuulla tai harrastaa tilanteessa, jossa hän ei itse pysty itse valitsemaan tai tekemään aloitteita musiikin kuuntelun, laulamisen, soittamisen tai muun musiikkiin liittyvän toiminnon suhteen. Osalle ihmisistä musiikki voi olla esimerkiksi neurologisen sairauden vuoksi yksi harvoista tehokkaista välineistä tunteiden ja muistojen herättämiseen, tavoittamiseen ja sanoittamiseen. Myös mahdollisuudet musiikin oma-aloitteiseen käyttöön voivat olla merkittävästi heikentyneet.

Musiikkitahtoon voi kirjata itselle tärkeän ja mieluisan musiikin ohella ohjeita siitä, millaisen musiikin kokee sopivan tiettyihin tunnetiloihin tai tilanteisiin, millaisissa tilanteissa toivoo hiljaisuutta ja mistä musiikista ei pidä. Musiikkitahdossa voi mainita vaikkapa sen, että on käynyt koko elämänsä tansseissa ja toivoisi pääsyä tanssilavoille jatkossakin, vaikka tanssiminen ei enää onnistuisikaan. Musiikkitahto voi olla käsin tai sähköisesti talletettu teksti tai soittolista. Helpoin ja saavutettavin musiikkitahto on laadittu paperille ja sitä säilytetään omassa kodissa. Tärkeintä on, että tieto tahdonilmauksista on niiden ihmisten saatavilla, joille tuettavan henkilön arjen ja elämänlaadun ylläpito kuuluu.

Musiikkitahdon laatiminen yhdessä tuettavan kanssa ei vaadi ammattilaisilta erityistaitoja. Tärkeää on tietoisuus musiikkitahdosta ja siitä, mitä musiikkielämykset voivat yksilölle merkitä. Tarvitaan myös valmiudet huomioida musiikkitahdon tekemiseen ja toteuttamiseen liittyvät seikat. Kulttuurihyvinvointialan opiskelijat voisivat jo harjoitteluvaiheessa laatia yhdessä asiakkaan kanssa tämän musiikkitahdon. Ammattilaisten ja opiskelijoiden olisi hyvä pohtia myös omaa musiikkisuhdettaan ja kirjata sen hetkinen oma musiikkitahtonsa, jota voi myöhemmin päivittää.
Musiikkitahdon toteuttaminen käytännössä vaatii moniammatillista yhteistyötä. Tahtoa voivat hyödyntää sinne kirjattuja toiveita toteuttaen esimerkiksi ympärivuorokautisen hoidon ja kotihoidon työntekijät, omaiset, vapaaehtoiset, musiikkitoimijat, fysioterapeutit, saattohoitotyöntekijät, päivätoiminnan ohjaajat ja järjestöjen toiminnanohjaajat.

Musiikkitahdon kehittämisprosessi osana hankkeita

Musiikkitahdon kehittäminen sai alkunsa, kun Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry:n hankkeen Oman elämäni sävelet – musiikki muistisairaan hyvinvoinnin tukena (STEA:n rahoitus 2021–24) yhdeksi tavoitteeksi määriteltiin musiikkitestamenttilomakkeen kehittäminen ja musiikkitestamenttien laatimisen edistäminen. Vaikka termit musiikkitestamentti ja kulttuuritestamentti olivat jossain määrin vakiintuneita hankkeen aloittaessa elokuussa 2021, päädyttiin käyttämään termiä musiikkitahto. Sana kytkeytyy hoiva- ja hoitotahtoon ja ilmaisee näin selkeämmin musiikkitahdon tarkoituksen.

Aluksi musiikkitahtoa lähdettiin kehittämään laatimalla ikäihmisille musiikkitahtoja yksilöhaastatteluin. Tämä toteutettiin Hämeen ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden ja Oman elämäni sävelet -hankkeen yhteistyönä. Tuloksena oli huoneentauluja ja kirjallisessa muodossa olevia soittolistoja. Musiikkitahtojen tallentamista kokeiltiin myös ryhmissä. Musiikkitahtotyöpajoissa muistoja heräteltiin laulamalla, kuuntelemalla, selailemalla laulukirjoja ja esittämällä kysymyksiä musiikkimakuun ja musiikkikokemuksiin liittyen. Muistot ja lempikappaleet kirjoitettiin ruutuvihkoihin. Osallistujat saivat jatkaa muistelua työpajojen välillä ja tuoda seuraaviin pajoihin itselle tärkeää musiikkimuistoihin liittyvää esineistöä.

Myös Pirkanmaalla musiikkikuntoutuksen pilottiryhmien osallistujat ja Minun ääneni -hankkeen (Arvokas vanhuus ARVA ry, STEA:n rahoitus 2021–24) vetäjät kehittivät yhteistyössä musiikkitahdon laatimista. Ryhmiin osallistuneet muistisairaat ja läheiset kokivat elämänkerrallisen aineiston tärkeäksi osaksi musiikkitahtoa. Musiikkimuistojen kertominen ja niistä keskusteleminen sekä lempimusiikin kuuntelu olivat ikääntyneille erittäin mielekästä ja usein vahvasti tunteita koskettavaa, mikä on havaittu myös tutkimuksessa (ks. Tammela 2022). Musiikkitahto-teema näkyi ennakkohaastatteluissa ja kuntouttavien musiikkiryhmien sisällöissä.

Hankkeiden työntekijöiden moninaiset ammatilliset taustat sosiaali- ja kulttuurialalta olivat hyödyksi hankkeiden välisissä keskusteluissa musiikkitahdon jatkokehittämiseksi. Lukuisat yhteistyökumppanit antoivat myös tärkeitä näkökulmia kehittämiseen. Kokemusten pohjalta pidettiin yhteinen Musiikin muistilokero -etätyöpaja aiheesta kiinnostuneille. Tärkeäksi muodostui lempimusiikkilistojen lisäksi myös musiikin muu harrastuneisuus, kuten tanssiminen ja instrumentin soittaminen, sekä sen huomioinen, mistä musiikista ei pidä.

Ruutuvihkotyöskentelyn jatkokehityksenä päädyttiin luomaan Musiikkitahtovihko. Vihkosta on tulossa sähköinen ja painettu versio, jonka voi tilata Oman elämäni sävelet -hankkeen nettisivuilta. Musiikkitahtovihko johdattelee erilaisten kysymysten ja näkökulmien kautta oivaltamaan omia musiikkimieltymyksiä. Kysymyksiin vastaamalla voi koota tärkeimmät musiikkimuistot seinäjulisteeksi tarkoitettuun musiikilliseen elämänpuuhun, joka pohjaa Tampereen kaupungin kehittämään Elämänpuu-julisteeseen (ks. Turun kaupunki 2018). Elämänpuu-julisteeseen voi kirjata näkyville kotihoidon tai ympärivuorokautisen hoivan asiakkaan toiveet, mieltymykset ja tärkeät elämän tapahtumat. Tampereen kaupungin ja Minun ääneni -hankkeen kehitystyön myötä siihen sisällytetään jatkossa myös musiikkimuistot ja äänimaisemat. Elämänpuu-julistetta ollaan parhaillaan uudistamassa ja jatkossa se on Tampereen kaupungin verkkosivuilla kenen tahansa ladattavissa.

Musiikkitahtotyöryhmä ratkoo kulttuurioikeuksien toteutumisen haasteita

Musiikkitahdon kokoaminen ja tallentaminen osoittautui ennakoitua laajemmaksi ja syvemmäksi kehittämistehtäväksi. Oman elämäni sävelet -hankkeessa kutsuttiin koolle ammattilaisia, jotka olivat jo omassa työssään tutkijoina, muusikkoina, järjestötyöntekijöinä, yrittäjinä ja terveydenhuollon edustajina pyrkineet edistämään musiikkimuistojen tallentamista ja mielimusiikin hyödyntämistä kuntouttavassa toiminnassa. Tästä joukosta muodostui moniammatillinen Musiikkitahtotyöryhmä.

Musiikkitahtotyöryhmä edistää erityisesti erilaisista muisti- ja aivosairauksista kärsivien perustuslakiinkin kirjattua oikeutta musiikkiin ja sen tuomiin terveysvaikutuksiin. Verkostomaisesti toimivan työryhmän tavoitteena on lisätä tietoa musiikkitahdon merkityksestä ja käytännön toteutuksesta. Työryhmä pyrkii ratkomaan esiin tulleita käytännön haasteita, kuten musiikin esittämisen ja tallentamisen lupiin liittyviä kysymyksiä, sillä musiikin jakaminen ja esittäminen julkisesti on tarkasti tekijänoikeudellisesti säädeltyä. Tavoitteena on edistää toimintaa, joka mahdollistaa yksilöllisten sähköisten soittolistojen luomisen ja kuuntelemisen sekä mielimusiikin hyödyntämisen muistisairauteen sairastuneiden hoivassa ja kuntoutuksessa (vrt. Playlist for Life 2019).

Musiikkitahto osaksi kulttuurihyvinvointialan käytänteitä ja rakenteita

Musiikki on kustannustehokas ja monipuolinen väline osana ennaltaehkäisevää työtä, hoitoa ja kuntoutusta. Vaikka musiikin terveyttä ja hyvinvointia edistävistä vaikutuksista on laajaa tutkimusnäyttöä (ks. Finn & Fancourt 2019; Särkämö & Huotilainen 2012; Sihvonen ym. 2017), musiikin saatavuus erilaisissa palveluissa toteutuu epätasaisesti ja on usein yksittäisten järjestöjen, hankkeiden ja terveydenhuollon edustajien varassa. Työryhmä haluaa nähdä, että tutkimusnäyttö ja hankkeissa saadut käytännön kokemukset huomioidaan hyvinvointialueiden palveluverkkoja rakennettaessa. Palveluissa ei voida ohittaa toisten hoivan varassa elävien ihmisten oikeutta omannäköiseen kulttuuriseen elämis- ja kokemusmaailmaan.

Esimerkiksi sosiaali- ja vanhuspalvelun piirissä olevan seniorin palvelusuunnitelmaan tulisi kirjata hänen kulttuurinen taustansa sekä siihen liittyvät tarpeet ja toiveet. Käytössä olevaan RAI-järjestelmään (Resident Assessment Instrument) tehtävä kulttuurikirjaus auttaa laatimaan hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmia (Siponkoski 2020). Kuitenkin kulttuuristen toiveiden tulisi olla myös paperisena tai digitaalisena paikassa, josta sen näkevät myös ne olennaiset toimijat, joilla ei ole pääsyä hallinnolliseen järjestelmään. Musiikkitahdon tallentamismuotoa kehitettäessä työryhmässä ja hankkeissa onkin pohdittu paljon niin sanottuja loppukäyttäjiä ja sitä, kuinka tahto olisi helpoiten sitä toteuttavien toimijoiden saatavilla.

Vaikka musiikkitahdon laatiminen on teknisesti helppoa, sen toteuttaminen vaatii ratkaisuja liittyen erilaisiin lakiteknisiin kysymyksiin. Yksilöllisten soittolistojen luominen ja jakaminen on mahdollista monissa sisältöpalvelussa, mutta haasteena musiikkitahdon tallentamisessa digitaaliseen palveluun ovat tietosuojaan liittyvät säännöt. Paperisen lomakkeen voi täyttää, tallentaa ja tulostaa ongelmitta tai kirjoittaa tiedot käsin. Vastaavaan ei ole digitaalisesti yksinkertaista ratkaisua. Musiikkitahdon voi siis teknisesti tallentaa listana, minkä lisäksi tarvitaan luvallisesti hankitut musiikkikappaleet. On tärkeää huomioida ero musiikin henkilökohtaisen käytön ja julkisen käytön välillä.

Suomessa on tarjolla erilaisia sisältöpalveluja ja menetelmiä tukemaan musiikkitahdon toteuttamista pitkäaikaishoivassa. Case-esimerkkinä sisältöpalvelusta on Sävelsirkku-menetelmä, jonka tarkoitus on tukea hoivakodeissa asuvien ikääntyneiden sosiaalista hyvinvointia ja helpottaa henkilökunnan työtä toiminnan järjestämisessä. Kohtaamisen keskiössä on kuunteleminen ja kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus. Välineenä käytetään pilvipalvelua ja digitaalisia työvälineitä siten, että teknologia häivytetään taustalle kohtaamisessa. Sisältöpalvelun tuottajan tulee varmistaa sisällön luvallisuus, mutta myös riittävä laajuus. Palvelusta on hyvä löytyä esimerkiksi kappaleiden alkuperäisversiot, jotka ovat ikääntyneille tuttuja heidän elämänsä varrelta. Sävelsirkun kehittäjät pyrkivät siihen, että tulevaisuudessa järjestelmään voisi tallentaa yksilölliset musiikkitahdot. Musiikkitahtotyöryhmä kutsuu muitakin sisältöpalvelujen tuottajia mukaan työryhmään ratkomaan musiikin käytön haasteita.

Kenen tahansa kannattaa tehdä musiikkitahto

Musiikkitahdosta puhutaan usein muistisairauksien yhteydessä. Elämässä voi tulla muitakin tilanteita, joissa mahdollisuudet ilmaista omaa musiikkisuhdetta voivat olla pysyvästi tai väliaikaisesti heikentyneet. Omaa tulevaisuuden hoitoa, hoivaa ja elämänlaatua koskeviin asioihin on jokaisen mahdollista vaikuttaa ennakoinnin asiakirjoilla, jotka valitettavasti ovat suomalaisille vielä kovin tuntemattomia. Vanhustyön keskusliiton vuonna 2018 teettämän tutkimuksen mukaan yli 50-vuotiaista vastaajista vain 18 % oli tehnyt hoitotahdon ja vain 12 % oli tehnyt edunvalvontavaltuutuksen (VKTL 2018). Hoivatahto on tuntemattomampi, mutta erinomainen ennakoinnin väline oman elämänlaadun ja -tyylin säilyttämiseen silloinkin, jos vakava sairastuminen tai vammautuminen vie kyvyn itse ohjata arkea. Hoivatahdon oheen on hyvä liittää itselle tärkeitä dokumentteja.

Musiikkitahtotyöryhmä haluaa lisätä tietoisuutta siitä, että kenen tahansa iästä riippumatta kannattaa laatia ja tallentaa musiikkitahtonsa. Itselle mieluisa musiikki on itsestään selvä arjen elävöittäjänä, mutta ilman ennakointia sen yksilölliset ominaispiirteet tärkeine yksityiskohtineen katoavat sairastumisen myötä. Musiikkitahdon avulla saa säilytettyä oman mielimusiikki- ja äänimaailman arjessa myös toimintakyvyn menettämisen jälkeen. Musiikkitahdosta on hyötyä sairastuneelle ja hänen hyvinvoinnistaan vastaaville henkilöille, sillä itse etukäteen kirjattu tieto toimii suorana väylänä yksilöllisen hyvinvoinnin äärelle. Arjen pienet teot, kuten vapaaehtoisen tai läheisen käynnistämä soittolista, sopiva radiokanava tai lempilaulun hyräily on tuettavalle suuri kädenojennus ja tapa hyödyntää tehtyä musiikkitahtoa. Musiikkitahdon tekemistä ei kannata lykätä tuonnemmaksi, sillä emme tiedä mitä tulevaisuus tuo. Musiikkitahtoa ei voi täyttää väärin, vaan kaikki tiedonmurusetkin ovat arvokkaita.

Kirjoittajat:

Annika Tammela, musiikin tutkija (FT), yliopistonopettaja, Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Musiikin, mielen, kehon ja aivojen tutkimuksen huippuyksikkö, Jyväskylän yliopisto

Milka Lintinen, hankevastaava, Oman elämän sävelet – musiikki muistisairaan hyvinvoinnin tukena -hanke, Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry

Tiina Kuopanportti, oikeudellisen ennakoinnin asiantuntija, kouluttaja, luennoitsija

Kari Mikkonen, DI, kehitysjohtaja, Sävelsirkun tekninen kehittäjä, Sentina Oy

Eija Lämsä, CEO, Sävelsirkun kehittäjä, Sentina Oy

Kaisa Tienvieri, hankepäällikkö, kuoronjohtaja, Minun ääneni -hanke 2021–23, Arvokas vanhuus ARVA ry

Anni Pitkäniemi, psykologi (PsM), väitöskirjatutkija, Musiikki, ikääntyminen ja kuntoutus -tutkimusryhmä, Musiikin, mielen, kehon ja aivojen tutkimuksen huippuyksikkö, Psykologian ja logopedian osasto, Lääketieteellinen tdk, Helsingin yliopisto

Heidi Kurtti, musiikkipedagogi, kulttuurituottaja. Äänemme soi -projekti, Äänekosken kaupunki

Terhi-Tuulia Keränen, (MuM), hanketyöntekijä, Oman elämän sävelet – musiikki muistisairaan hyvinvoinnin tukena -hanke, Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry

 

Lähteitä ja linkkejä:

Fancourt, D. & Finn, S. 2019‎. What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review. World Health Organization. Regional Office for Europe.

Minun ääneni. 2022. Minun ääneni -hanke – Mielimusiikki kuntouttaa ja yhdistää! Arvokas vanhuus ARVA ry.

Oman elämäni sävelet. 2022. Oman elämäni sävelet – musiikki muistisairaan hyvinvoinnin tukena –hanke. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry.

Playlist for Life. 2019.

Sihvonen, A. J., Särkämö, T., Leo, V., Tervaniemi, M., Altenmüller, E., & Soinila, S. (2017). Music-based interventions in neurological rehabilitation. The Lancet. Neurology, 16(8), 648–660.

Siponkoski, S. 2020. Kulttuurisen vanhustyön tietopohjaa rakentamassa: RAI-järjestelmän hyödyntäminen. Kulttuurisen vanhustyön AILI-verkosto.

Särkämö, T., & Huotilainen, M. (2012). Musiikkia aivoille läpi elämän. Suomen lääkärilehti, 67(17), 1334-1339.

Sävelsirkku. 2022. Sävelsirkku pähkinänkuoressa.

Tammela, A. 2022. Kansakoululaisen lauluaarteisto: Jälleenrakennusajalta tutut laulut ikäihmisten laulukokemuksissa ja muistoissa. Jyväskylän yliopisto, JYU Dissertations 481.

Turun kaupunki. 2018. Elämän puu tuo näkyväksi kotihoidon asiakkaan toiveet ja haaveet. Verkkoartikkeli (20.9.2018).

VTKL. 2018. Ei huolta huomisesta – vai vastuullisesti varautuen tuleviin vanhuudenpäiviin? Verkkoartikkeli (12.12.2018).

Artikkelikuva: Muistia kuntoutetaan musiikin avulla Minun ääneni -hankkeessa 2022. (Kuva: Mirka Nikkilä).