Taiteilijoita halutaan yhä enemmän mukaan kuntien palveluihin työskentelemään erilaisten kohderyhmien kanssa. Taiteella nähdään laajat mahdollisuudet. Sen hyödyntämisestä ollaan innoissaan, mutta käytännön toteutuksessa on vielä ratkaistavaa. Lähde! Taiteesta osallisuutta -hankkeen Taidekummi-mallissa on yhdistetty terveys- ja hyvinvointipalveluita tarjoavat tahot, kunnat ja taideosaaminen. Tuloksena on valmistumassa malli, jossa toiminnan tueksi luodaan vahva pohja, mutta tilaa jätetään myös vapaalle kohtaamiselle ja uusille ideoille. 

”Taidekummina viedään taidetta niille, jotka eivät sitä helposti tavoita. Tässä työssä oleellista on taiteen tekeminen niin helposti lähestyttäväksi, että se on mielekästä ja kipinä taiteen tekemiseen syntyy.” –  tanssija Heidi Ranta, taidekummi.

Taidekummi on ammattitaiteilija, joka työskentelee sosiaali- ja hyvinvointipalveluiden yksiköissä taidelähtöisiä menetelmiä hyödyntäen. Oulunkaaren kuntayhtymän ja osatoteuttaja Iin kunnan Lähde! Taiteesta osallisuutta -hankkeessa (2020–2023 ESR) kehitetään heidän työnkuvaansa ja Taidekummi-mallia. Mallissa taiteilija on kuukausipalkkaisessa työsuhteessa ja työskentelee pitkäjänteisesti kuntien yksiköissä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten rinnalla. Taidekummit järjestävät säännöllistä taidetoimintaa yksiköissä usean kuukauden ajan.

Uuden mallin luominen ja pyrkimys sen pysyvään juurruttamiseen on vaatinut työtä. On tarvittu eri tahojen tarkkaa kuuntelua, erilaisten tavoitteiden yhteen sovittamista ja monien käytännön kysymysten ratkaisemista. Työ on vielä kesken, mutta tavoitteena on, että mallista on jatkossa laajemmin hyötyä sote- ja hyvinvointipalveluihin taiteilijan palkkaamista suunnitteleville.

Kunnat mukaan kokonaisvaltaisesti

Lähteen toiminnassa on päätetty ottaa kunnan työntekijät ja kuntalaiset vahvasti mukaan suunnittelemaan juuri heidän kuntaansa sopivaa taidelähtöistä toimintaa. Työntekijöiltä kysytään toiminnan alussa, kuinka taidetoiminta voisi tukea kunnan laajempia tavoitteita. Kunnille keskeisiä teemoja ovat olleet muun muassa kuntalaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistaminen sekä paikallisidentiteetin rakentuminen.

Vaalan kunnassa esimerkiksi haluttiin vahvistaa taidetoiminnan kautta paikallisidentiteettiä ja nostaa esille paikallisia tarinoita. Taidekummiksi valittu kansanmuusikko Osmo Hakosalo aloitti työskentelyn Valmennuspaja Lokissa työttömien nuorten kanssa. Yksi nuorista esitteli omaksi tärkeäksi paikakseen jo unholaan vaipuneen ja ränsistyneen Lumotun Hallan Maa -taidepuiston. Puisto päätettiin kunnostaa yhdessä nuorten kanssa, ja mukaan toimintaa tukemaan saatiin Vaalan kunta, paikallinen kyläyhdistys ja muita hankkeita. Puisto kunnostetaan nyt koko kunnan virkistyskäyttöön, ja sinne on tulossa myös uutta taidetta ja tapahtumia. Lumotun Hallan Maan projekti on hyvä esimerkki siitä, kuinka taidekummitoiminta voi tukea kuntalaisten hyvinvointia ja osallisuutta laajasti. Kun annetaan aikaa kohtaamiselle, kuuntelulle ja yhdessä innostumiselle, syntyy uusia toimivia ja vaikuttavia ideoita.

Pienissä kunnissa toimiminen tuo taidekummityöhön myös positiivisia erityspiirteitä. Yhteistyön ja uuden toiminnan käynnistäminen on usein mutkattomampaa kuin isommissa kunnissa. Asioita ei ole tarvetta pohtia pitkään, vaan toimeen voidaan tarttua lyhyelläkin varoitusajalla. Taidekummin tuoman osaamisen hyödytkin voidaan nähdä helpommin, kun mittakaava on koko kunnassa ihmisläheinen.

 

Taidetta kaikille

”On itsellekin palkitsevaa huomata kohtaamisten olevan osallistujille aidosti tärkeitä. Taidekummityön kautta voi lisätä ihmisten hyvinvointia ja samalla tuoda taidetta lähemmäs ihmisten arkea. Taide on kaikkien perusoikeus.” – teatteritaiteilija Sanna-Maija Karjalainen, taidekummi.

Taidekummitoiminnan tehtävä on vahvistaa osallistujien roolia ympäröivässä yhteisössä sekä tarjota uusia keinoja kohtaamiseen ja itseilmaisuun. Tavoitteena on tätä kautta tukea heidän osallisuuttaan, hyvinvointiaan ja toimintakykyään.

”Näen että taiteella on suuri mahdollisuus auttaa esimerkiksi työttömiä nuoria pohtimaan, mitä minä elämässä teen ja miksi. Pitkässä prosessissa taide voi auttaa näkemään omat mahdollisuudet ja rajat toisessa valossa’’, taidekummi Tuomo Kangasmaa kuvaa.

Taidekummien kohderyhmää ovat sosiaalista kuntoutusta tarvitsevat, työelämän ulkopuolella olevat aikuiset, kuten mielenterveys- ja päihdekuntoutujat, työttömät nuoret, maahanmuuttajat ja kehitysvammaiset. Näiden kohderyhmien toimintaan kaivataan kunnissa uusia ideoita. Taidekummi -malli on todettu toimivaksi erityisryhmille. Toimivia työkaluja ovat muun muassa yhdessä tekeminen, kohtaaminen, oman innostuksen etsiminen ja uusien näkökulmien avaaminen.

’’Minusta tällainen toiminta on tärkeää, koska se tuo taiteen lähemmäs kuntalaista. Toki muukin taide on tärkeää, mutta tämä toiminta ei palvele vain sellaisia, jotka muutenkin osaavat mennä taidenäyttelyyn.” -Kommentti yksiköiden työntekijöiden yhteishaastattelusta.

 

Taiteilija työkaverina

”On etu, että saadaan käyttää ammattitaiteilijaa. Se monipuolistaa tekemistä, ja voimme tarjota nuorille uutta näkökantaa ja työkaluja itseilmaisuun. Työskentely on ollut vastavuoroista, ja saamme itsekin tehdä ja kokeilla. Roolit vaihtuvat, kun ohjaaja onkin mukana tekemässä.” – Kommentti yksiköiden työntekijöiden yhteishaastattelusta.

Aikaisempien kokemusten perusteella taidekummeille on mallissa päätetty nimetä yksikön henkilökunnasta työpari, lähdekummi. Yhdessä kehittämällä ja kokeilemalla löydetään jokaiseen yksikköön ja jokaiselle osallistujalle sopiva toimintamuoto. Lähdekummit myös saavat yhteistyöstä inspiraatiota ja uusia näkökulmia omaan työhönsä. Samalla yksikkö saa tukea taidelähtöisen toiminnan itsenäiseen kehittämiseen jatkoa varten.

”Tämä toiminta saa innostumaan sellaisetkin, jotka on vaikea saada mukaan. Taidekummi näkee asiakkaissa niin paljon potentiaalia. Asiakkaat ovat saattaneet olla mukana yksikön toiminnassa jo kauan, ja uutta näkökantaa tarvitaan. Toiminta jättää jotain uutta ja hyvää meille’’, eräs lähdekummeista kuvaa yksikön kokemuksia taidetoiminnasta.

Taidekummit ovat kokeneet, että yksiköiden henkilökunta on ottanut heidät vastaan erittäin hyvin. Paikoissa, joissa Lähteen taidekummit toimivat, tehdään usein paljon käsin. Henkilökunta on valveutunutta taiteen suhteen, joten yhteistä maaperää on jo valmiina.

”Henkilökunta on ollut vastaanottavaista ja innostunutta sekä yllättävän luovaa. Henkilökunta on myös työparityöskentelyn kautta nähnyt nopeammin ja realistisemmin työn positiiviset vaikutukset. He pääsevät näkemään, miksi työtä tehdään, ja he pääsevät todistamaan esimerkiksi liikkeen positiiviset vaikutukset ihmisissä, jotka eivät muuten liikkuisi’’, taidekummi Heidi Ranta toteaa.

Osa henkilökunnasta on paljastanut jälkikäteen, että ennen toiminnan alkua heillä oli epäilyksiä siitä, miten taiteilijan kanssa löydetään yhteinen sävel ja miten taiteilija sopii yksikön arkeen. Epäilykset ovat kuitenkin karisseet nopeasti toiminnan lähdettyä käyntiin.

Taiteilijan uusi työnkuva

”En näe, että kehittäisimme uutta taiteilijaa, vaan taiteilijalle tuodaan uudenlaisia mahdollisia tehtäviä. Omaa ammattitaitoa voi soveltaa aina uusilla tavoilla.” – kuvataiteilija Tuomo Kangasmaa, taidekummi.

Taidekummin työroolissa oleellista on, että hän on taiteilija, joka toimii ja tarkastelee asioita ammattitaiteilijan näkökulmasta. Taidekummi ei tule yksiköihin ensisijaisesti esiintymään tai tekemään omaa taidettaan, vaikka tällaistakin toimintaa voidaan järjestää. Taidekummin työnkuvaan kuuluu tehdä ja tutkia taidetta yhdessä tai rinnakkain osallistujien kanssa. Taidekummi myös tukee osallistujien oman taidesuhteen kehittymistä ja jatkopolkuja taiteen itsenäiseen tekemiseen. Välillä taidekummi voi toimia myös ikään kuin kuraattorina, tuoden esille osallistujien taidetta.

Tällainen moniulotteinen rooli vaatii taiteilijalta paljon. Hänen pitää omaksua usein paljon uutta ja olla valmis soveltamaan omaa osaamistaan. Esimerkiksi esiintyvän taiteilijan selkeä identiteetti tai toisaalta vahva tausta taiteen opettajana voi olla jopa esteenä toiminnan tavoitteiden toteutumiselle, jos niistä ei ole valmis joustamaan.

”Ensimmäinen ajatus oli into ja innostus, koska tuntui siltä, että viimein löysin työn, joka oli tarkoitettu minulle. Työskentely on ollut minulle helppoa ja vaivatonta. Toisaalta, koska pedagogia ja opettajuus ovat minulle vahva osa työtäni, kävin itseni kanssa keskusteluja siitä, pystynkö jättämään sitä lähestymistapaa pienempään rooliin. Näiden pohdintojen kautta löytyi uusi suhde myös taiteilijuuteen’’, pohtii Ranta, joka on paitsi tanssija niin myös tanssinopettaja.

Taidekummin työssä tarvitaan erilaista osaamista. Valmius lähteä omalle epämukavuusalueelle, heittäytymiskyky ja taito katsoa asioita aina uusista näkökulmista tulevat tarpeeseen. Taiteen yhdessä tekeminen ja tutkiminen vaativat valmiutta aitoon kohtaamiseen ja niin sanottuun tyhjään tilaan eli siihen, että antaa asioille tilaa ja vapautta kehittyä omiin suuntiinsa. Lopulta, jos työ tuntuu omalta, se koetaan usein myös erittäin palkitsevaksi.

Taiteilijalta uudenlainen kuukausipalkkainen työsuhde isossa organisaatiossa voi vaatia uudenlaista asennoitumista. Taiteilijat ovat usein freelancereita tai monissa eri työsuhteissa. He ovat tottuneet tietynlaiseen vapauteen oman työn organisoinnissa.

”Eihän työ ole ollut monellakaan tapaa helppoa vastuualueisiin liittyen. Tässä ollaan kuitenkin työsuhteessa, johon liittyvät tietyt resurssit ja työajat sekä pohdinta työn kannattavuudesta itselle’’, Kangasmaa kuvaa kohtaamiaan haasteita työn sovittamisessa yhteen muun taiteilijantyönsä kanssa.

Säännöllinen päivätyö voi toisaalta olla myös kaivattu mahdollisuus, kuten Heidi Ranta kuvaa:

”Minulle tärkeää tässä työssä on tietty toistuvuus ja tietyt rutiinit. Ne ovat minulle yhtä tärkeitä kuin asiakkaille. Rakenteesta tulee hyvä pohja kuukausipalkkaiselle työlle, jossa on tietyt vaatimukset työnantajan puolesta.’’

Tulevaisuuden näkymiä

’’Taidekummin työ vaatii taiteilijalta aloitteellisuutta, sopeutumiskykyä ja kykyä organisoida oma työ itsenäisesti.” – tanssija Heidi Ranta, taidekummi.

Lähteen Taidekummi-mallin kehitys tapahtuu hankkeen laajan osaamisen avulla. Kunnilla ja taiteilijoilla on koko ajan ollut tukenaan hanke, mutta tavoitteena on, että malli olisi lopulta niin hiottu, että sitä pystyttäisiin toteuttamaan kunnissa myös itsenäisesti. Tavoitteena on, että kunnat osaisivat luoda toimivat lähtökohdat taiteilijan pitkäjänteiselle työskentelylle ja löytäisivät työhön sopivat ammattilaiset. Taiteilijoiden osaaminen ja ymmärrys sote- ja hyvinvointipalveluissa työskentelystä tulee olla myös riittävän laajaa. Itsenäinen työskentely vaatii alalla kuin alalla hyvää ammatti-identiteettiä ja käsitystä siitä, mitä tekijältä eri yhteyksissä odotetaan.

Kirjoittaja: Lähde! Taiteesta osallisuutta -hankkeen projektipäällikkö Heidi Jäärni on teatteriopettaja (TeM) ja teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK).

Artikkelikuva: Taidekummit Sanna-Maija Karjalainen ja Heidi Ranta vierailulla Simossa yhdessä projektipäällikkö Heidi Jäärnin kanssa. Kuva: Inka Hyvönen.

Lähde! Taiteesta osallisuutta –hanke (2020-2023) tarjoaa heikoimmassa asemassa oleville henkilöille mahdollisuuden osallisuuteen ja kulttuuriseen hyvinvointiin heidän työ- ja toimintakykynsä sekä hyvinvointinsa edistämiseksi.

Hankkeella tavoitellaan taidelähtöisten menetelmien pysyvää juurtumista erityisesti osaksi heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden sote-palvelupolkuja sekä tiiviimpää väylää kunnan muihin hyvinvointipalveluihin. Toiminta-alueena toimii Oulunkaaren kuntayhtymä ja jäsenkunnat (Ii, Pudasjärvi, Simo, Utajärvi ja Vaala).

Oulunkaaren kuntayhtymä vastaa toiminnan soveltuvuudesta sote- ja hyvinvointipalveluihin ja tarjoaa tähän laajaa osaamistaan. Osatoteuttaja Iin kunta puolestaan vastaa taiteellisesta osaamisesta Taidekeskus KulttuuriKauppilan kautta.