#TAIDE #TAIDETOIMII
PÄÄTOIMITTAJAN KIRJOITUS

Taide ja muutos

/ Anna-Mari Rosenlöf

Taidetutkan neljäs numero raottaa muutoksen ovea. Tarkastelemme erityisesti taidetta, joka tapahtuu perinteisten taideinstituutioiden ulkopuolella dialogissa ympäröivän yhteisön, yhteiskunnan ja yksilöiden kanssa, yllättävissäkin konteksteissa: kouluissa, vastaanottokeskuksissa, palvelutaloissa, päiväkodeissa, kuntouttavassa työtoiminnassa, ryhmäkodeissa.

KUVA KERTOO

Drag-alter egoni runoilija Maimu Brushwood o.s. Huolirinta esiintyi ensimmäisen kerran yleisölle Helsingin Kinaporin monipuolisessa palvelukeskuksessa syksyllä 2016. Työskentelin Kinaporissa kuvataiteilijana 2015 – 2018 kolmivuotisen Suomen Kulttuurirahaston Taidetta hoitolaitoksiin -apurahan turvin. Drag-esityksen vastaanotto oli niin hyvä, että Maimu alkoi elää omaa elämäänsä ja on kiertänyt runojensa kanssa nyt jo yli  kaksi vuotta aktiivisesti niin palvelukeskuksissa kuin niiden ulkopuolellakin.

Drag-esitykseni syntyi halustani luoda taideteos, joka aiheuttaisi selkeän muutoksen palvelukeskuksen arkirutiineihin. Koin, että en ollut yltänyt tähän tavoitteeseeni aikaisemmissa taiteellisissa ulostuloissa. Tullessani esimerkiksi ryhmäkotiin esiintymään toiminta seisahtui ja asukkaille oli heti selvää, että nyt jotakin on alkamassa. Toisinaan sain aplodit jo ennen esiintymistä pelkän ulkomuodon perusteella. Värikkäästi pukeutuvan hahmoni lausumia runoja kuunneltiin keskittyneesti ja niiden sanomaa pohdittiin tai riimejä toisteltiin.

Pääsääntöisesti esitys otettiin vastaan avoimuudella ja huumorilla. Muistan yhden kerran erään ryhmäkodin asukkaan loukkaantuneen. Ennen esityksen alkua vihaisen oloinen nainen tuli eteeni, kutsui minua variksenpelätiksi ja lähti pois.

Yleisön palautteen mukaan hahmoni korea tyyli merkitsi vaivannäköä ja omistautumista esityksen ja yleisön eteen. Esityksistä tuli usein yhteinen leikki, jossa yhdessä loimme illuusion naisrunoilijasta.

Kirjoittaja: Timo Tähkänen

Timo Tähkänen (s. 1983, Heinola) on valmistunut kuvataiteilijaksi Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulusta 2007 ja kuvataiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta 2014. Tähkänen valmistui lähihoitajaksi 2011 ja täydentää parhaillaan koulutustaan opiskellen jalkojenhoidon osaamisalaa. Hän asuu ja työskentelee Helsingissä.

Lisätietoa:

Taidemaalarina palvelukeskuksessa -blogi

Timo Tähkäsen verkkosivut
Drag-runoilijana palvelukeskuksessa
BLOGI

Taide kuntien ja maakunnan siltana

/ Anu Vuorinen
TEKIJÄ

Nukketeatteritaiteilija moninaisissa työtiloissa

/ Roosa Halme

Nukketeatteritaiteilija ja säveltäjä Roosa Halme työskentelee erilaisissa yhteisöissä, tällä hetkellä nuorisopsykiatrisella osastolla.

ILMIÖ

Palvelutalosta kulttuurikeskukseksi

/ Anne Koski

Pirkanmaan Senioripalveluiden kokemus näyttää, että taide voi koskettaa hoivaa ja vaikuttaa organisaation kaikilla tasoilla.

KENTTÄPOSTIA

Työssä Tanssikummina – ”Joskus vain ollaan hiljaa käsikkäin”

/ Riikka Campomanes

Tanssikummit ovat tanssitaiteilijoita, joka kohtaavat, liikuttavat ja koskettavat työssään niitä, joita ei yleensä nähdä tanssiesitysten yleisöinä.

GREETINGS FROM

PODCAST Keskustelu muutoksesta ja taiteen merkityksestä

/ Krista Petäjäjärvi

Mitä tapahtuu, kun draamakasvatuksen professori Allan Owens astuu yhteisöön ja hyödyntää prosessidraaman keinoja luodakseen tilaa dialogille?

SYVÄLUOTAIN

Näkökulmia taiteesta kuntouttavassa työtoiminnassa

/ Minna Mikkonen ja Kirsi Inget

Voiko taiteella pyrkiä työ- ja toimintakyvyn edistämiseen? Kirjailija, sanataideohjaaja Minna Mikkonen ja sairaanhoitaja Kirsi Inget kertovat työstään kuntouttavan työtoiminnan taideryhmien ohjaajina.

ILMIÖ

Lohdun sanoja kulmahuoneesta

/ Helena Leminen

Helena Leminen astuu klovni Regina D. Ding Dongin hahmossa sisään palvelutalon kulmahuoneeseen, josta on tähän mennessä saanut lähdöt aina jo ensiaskelilla aggressiivisen kiroilun säestämänä…

TUTKIMUS

Tanssi koulussa – ”Siltä jonkinlainen lukko aukes!”

/ Isto Turpeinen

ArtsEqual -hankkeessa totetutettu tanssi-interventio koulussa sai aikaiseksi muutosta. Luokanopettajat raportoivat, miten tärkeää on havainnoida omia oppilaitaan sellaisesta perspektiivistä, johon yleensä ei ole mahdollisuutta.

SOMESSA SUHISEE