Mistä taiteen tai taiteilijan työn välittämisestä on kysymys? Mihin välittäjiä tarvitaan ja mitä he oikeastaan tekevät? Tässä Taidetutkan teemanumerossa lähestytään aihetta muun muassa näiden kysymysten kautta. Teemanumerossa pohditaan taiteilijoiden asiantuntijuuden ja taiteen välittämistä perinteisten asemien reunoilla. Julkaisun kirjoittajat ovat aihepiirin tuntijoita, ja he tarjoavat omista näkökulmistaan kiinnostavasti tietoa siitä, miten nykyhetken taidekentän työn välittämistä pitäisi tehdä. Teksteissä korostuvat käytännönläheiset esimerkit, tekijöiden opit ja huomiot heidän työtehtävistään. Taiteilijoiden työ ja osaamisen rajapinnat ovat jatkuvassa liikkeessä. Taiteen paikaltaan siirtymät näyttävät olevan yhä nopeatempoisempia ja vaativat tekijöiltä jatkuvaa osaamisen päivittämistä. Näissäkin risteyskohdissa osaavalla, kestävällä ja eettisesti toimivalla välittäjyydellä on mahdollisuudet edistää taiteen kohtaamispintoja uusien vastaanottajien kanssa.
Tanssi on kokonaisvaltaista itseilmaisun opettelua. Sen kautta opitaan taiteenlajiin kuuluvia erityispiirteitä, mutta myös taitoja, jotka auttavat ymmärtämään itseä sekä muita ihmisiä. Tanssinopettaja toimii oman taiteenlajinsa välittäjänä – mutta mitä kaikkea työssä välittyy?
Sain Taiteen edistämiskeskukselta vuonna 2017 tehtävän suunnitella uutta kehittämisohjelmaa. Lähtökohta oli, että taiteilijoilla on sellaista erityistä asiantuntijuutta, jota tarvitaan myös taidekentän ulkopuolella yhteiskunnallisessa kehittämisessä. Tässä kirjoituksessa katson taustapeiliin pian päättymässä olevaa ohjelmaa, suuntaan katseen taiteilijan asiantuntijuuden välittymisen tulevaisuuteen ja esitän kysymyksen: kuka välittää välittämisestä?
Välittäjän tehtävä on ymmärtää erilaisia maailmoja ja luoda niiden välille siltoja. Käytännössä se tarkoittaa aktiivista viestintää ja vuorovaikutusta, neuvottelua, sopimista ja myymistä. Taiteen soveltaminen erilaisiin tarkoituksiin, kuten organisaatioiden kehittämiseen, vaatii asiakkaan maailman, verkostojen toiminnan ja taiteen ammattilaisten osaamisen tuntemista. Tässä kirjoituksessa kolme taiteilijaa kertoo, miten välittäjätoiminta näyttäytyi työparityöskentelyssä organisaatioiden kehittämiseen tähtäävissä projekteissa.
Greetings from the Speculative Future
Syksyn suuret nykytaidetapahtumat, kuten ”MOMENTA Biennale de l’image” Montrealissa ja ”Athens Biennale”, luovat katsauksen moninaiseen tulevaan maailmassa. Molemmat tapahtumat asettavat ihmiset haasteen äärelle, kontekstualisoiden meidät maailman tilanteeseen. Elämme digitaalisen kuvan, liikkuvan kuvan ja välitetyn kuvan aikakautta. Taiteilijoiden luomat kertomukset ovat modulaarisia ja moninaisia, samalla kun taiteilijat valitsevat keinoja, joiden avulla luoda yhä monimutkaisimpia kertomuksia. Kuratoinnista onkin tullut jatkuvaa moninaisuuksien kartoittamista ja asettamista taidekontekstin muotoon.

Välittäjät, verkostomaisen liiketoiminnan ammattilaiset
Välittäjän työ on parhaimmillaan täydellisten yhteensopivuuksien löytämistä verkostoista. Pahimmillaan se voi olla väärin viritettyjä odotuksia ja niiden seurauksena katkeria jälkiselvittelyjä.

Välittäjä yrittäjänä
Välittäjän työ vastaa aitoon tarpeeseen kahden eri maailman välillä. Haastavaa ja kiinnostavaa työstä tekee se, että toisinaan nämä maailmat ovat todella kaukana toisistaan. Välittäjä tarvitsee yrittäjän uskoa ja rohkeutta, periksiantamattomuutta ja kykyä aitoon ymmärrykseen kumpiakin maailmoja kohtaan. Onnistunut lopputulos saa aikaan taiteen avulla menestyvän asiakkaan ja luo työtä ja toimeentuloa taiteilijalle. Samalla se synnyttää liikevaihtoa välittävälle portaalle.

Taidetyön välittävä hybridiasiantuntijuus ja yhteisöllisesti luova tieto
Millaista on taiteilijoiden työssään käyttämä ja muodostama asiantuntijuus? Tässä artikkelissa Koneen säätiön rahoittaman Taidetyö ja talouden uudet muodot -hankkeen tutkija YTT, dosentti Mikko Jakonen Turun yliopistolta esittää, että taidetyö voidaan ymmärtää monialaisena yhteistoimintana, jonka keskiössä on uuden luomiseen suuntautunut asiantuntijuus.