#TAIDE
SormulanmummoSormulan mummo = Sirpa Tyni@Sormulanmummo·
2h

Mielikki Metsänemäntä ja Tapio Metsänkuningas. Oli isä, Veikko Saastamoinen, vaan melkoinen #puutaiteilija. Kunpa hän olisi saanut elää toisenlaisen elämän, ilman sotavuosien kokemuksia. #taide #puutaide #reliefit #veistokset #itetaide #Keitele

Reply on Twitter 1452373593141260295Retweet on Twitter 1452373593141260295Like on Twitter 14523735931412602957Twitter 1452373593141260295
VaeltajaMarkoMarko Hämäläinen@VaeltajaMarko·
4h

Mahtava uutinen! #elokuva #taide #onneksiontaide

Elokuvat | Suomalais-somalialaisen Khadar Ahmedin elokuvan menestys jatkuu, Guled & Nasra palkittiin Afrikan suurimman elokuvafestivaalin pääpalkinnolla https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008355711.html?share=d5f72133fde56be569e71516241dcc97

Reply on Twitter 1452344095180042249Retweet on Twitter 1452344095180042249Like on Twitter 1452344095180042249Twitter 1452344095180042249
inarimetsaaInari Metsä@inarimetsaa·
7h

Tänään saimme tehä taidemaalari Hannu Lukinin opastuksella kierroksen Taidekoulun tiloihin, vanhaan Liminkaan ja Vilho Lammen museoon.
Oli mahtavaa!
#taide #vilholampi #liminka

4
Reply on Twitter 1452305502218723328Retweet on Twitter 1452305502218723328Like on Twitter 145230550221872332822Twitter 1452305502218723328
Load More...
PÄÄTOIMITTAJAN KIRJOITUS
Kuva on otettu Kouvolan kaupungintalon portailla, kuvassa on Kouvolan apulaiskaupunginjohtaja Tuukka Forsell sekä pukuihin pukeutuneita nuoria soittajia tulisoihtujien keskellä.

Kulttuuristaan kunta tunnetaan!

/ Piia Kleimola

Taidetutkan tämänkertaisen teemanumeron lähtökohtana on uudistettu laki kuntien kulttuuritoiminnasta. Lakiuudistus vahvistaa kulttuurin roolia kunnan toiminnassa, perustellen samalla kulttuurin merkitystä ja asemaa kunnan peruspalveluna. Taidetutkan kirjoituksissa pohditaan monipuolisesti taiteen ja kulttuurin mahdollisuuksia ja merkityksiä kunnissa sekä kuntien päätöksenteossa. Miten kunta voi edistää kulttuuria ja taidetta osana yhteistä hyvinvointia ja terveyttä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä paikallista ja alueellista elinvoimaa?

KUVA KERTOO
Mies valkoisissa vaatteissa roikkuu alaspäin mustan tangon päässä. Ympärillä on kasveja, paikkana on mahdollisesti kasvitieteellinen puutarha. Kuvassa on näkyvissä kuuden hengen yleisö, joka katsoo miehen esitystä. Yksi osallistujista valokuvaa esitystä kännykällään.

Turun alue on pääkaupunkiseudun jälkeen Suomen toiseksi suurin taiteilijakeskittymä. Sen ammattilaiskenttä on rikas ja monimuotoinen. Kenttää vahvistaa kolmannen sektorin taide- ja kulttuuritoimijoiden verkosto, Taidekahvit.

Taidekahvit sai alkunsa tarpeesta yhteisöllisyyteen ja yhteistyöhön. Kaksikielinen, viidettä vuotta toimiva verkosto koostuu Turun kaupungin kulttuurilautakunnan sopimuskumppaneista ja toiminta-avustusta saavista toimijoista. Jäseniä on tällä hetkellä 60. Kaikki taiteen alat, esittävistä ja visuaalisista taiteista sanataiteeseen, ovat edustettuina.

Taidekahvien tavoite on tuoda taidetta näkyväksi ja nostaa paikallisen kulttuurialan ammattilaisten asema yhteiskunnalliseen keskusteluun. Verkosto on ensisijaisesti yhteisen vaikuttamisen, osaamisen jakamisen ja vuorovaikutuksen kanava. Tärkein yhteistyökumppani verkostolle on Turun kaupunki virkamiehineen ja päättäjineen. Verkosto tarjoaa kaupungille suoran ja kattavan väylän lähestyä taide- ja kulttuurialan toimijoita. Taidekahvien vaikutus Turun kulttuuripolitiikkaan ei ole aivan vähäinen. Onnistuneena vaikuttamisena voi pitää 300 000 euron lisäystä kulttuurin määrärahoihin kolmivuotiskaudelle 2019–2021.

Taidekahvit on keskittynyt vaikuttamiseen ja vaikuttavuuteen. Kaupunkilaisille järjestetty avoin tapahtuma Vallaton taiteenkumous tekee verkostoa näkyväksi. Tapahtuman yhteydessä Taidekahvit on organisoinut seminaarin kaupungin päättäjille. Aiheita ovat olleet yhteistyön muodot ja kaupungin selvitys vapaan kentän toimintaedellytyksistä. Vuoden 2021 kesäkuusta lähtien Turun kulttuurilautakunta kutsuu kokouksiinsa kaksi verkoston edustajaa, jotta yhteistyö vapaan kentän kanssa tiivistyisi.

Taidekahvien toiminta pohjaa ekosysteemiseen ajatteluun, jossa verkosto tukee jäseniään ja lisää Turun ainutlaatuisen taidekentän elinvoimaa. Verkostomaisuus alati muuttuvana organismina on koettu hyväksi toimintamuodoksi. Verkosto kokoontuu kerran kuussa, yleensä isoimpien toimijoiden tiloissa, mutta korona-aikaan etänä. Taidekahvit tarjoaa jäsenilleen vertaistukea, ristiinpölytystä ja toisilta oppimisen kokemuksia.

Kuntien kulttuuritoimintalaki tulee entisestään nostamaan paikallisten taiteen ammattilaisten roolia kunnissa, ja tätä kehitystä tukee kolmannen sektorin vahva yhteisöllisyys. Taidekahvit-verkosto antaa esimerkin taiteen kestävään kehitykseen taidetoimijoille ja kunnille.

Kirjoittaja: Annika Dahlsten

Kirjoittaja on Taiteen edistämiskeskuksen läänintaiteilija Taiteilijan asiantuntijuuden ja välittäjätoiminnan kehittämisohjelmasta, ja on tukenut Taidekahveja koordinoimalla sen verkostotoimintaa.

Kuvateksti:
Fern Orchestra esiintyy New Performance Turku festivaaleilla syyskuussa 2019. New Performance Turku on yksi Taidekahvit-verkoston 60 jäsenestä. Kuva: Jussi Virkkumaa

 
Taidekahvit – taiteen ekosysteemin pölyttäjä
BLOGI
Mies istuu selin katsojaan penkillä vaaleassa, isossa salissa. Hän katselee seinille ripustettuja abstrakteja, värikkäitä taideteoksia. Kuvassa näkyy kolme seinää, jotka ovat aivan täynnä taideteoksia. Kuvan tunnelma on rauhallinen.

Kuka vastaa kuntien kulttuuritehtävien toteutumisesta?

/ Vesa Plath
TEKIJÄ
Värikäs graffitiseinä betonimuurissa tien vieressä. Etualalla lapsi potkulautailee.

Kuinka seinäunelmasta tuli unelmaseinä?

/ Tomi Purovaara

”Roolini on tehdä työtä yleisöä ja yleistä hyvää palvellen, niiden toiveiden ja tarpeiden pohjalta, joita kaupunkilaiset sekä kaupunkistrategia ja lainsäädäntö tuovat eteen. Pistän peliin omat aiemmat kokemukseni ja kertyneet taitoni. Takaraivossa ja selkäytimessä vaikuttavat ne vuodet, kun työskentelin Helsingissä ”toisella puolella pöytää”, kulttuurialan yhdistyksissä ja vapaan kentän edustajana. Silloin mentiin milloin minkäkin asian kanssa virkamiehiä tapaamaan, hattu kourassa, isot unelmat mielessä”, kirjoittaa Kotkan kaupungin kulttuurijohtaja Tomi Purovaara.

ILMIÖ
esitystila eri esitysvaloissa

Paljonko maksaa toimiva esitystila? Saman verran kuin toimimaton.

/ Janne Auvinen

”Toimiva tila on esittämiselle yhtä välttämätön kuin esittäjän halu saada jakaa esittämänsä sisältö vastaanottajilleen. Toimiva esitystila ei kuitenkaan välttämättä ole mahdollisimman monimutkainen ja kallis. Esittäminenhän onnistuu monenlaisissa tiloissa, tyhjälle torille asetetulta korokkeelta huipputeknologialla varustettuun teatteriin. Esitystilan on palveltava kaikkia käyttäjiään, ja myös tilaa ympäröivää yhteisöä, tai yhteisiä rahoja on käytetty epäviisaasti. Kyse on valinnoista ja priorisoinnista”, kirjoittaa Hämeenlinnan Verkatehtaan toimitusjohtaja Janne Auvinen.

KENTTÄPOSTIA

Tikkurilan kirjaston Soturikissat-live innostaa sanataiteiluun

/ Hanna Kleemola
Neljä ihmistä pelaa pöydän äärellä lautapeliä kirjastossa.

Luovuuteen ja yhdessä tekemiseen kannustava sanataidetoiminta sopii mainiosti kirjastoon. Korona-aikana monet kirjastot ovat kehittäneet verkkovälitteisiä keinoja järjestää osallistavaa toimintaa kuntalaisille. Tikkurilan kirjaston vuorovaikutteisessa Soturikissat-livessä nuoret saavat äänensä kuuluviin.

GREETINGS FROM

Kulttuuri ja vakaus

/ Antti Huntus

Suomessa kulttuurin lisäarvoja on etsitty hyvinvoinnin ja talouden näkökulmista. Euroopassa kulttuurilla ja erityisesti kulttuuriperinnöllä on tunnistettu olevan vahva kytkös yhteiskunnallisen vakauden säilymiseen. Parhaimmillaan kulttuurityön arvo voitaisiin nähdä sivistysvaltion ja demokratian keskeisenä koossa pitävänä voimana.

vanha pieni motelli
SYVÄLUOTAIN
Kolme henkilöä talon edustalla. Talvi.

Yksi taiteilija, kiitos! Taidelähtöisen työskentelyn Taidekummi-mallia kehittämässä Pohjois-Pohjanmaalla

/ Heidi Jäärni

Taiteilijoita halutaan yhä enemmän mukaan kuntien palveluihin työskentelemään erilaisten kohderyhmien kanssa. Taiteella nähdään laajat mahdollisuudet. Sen hyödyntämisestä ollaan innoissaan, mutta käytännön toteutuksessa on vielä ratkaistavaa. Pohjois-Pohjanmaalla kehitetään Taidekummi-mallia, jossa on yhdistetty terveys- ja hyvinvointipalveluita tarjoavat tahot, kunnat ja taideosaaminen.

ILMIÖ
Pimeä talvinen, lumeton ilta. Paljon ihmisiä ulkona käsissään soihdut.

Poweria kulttuuriin: kunta, yritys ja yhdistykset yhteistyössä Luumäen mallissa

/ Virve Niiranen

Etelä-Karjalassa, aivan Kymenlaakson rajalla, sijaitsee Luumäen kunta. Oli vuosi 2005, kun Luumäki päätti yhtenä ensimmäisistä ja harvoista kunnista ostaa kunnan kulttuuritoimen toteuttamisen ulkopuoliselta tuottajalta. CreativeKaiku Ky aloitti työt Luumäellä, ja tästä alkoi Luumäen oman toimintamallin kehittäminen. Mallissa yhdistykset, kunta ja tuottajana toimiva yritys tekevät tiivistä yhteistyötä koko vapaa-aikasektorin hyväksi.

TUTKIMUS
Kesäinen maisema. Etualalla on aita, taustalla on puita sekä jokin tapahtuma käynnissä nurmikolla.

Yhteistyöllä vaikuttavampaa taide- ja kulttuuritoimintaa

/ Emmi Lahtinen ja Minna Ruusuvirta

Kunnissa taide- ja kulttuuritoiminnalta haetaan yhä enemmän vaikutuksia osana laajempaa kunta- ja kaupunkikehitystä. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporessa viime vuosina toteutettujen tutkimusten ja selvitysten tulosten pohjalta tutkijat Emmi Lahtinen ja Minna Ruusuvirta tarkastelevat tässä artikkelissa kuntien yhteistyön mahdollisuuksia ja haasteita taide- ja kulttuuritoiminnassa.

SOMESSA SUHISEE