Taidereseptimallia on vuosien 2023–2025 aikana kehitetty, pilotoitu ja arvioitu seitsemän Itämeren alueen maan yhteistyönä. Taidereseptimallin ideana on ohjata masennuksesta, ahdistuneisuudesta, stressistä, yksinäisyydestä tai muista lievistä ja keskivaikeista mielenterveyden haasteista kärsiviä henkilöitä säännölliseen ryhmämuotoiseen taidetoimintaan. Tässä artikkelissa esitellään Arts on Prescription in the Baltic Sea Region -hankkeessa kehitettyä ryhmämuotoista taidereseptimallia sekä avataan yhteensä 24 taidereseptipilotin pohjalta saatuja kokemuksia.

Vuoden 2023 alussa 13 partneriorganisaatiota Suomesta, Ruotsista, Tanskasta, Saksasta, Latviasta, Liettuasta ja Puolasta aloittivat yhteistyössä kehittämään ryhmämuotoista taidereseptikonseptia, jota pilotoitaisiin, arvioitaisiin ja juurrutettaisiin kolmivuotisen Arts on Prescription in the Baltic Sea Region -hankkeen aikana. Nyt, keväällä 2025, taidereseptipilotteja on järjestetty viidessä maassa kolmen pilottikierroksen aikana kaikkiaan 24. Ruotsissa, Latviassa ja Puolassa on kussakin järjestetty kuusi pilottiryhmää, Tanskassa ja Saksassa kummassakin kolme. Taidereseptitoimintaa on arvioitu kaikkien 24 pilotin osalta, ja pilottikierrosten välissä taidereseptimallia on kehitetty eteenpäin arviointitiedon pohjalta.

Mikä on taideresepti?

Hankkeessa kehitetyllä taidereseptillä tarkoitetaan toimintamallia, jonka ideana on ohjata lievistä tai keskivaikeista mielen hyvinvoinnin haasteista kärsiviä ihmisiä lähetteellä säännölliseen ryhmämuotoiseen taidetoimintaan. Taidereseptitoimintamallin tavoitteena on parantaa osallistujien mielen hyvinvointia ja lisätä sosiaalisen osallisuuden kokemusta. Taidereseptimalli on yksi tapa toteuttaa niin sanottua social prescribing -toimintaa, joka on laajasti käytössä esimerkiksi Britanniassa. Toimintamallin taustalla on ymmärrys ja tutkittu tieto siitä, että ryhmämuotoiseen taidetoimintaan osallistuminen voi monin tavoin tukea ja parantaa mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia.

Lähetteen taidereseptiryhmään osallistuja voi saada esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tai jonkin järjestön kautta tai nuorempien osallistujien kohdalla koulusta. Lähetteen saanut henkilö ohjataan ensin niin kutsutulle linkkihenkilölle, joka arvioi yhdessä lähetteen saaneen henkilön kanssa taidereseptiryhmän soveltuvuutta yksilölle sekä yksilön soveltuvuutta taidereseptiryhmään. Linkkihenkilö toimii osallistujien yhteyshenkilönä koko taidereseptiprosessin ajan ja vastaa myös henkilökohtaisen tuen tarjoamisesta tarvittaessa. Hankkeessa kehitetyssä taidereseptimallissa linkkihenkilö toimii lisäksi yhteyshenkilönä lähetekanavien sekä toimintaa ohjaavien taide- ja kulttuurialan ammattilaisten suuntaan.

Taidetoiminta, johon lähetteellä ohjataan, on pienryhmässä tapahtuvaa taidetoimintaa. Taidereseptiryhmät kokoontuvat 8–12 viikon ajan, kerran tai kaksi viikossa, kaksi tai kolme tuntia kerrallaan. Ryhmäprosessin aikana osallistujat pääsevät kokeilemaan muutamia eri taiteenlajeja, esimerkiksi improvisaatiota ja teatteria, tanssia, luovaa kirjoittamista, musiikkia ja kuvataiteita. Lisäksi ryhmät voivat tehdä vierailuja museoihin ja muihin taidelaitoksiin, kuten teatteriin ja oopperaan. Taidereseptitoimintamalli ei kuitenkaan koskaan perustu vain taide- ja kulttuurilaitoksissa vierailuun, vaan toiminnan keskiössä on luova toiminta ja taiteen tekeminen itse ja yhdessä ryhmän kanssa.

Taidereseptiryhmiä ohjaavat taide- ja kulttuurialan ammattilaiset, kuten taiteilijat, taidepedagogit ja museolehtorit. Taidereseptiryhmien ohjaamisessa on tärkeää, että kulttuuri- ja taideohjaajat eivät ole vain oman taiteenalansa hallitsevia ammattilaisia, vaan taitavia myös ihmisten kohtaamisessa sekä ryhmien ohjaamisessa. Heidän tulee myös kyetä joustavasti mukauttamaan taidetoimintaa kullekin ryhmälle sopivaksi. 

Taidereseptitoimintamallin paikallisia sovelluksia Itämeren alueen maissa

Taidereseptikonseptia on sovellettu ja muokattu paikallisiin olosuhteisiin sopivaksi kussakin pilotoivassa maassa ja kaupungissa niin ohjausmekanismien, kohderyhmien kuin taidesisältöjenkin osalta.

Ruotsissa Norrbottenin alueella Bodenin ja Luulajan kunnissa lähetteitä taidereseptiryhmiin ovat antaneet erityisesti perusterveydenhuollossa työskentelevät kuntoutuskoordinaattorit sekä palvelukoordinaattorit. Osallistujat ovat olleet eri-ikäisiä aikuisia. Lähetteitä on annettu koetun stressin, ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden lisäksi myös pitkäaikaisen sairausloman perusteella. Taidelajeina ohjelmissa on ollut mukana visuaalisia taiteita (joissa on hyödynnetty muun muassa luonnonmateriaaleja), tanssia ja liikettä sekä laulamista. 

Puolassa Länsi-Pomeranian alueella taidereseptiryhmät on suunnattu erityisesti nuorille, iältään 15–25-vuotiaille osallistujille. Nuoria on ohjattu taidereseptiryhmiin muun muassa koulujen kautta. Taidereseptiryhmiä on mainostettu nuorille myös somessa, ja sitä kautta on voinut itse hakeutua mukaan ohjelmaan. Taidereseptiohjelmiin on kuulunut esimerkiksi teatteria ja improvisaatiota, tanssia, musiikkia sekä vierailuja kulttuurilaitoksiin. 

Tanskan Odensessa taidereseptiä on kokeiltu kolmen erilaisen kohderyhmän kanssa: 18–28-vuotiaiden nuorten aikuisten ryhmän kanssa, juuri maahan muuttaneiden kanssa sekä kriisin kokeneiden miesten kanssa. Lähetteitä taidereseptiryhmiin ovat antaneet muun muassa nuorisopalvelut, pakolaiskeskus sekä miesten kriisikeskus. Ohjelmat ovat sisältäneet esimerkiksi kulttuurikävelyitä, tarinankerrontaa, valokuvausta, piirtämistä ja maalaamista sekä museo- ja teatterivierailuja. 

Latviassa Cēsisin kunnassa pilotoitiin museoreseptitoimintaa yhteistyössä alueen museoiden kanssa. Lähetteitä toimintaan oli mahdollista saada muun muassa sosiaalikeskusten, kuntoutuskeskusten ja työllisyyspalvelujen kautta. Museoissa järjestettiin ohjattujen museokierrosten lisäksi teatteri- ja musiikkityöpajoja sekä visuaalisiin taiteisiin ja luovaan kirjoittamiseen keskittyneitä työpajoja. 

Saksan Bremenissä kokeiltiin muista taidereseptipiloteista hieman poikkeavaa mallia, niin kutsuttua inklusiivista mallia, jossa erillisten suljettujen taidereseptiryhmien sijaan lähetteellä ohjattiin osallistumaan kansalaisopistojen taidekursseille. Kullekin taidekurssille (laulaminen, luova kirjoittaminen, visuaaliset taiteet) varattiin 2–5 paikkaa taidereseptillä kurssille osallistuville. Lähetteitä kursseille oli mahdollista saada muun muassa kuntoutuskeskuksista, yleislääkäreiltä ja psykoterapeuteilta. Lähetteellä taidekursseille osallistuneille järjestettiin lisäksi yhteisiä taidereseptiryhmätapaamisia, joissa keskusteltiin ja jaettiin kokemuksia.

Kokemuksia taidereseptitoimintamallista 24 taidereseptipilotin jälkeen 

Hankkeen kolmen pilottikierroksen aikana taidereseptipilotteihin on osallistunut kaikkiaan yli 250 henkilöä. Hankkeessa toteutetun arvioinnin perusteella taidereseptitoiminta on soveltunut hyvin mielen hyvinvoinnin tukemiseen erilaisilla osallistujaryhmillä. Osallistujat ovat raportoineet useista mielen hyvinvointiin liittyvistä positiivisista muutoksista taidetyöpajojen sekä taidereseptiryhmäprosessin aikana. Taidetyöpajoihin osallistumisen on koettu esimerkiksi rentouttavan ja rauhoittavan, tuottavan iloa ja parantavan mielialaa, lisäävän itseluottamusta ja itsevarmuutta sekä vähentävän yksinäisyyden kokemusta. Taidereseptitoiminta voi tukea myös vuorovaikutustaitojen ja tunnetaitojen sekä muiden arjessa tärkeiden taitojen kehittymistä.

Taidereseptitoiminnan positiiviset vaikutukset näyttäisivät liittyvän sekä taiteen tekemiseen ja kokemiseen että toiminnan sosiaaliseen luonteeseen. Uppoutuminen taidetoimintaan, uuden oppiminen, luovuuden herääminen ja onnistumisen kokemukset ovat tärkeitä, samoin turvallinen ryhmä, jota tapaa säännöllisesti viikoittain ja jolta on mahdollista saada myös vertaistukea. 

Osallistujien kokemuksissa korostuu turvallisen tilan merkitys. Turvallisen tilan luomiseen osallistuu kukin ryhmäläinen osaltaan, mutta ohjaajalla on tässä erityisen suuri rooli. Myös linkkihenkilöllä on suuri merkitys; parhaimmillaan hän toimii koko prosessin ajan taiteilijan työparina mahdollistaen sen, että taideohjaaja pystyy keskittymään ryhmän ohjaamiseen. Linkkihenkilö puolestaan huolehtii tilanteista, joissa joku osallistujista tarvitsee erityistä huomiota.

Hankkeessa kehitetyn taidereseptimallin vahvuutena on ollut taidelajien laaja kirjo. Taiteen kokeminen ja vastaanottaminen on yksilöllistä, ja osallistujilla on ollut mahdollisuus kokeilla ja löytää itselleen mieluinen taiteenala ja taiteen tekemisen tapa. 

Kirjoittajat:

Liisa Laitinen, kulttuurihyvinvoinnin asiantuntija, Taideakatemia, Turun ammattikorkeakoulu

Outi Linnossuo, yliopettaja, terveys ja hyvinvointi, Turun ammattikorkeakoulu

 

Artikkelikuva: Naamiotyöpaja Puolan Gryfinossa. Kuva: Marta Ciesielska

 

Hankkeen arviointiraportti julkaistaan syksyllä 2025.

Hankkeen verkkosivu: https://interreg-baltic.eu/project/arts-on-prescription/ 

Hanketta rahoittaa Euroopan unioni Interreg Baltic Sea Region -ohjelmasta.