Monet taidelähtöisen kehittämisen parissa toimivat havahtuivat talvella YLE:n uutiseen, jossa kerrottiin kuopiolaisen valokuvaajan Nanna Hännisen Neemo-yrityksen matkasta Piilaaksoon. Krista Petäjäjärvi tapasi Hännisen kuullakseen lisää yrityksestä ja sen tarjoamasta menetelmästä, mutta myös siitä, mitä matkalla oikein tapahtui.
Valokuvaaja Nanna Hänninen on tehnyt ammattitaiteilijana töitä vuodesta 1998 alkaen ja toiminut pitkään kansainvälisellä uralla. Noin kuusi vuotta sitten Hänninen alkoi pohtia, olisiko hänen mahdollista työskennellä jotenkin muutenkin kuin perinteisellä tavalla. Voisiko dialogia ja vuorovaikutusta laajentaa jollakin tapaa?
Siitä alkoi matka kohti Neemo-menetelmää. AVEKin myöntämän konseptin kehittämisrahan turvin Hänninen lähti kehittämään toimintaa, joka sittemmin kypsyi Kuopio Innovationin startup-hautomossa. ”Jostain syystä minut hyväksyttiin sinne mukaan, heitä kiinnosti tällainen ristiinpölyttävä, aivan toisesta maailmasta bisnekseen pyrkivä ihminen. Siellä nähtiin Neemon potentiaali. Menetelmää kehitettiin yli viiden vuoden ajan eri pituisissa kehittämisjaksoissa”, Hänninen kertoo.
Ehkä maailma ei ollut vielä silloin aivan valmis idealle ja myös taiteilija itse tarvitsi vielä lisää aikaa. Lopulta vuonna 2016 Hänninen sai CreaDemo-rahoituksen yhteistyön muodostamiseksi konsulttiyrityksen kanssa. Yhteistyössä menetelmää voitaisiin pilotoida oikeassa asiakasympäristössä. Kyseessä oli sen verran tuntuva rahoitus, että sen turvin oli mahdollista aidosti paneutua ja kehittää menetelmää dynaamisesti eteenpäin. Saman vuoden loppupuolella perustettiin Neemo Oy.
Neemo-metodi
”Neemo tekee työpajoja, joissa se kehittää yrityksiä ja organisaatioita valokuvataiteen keinoin. Tarkoituksena on auttaa ihmisiä näkemään asioita uusista, hämmästyttävistäkin näkökulmista ja näyttää toteen asioita kuvallisesti, sellaisiakin joille ei vielä ole sanoja” , Hänninen sanoo. Neemoa on hyödynnetty myös fuusio- ja konfliktitilanteissa. ”Valokuva suojaa ihmisiä, sen kautta voidaan keskustella ilman että mennään henkilökohtaisuuksiin. Ehkä tässä on yksi syy siihen, miksi valokuva on niin potentiaalinen kehittämisen väline myös työelämän kontekstissa”, Hänninen pohtii.
Neemo-työpajat pitävät sisällään inspiraatioluennon sekä valokuvausvaiheen. Prosessi kestää noin kuukaudesta puoleen vuoteen. ”Inspiraatioluennolla hyödynnän omia taideteoksiani. Kerron siinä samalla omasta historiastani ja avaan ajatteluani kuvien takana. Taideteokset soveltuvat tähän hyvin, sillä olen jo investoinut niihin paljon aikaa. Teokset ovat luonteeltaan käsitteellisiä ja niissä on valtava määrä ajatusta sisällä. Ne ovat usein syntyneet jostakin maailmantapahtumasta tai henkilökohtaisesta ristiriitatilanteesta, jolloin niistä löytyy myös paljon kerrottavaa ja ammennettavaa”, Hänninen sanoo.
Tällä hetkellä käynnissä olevassa Neemo Coach -koulutuksessa on mukana toinenkin valokuvaaja. ”Kyseessä on menetelmä, joka ei perustu vain minun valokuvataiteeseeni. Menetelmän vaikuttavuuden näkökulmasta on tärkeää, että Neemo laajenee myös itseni ulkopuolelle”, Hänninen sanoo.
Kaikki prosessiin osallistuvat valokuvaavat myös itse. ”Useat ministeriöiden virkamiehet, ekonomit, lakimiehet sekä yritysten työntekijät valokuvaavat ja myös nauttivat tästä, kunhan ovat voittaneet itsensä. Neemo-metodissa on paljon kyse itsensä voittamisesta. Valokuvaaminen on tärkeä osa ajatusprosessia, se on hyvin henkilökohtainen ja omakohtainen näkökulma.”
Hänninen kutsuu edellä kuvattua visuaalisen dialogin menetelmäksi: ”Silloin ryhmä keskustelee ottamistaan kuvista ja niiden sisällöistä. Vaikka taustalla voi olla vaikeitakin asioita, pelkoa vaikkapa työpaikan menettämisestä, niin kuvien katsomisen kautta ihmiset tasa-arvoistuvat ja inhimillistyvät. Ryhmäläiset tulevat eri tavalla näkyväksi toisilleen.”
”Asiakkaat kertovat myös pitkäkestoisista vaikutuksista. Valokuviin voi palata aina uudestaan ja pohtia sitä kautta muutosta, joka on syntynyt. Tällä hetkellä kehitämmekin juuri sitä puolta, että miten prosessin lopputulema on sellaisessa muodossa, että asiakkaan olisi mahdollisimman helppoa palata siihen vielä varsinaisen kehittämisjakson jälkeen. Kyse ei ole vain motivoinnista ja inspiroinnista, vaan siitä mitä näiden jälkeen tapahtuu”, Hänninen sanoo.
Neemo-metodia on sovellettu mm. johtoryhmätyöskentelyn ja strategian kehittämiseen sekä jalkauttamiseen, fuusioon ja johtamiskoulutukseen. Metodi on otettu vastaan suurella mielenkiinnolla. Menetelmä on toimiva, koska se antaa abstrakteille ajatuksille konkreettisen muodon ja jättää tavallista vahvemman muistijäljen. Menetelmä myös osallistaa kokonaisvaltaisesti jokaisen osallistujan. Tämä ominaisuus on koettu hyvin tärkeäksi asiakkaiden parissa. Asiakkaat ovat myös kertoneet itseymmärryksen sekä ymmärryksen työkavereista lisääntyneen.
”Minulle itselleni taiteentekijänä on ollut hyvin vapauttavaa ja tärkeää nähdä, kuinka voimaakkaasti taiteeni vaikuttaa asiakkaisiin. Ja toisaalta minua on vahvistanut taiteilijana myös se havainto, että osaamisellani on työelämälle paljon annettavaa. Tämä on ollut minulle hyvin motivoivaa”, Hänninen sanoo.
Piilaakson lämpimät liidit
Hänninen on käynyt viime vuosien aikana monesti kuvausreissuilla Kalifornian aavikoilla. Näillä matkoilla on syntynyt myös ajatus siitä, että kun kerran siellä päin muutenkin ollaan, niin miksi ei yrittäisi tehdä Neemoa Piilaaksossa tunnetuksi? Piilaakso on kuitenkin Se Paikka, jossa on maailman suurimmat ja menestyneimmät yritykset ja jossa on eniten yrityksiä per neliömetri.
”Nordic Innovation House on startup-hautomo pohjoismaisille yrityksille. Sen tarkoituksena on tukea Piilaaksoon pyrkiviä pohjoismaisia yrityksiä ja madaltaa kynnystä astua markkinoille. Tapasin hautomon johtajan Paula Salomaan. Sovittiin, että esittelen Neemoa siellä hautomolla ja tämän ympärille alettiin sitten tiimin kanssa rakentamaan muitakin sisältöjä.” Neemo lähti helmikuussa Piilaaksoon kolmen hengen tiimillä. Yksi tiimiläisistä on sarjayrittäjä Kari Voutila, joka on yrityksen hallituksen puheenjohtaja. ”Kari on tukenut tietotaidollaan Neemon kehittymistä, uskonut tähän juttuun ja ollut myös eräänlainen bisnesenkeli”, Hänninen kertoo.
”Piilaaksossa kerrottiin Neemosta mahdollisimman paljon ja mahdollisimman monille. Osallistuimme yritysmessuille ja pitchasimme sijoittajille. Tarjosimme myös yrityksille ilmaisia työpajoja. Työpajoja ei ollut helppo saada toteutumaan, sillä ajankäyttö on amerikkalaisittain suurin haaste.” Suunnitelmat kuitenkin toteutuivat ja Piilaaksossa pidettiin kolme työpajaa. ” Ensimmäisessä työpajassa oli sekalainen porukka, jossa yksi saksalainen Life Coach innostui ja mietti, voisiko hän opiskella Neemo-metodin. Toiseen työpajaan taas osallistui hollantilainen startup, jolta saatiin todella hyvää palautetta.”
Neemo keräsi Piilaaksosta monta ”lämmintä liidiä”, metodista kiinnostuneita yrityskontaktia. ”Se millä tavalla nämä kontaktit muuttuvat yhteistyöksi ja liiketoiminnaksi näyttäytyy tulevaisuudessa. Kesäkuussa lähdetään uudestaan kouluttamaan ainakin yhtä, ehkä jopa kolmea Neemo-metodia opiskelevaa valmentajaa. Jo ennen tätä matkaa haimme Business Finlandin Tempo-yritystukea kansainvälistymisen tueksi. Matkan jälkeen tulikin tieto, että Neemolle on myönnetty tämä tuki. Se mahdollistaa kansainvälistymisen kehittämisen”, Hänninen iloitsee.
Entä kuinka far out on taidelähtöinen kehittäminen piilaaksolaisin silmin? ”Tulimme mielestäni yllättävänkin helposti ymmärretyksi siinä, että miksi taide ja luovat menetelmät ovat tärkeitä. Empatiakyky ja tunneälykkyys ovat nyt uudestaan kiinnostavia ja yhä enemmän ymmärretään näiden arvoa. Tuntui siltä, että Ihmiset olivat lämpimiä Neemon edustamalle lähestymistavalle – mutta Piilaakso ei ole koko Amerikka. Siellä on myös hyvin erilainen työkulttuuri ja taiteella voi olla myös vaikeaa lähestyä. Amerikassa työroolit ovat vahvempia. Perinteisemmässä organisaatioissa kukaan ei oikeastaan uskalla kertoa itsestään mitään ja luovia menetelmiä on vaikeaa käyttää, jos ihmiset eivät uskalla heittäytyä. Suomalaiset ovat tässä ehkä vähän edellä. Joka tapauksessa se miten luovuutta perustellaan yritysjohtajille on kinkkinen kysymys”, Hänninen sanoo.
Next steps
Yrityksessä pohditaan tällä hetkellä skaalautuvuuden mahdollisuuksia. Pian käynnistyykin Neemo Coach -koulutuksia, jotka on tarkoitettu konsulteille, fasilitaattoreille ja valmentajille, jotka haluavat käyttää valokuvataidetta osana työtään. ”Taiteilijana pystyn viemään ryhmän tiettyyn pisteeseen asti, mutta kokenut konsultti tai -valmentaja pystyy Neemon avulla viemään organisaation vieläkin pidemmälle ja auttamaan heitä viemään metodin kautta havaitut asiat käytäntöön. Siihen, miten menetelmän tuottamat hyödyt todella integroituvat yrityksen arkeen, ei ole helppoja vastauksia”, Hänninen sanoo.
Entä millaista on ollut toimia taiteilijana liike-elämän puolella? ”Harppaus liike-elämään on ollut vähintääkin yhtä mielenkiintoinen prosessi kuin aikoinaan kansainväliselle taiteilijauralle päätyminen. Kansainvälisestä urastani on ollut Neemolle paljon hyötyä. Taiteilijan näkökulmasta katsottuna liike-elämä ja startup-kenttä tuntuvat jotenkin vapailta ja ei-konservatiivisilta. Liike-elämän puolella ollaan hyvin luovia, kekseliäitä sekä kannustavia. Vaikka kilpailu on kovaa, niin useimmiten yhteistyöllä päästään eteenpäin. Tämä on yksi suurimmista syistä siihen, miksi tämä työ motivoi minua niin paljon”, Hänninen päättää.
Kirjoittaja: Krista Petäjäjärvi, läänintaiteilija, Taiteen edistämiskeskus
Kuvat: Nanna Hännisen teossarjasta Now is Now, 2017.