Syksyn suuret nykytaidetapahtumat, kuten ”MOMENTA Biennale de l’image” Montrealissa ja ”Athens Biennale”, luovat katsauksen moninaiseen tulevaan maailmassa. Molemmat tapahtumat asettavat ihmiset haasteen äärelle, kontekstualisoiden meidät maailman tilanteeseen.
MOMENTAn kuraattori, Kunsthalle Trondheimin johtaja Stefanie Hessler kertoo biennaalin teeman Sensing Nature olevan kahtalainen. Toisaalta se asettaa ihmisen luontosuhteeseen, kuten aistimaan luontoa, ehkäpä vapautuneesti poimimaan metsässä käteensä mustikan, alttiina erilaisille havainnoille ja aisteille. Näkö, haju, maku, kuulo ja kosketus aktivoituvat luontosuhteen hetkellä äärimmilleen. Toisaalta Sensing Nature muistuttaa meitä siitä, että luonto tunnistaa itsensä takaisin. Luonto on omine aisteineen kanssamme dialogia käyvä, omaa kokemustaan kartuttava elävä organismi.
Sensing Nature kehottaakin meitä nöyrästi, ei huutaen tai vaatien, pitämään ympäristöoikeutta eri muotoineen yhtäläisenä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kanssa. Kun hyväksymme Stefanie Hesslerin kehotuksen, tulee aistimisesta ja tuntemisesta analysoivaa ruohonjuuritason aktivismia. Luontosuhteemme kunnioittaminen ja dialogin ylläpitäminen ja syventäminen luonnon kanssa on aktivismia, sosiaalisten oikeuksien ajamista sekä oman hyvinvointimme vahvistamista. Tällainen yksilösuhteen määrittely on mielestäni rohkeaa, mutta vaadittua, jotta voimme ymmärtää luonnon kokemuksen suhteessamme.
Athens Biennaalin taiteellinen johtaja, taiteilija ja kuraattori Poka-Yio kertoo tämänkertaisen biennaalin muotoutuneen aikasuhteiden kautta. Biennaali korostaa nimellään ECLIPSE todellisuuden hämärtynyttä perspektiiviä, johon yhteiskuntamme jatkuva ja alati kasvava muutoksen tila johtaa. Samalla ECLIPSE – pimennyksen ilmiö – muistuttaa meitä siitä, ettei valo ole itsestäänselvyys. Toisinaan valon näkeminen on mahdollista vain mustan lasin läpi, kuten nyt elämämme väliaikaiseen pimeyteen sulkeneen pandemian aikana.
Athens Biennaalin kuratointitiimi tarkasteli kymmenen vuoden jaksoa (2008–2018) ja totesi, että paikalliset, globaalit tai ilmaston kriisit eivät vaikuttaneet toimintaamme ihmiskuntana oikeastaan mitenkään. Emme oppineet mitään. Emme hyväksyneet jo lähelle tulevaa uhkaa. Emme halunneet muuttaa mitään tai käynnistää uudelleen vallitsevia toimintamallejamme. Ryntäilimme vain ympäriinsä, huutaen kaiken olevan normaalisti.
Poka-Yio laittaa tämän mielikuvan kreikkalaiseen kontekstiin, kuten Ateenan Biennaali on aina onnistuneesti tehnyt. Itse kuratoin vuonna 2014 biennaaliin brittiläisen Dash’n’Dem kollektiivin videoinstallaation, jossa paikalliset life coachit antoivat elämänhallintaohjeita pankeille, pörssimarkkinoille ja hallitukselle. Tämä kaikki, ja biennaalin päänäyttely, järjestettiin talouskriisin myötä tyhjäksi jääneessä Kreikan Pörssin päärakennuksessa seitsemän vuotta sitten. Kuten Poka-Yio kysyy, mitä teimme – teimmekö mitään? Pandemian jälkeen kreikkalainen yhteiskunta ja talous makaavat maassa, mutta silti olemme valmiita jatkamaan liiketoimintaamme tavalliseen tapaan.
Ateenan biennaali ehkä vaikuttaa kysymyksenasettelussaan hieman provosoivammalta kuin montrealilainen sisartapahtumansa, mutta ei ole sitä. Taidetapahtuman asettaessa meidät katsojat ja itsensä epämiellyttävien kokonaiskuvien äärelle, on moniäänisen keskustelun paikka ja mahdollisuus.
Elämme digitaalisen kuvan, liikkuvan kuvan ja välitetyn kuvan aikakautta. Taiteilijoiden luomat kertomukset ovat modulaarisia ja moninaisia, samalla kun taiteilijat valitsevat keinoja, joiden avulla luoda yhä monimutkaisimpia kertomuksia. Tarkastellessamme näiden kahden biennaalin analyyttisiä keskustelunavauksia, tehdessämme sitä Hans-Georgin Gadameria kuunnellen, kuratoinnista muotoutuu kriittinen yritys ymmärtää hetkemme kokonaisuus. Kuratoinnista onkin tullut jatkuvaa moninaisuuksien kartoittamista ja asettamista taidekontekstin muotoon. Tämä kaikki kokonaisuuksien luominen tapahtuu lopulta tietenkin taideteoksen kautta.
Taide saa olemassaolonsa vasta kohtaamisen hetkellä. Tässä kohtaamisessa keskeisintä on kuraattorin taito määrittää juuri tämän hetken kokonaisuus.
Kirjoittajasta
Dr. Aura Seikkula on filosofian tohtori ja nykytaiteen kansainvälinen asiantuntija. Hän on toiminut kuraattorina eri näyttely- ja tapahtumatuotannoissa sekä taidemarkkinoilla yli 20 maassa ja kuudella mantereella. Hän on luennoinut kansainvälisesti taiteesta ja filosofiasta sekä kirjoittanut laajalti kuvataidekriitikkona, ammatillisena kouluttajana sekä taidejulkaisujen toimittajana. Seikkula on perustanut SKY Suomen Kuraattorien Yhdistyksen ja yhdysvaltalaisen tutkimusresidenssiohjelman CPR Curatorial Program for Research. Seikkula työskentelee Taiteen edistämiskeskuksessa Taiteilijan asiantuntijuuden ja välittäjätoiminnan kehittämisohjelmassa, Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa asiantuntijana sekä neuvonantajana suomalaisen teknologiatalo Arilynin kehittämälle Virtual Art Gallerylle.
Lähteet:
Hessler, S (2021) MOMENTA Biennale: Sensing Nature (MOMENTA: Montréal/Kerber Verlag: Berlin)
Interview CultureNow.Org Poka Yio: Μέσω της 7ης Μπιενάλε της Αθήνας, γυμνάζεται ο «μυς» της διόρασης μας. https://www.culturenow.gr/poka-yio-meso-tis-7is-mpienale-tis-athinas-gymnazetai-o-mys-tis-diorasis-mas/?