Taidetutka nostaa esiin taiteen ja kulttuurin uusia rajapintoja, esittelee kiinnostavia toimijoita, tekoja ja ilmiöitä ja syventää keskustelua taiteen merkityksistä. Tuorein numero käsittelee pelitaidetta.
Liveroolipelaamista ei olla totuttu pitämään opetettavana taideaineena. Larp-taiteen lähestyminen taidepedagogisesta näkökulmasta avaa kuitenkin sekä larppaamisen että taidepedagogiikan horisontteja. Tässä artikkelissa larppien parissa työskentelevä taiteilija-pedagogi Maiju Tarpila avaa keskustelua larppaamisesta taidepedagogiikan näkökulmasta.
Millaista on taiteilijoiden työssään käyttämä ja muodostama asiantuntijuus? Tässä artikkelissa Koneen säätiön rahoittaman Taidetyö ja talouden uudet muodot -hankkeen tutkija YTT, dosentti Mikko Jakonen Turun yliopistolta esittää, että taidetyö voidaan ymmärtää monialaisena yhteistoimintana, jonka keskiössä on uuden luomiseen suuntautunut asiantuntijuus.
Kunnissa taide- ja kulttuuritoiminnalta haetaan yhä enemmän vaikutuksia osana laajempaa kunta- ja kaupunkikehitystä. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporessa viime vuosina toteutettujen tutkimusten ja selvitysten tulosten pohjalta tutkijat Emmi Lahtinen ja Minna Ruusuvirta tarkastelevat tässä artikkelissa kuntien yhteistyön mahdollisuuksia ja haasteita taide- ja kulttuuritoiminnassa.
SÄRÖT on kolmiosainen teossarja, joka pyrkii sanoittamaan ja kuvittamaan mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ja heidän omaistensa kokemuksia larpin, eli liveroolipelaamisen, keinoin. Tässä artikkelissa Säröt-hankkeen koordinaattori ja väitöskirjatutkija Kerttu Lehto esittelee hanketta ja liveroolipelaamista outsider-taiteen näkökulmasta.
Yhteisötaiteilijoille eettisyys on tietoisuutta siitä, että eettisiä ratkaisuja tehdään päivittäin jokaisen hankkeen kaikissa vaiheissa. Tässä artikkelissa taidesosiologi tarkastelee yhteisötaiteen etiikkaa yhteisötaiteilijoiden haastattelujen ja yhteisötaiteilija-tutkijaryhmässä käytyjen keskustelujen pohjalta.
Taiteesta saa välineitä ilmastokasvatukseen, digitalisaatio tarjoaa uusia mahdollisuuksia itseilmaisuun ja taidetoiminta lisää yhteisöllisyyttä työpaikoilla. Artikkeli kertoo, miten Etelä-Savon kulttuurihyvinvointisuunnitelman työstämisessä huomioitiin megatrendit, tämän hetken ja tulevaisuuden kehityssuunnat.
ArtsEqual -hankkeessa totetutettu tanssi-interventio koulussa sai aikaiseksi muutosta. Luokanopettajat raportoivat, miten tärkeää on havainnoida omia oppilaitaan sellaisesta perspektiivistä, johon yleensä ei ole mahdollisuutta.
Tässä artikkelissa tarkastellaan työyhteisöissä toteutettujen taidelähtöisten menetelmien vaikutuksia jo olemassa olevan aineiston näkökulmasta. Miten taidelähtöiset menetelmät voisivat vastata työelämän haasteisiin ja olla mukana tekemässä entistä toimivampia ja hyvinvoivempia työyhteisöjä?
Tällä hetkellä käynnissä oleva taidelaitosten valtionosuusjärjestelmän (vos) uudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) palvelujen uudistaminen asettavat orkesterit osana maakuntien kulttuurielämää uudelleen tarkasteltaviksi. Vos-uudistus tulee näkymään siinä, millaiseksi orkesterien kenttä rakenteeltaan ja rahoitukseltaan muuttuu – vai muuttuuko juuri lainkaan.
Erityistä tukea tarvitsevien ihmisten tuettu työllistyminen ei ole Suomessa tarpeeksi laajassa käytössä. Helsinkiläisessä Musiikin erityispalvelukeskus Resonaarissa on tehty avauksia tuetun työllistymisen edistämiseksi musiikinalalla.