Taide ja kulttuuri elävät ja kehittyvät muuttuvan yhteiskunnan mukana. Tulevaisuuden kehityssuuntien tunteminen auttaa taide- ja kulttuuripalvelujen tuottajia ennakoimaan, millaisille palveluille tulevaisuudessa on kysyntää ja millaisiin haasteisiin taide voi tarjota ratkaisuja.
Pohdimme Etelä-Savossa taiteen, kulttuurin ja kulttuurihyvinvoinnin suhdetta tulevaisuuden kehityssuuntiin tehdessämme kulttuurihyvinvointisuunnitelmaa vuosille 2019–2021. Suunnitelma tehtiin Etelä-Savon maakuntaliiton koordinoimana osana Taiteen edistämiskeskuksen rahoittamaa Hyvinvointia kulttuurista Etelä-Savoon -hanketta (2017–2018).
Kulttuurihyvinvointisuunnitelman laatineet työryhmäläiset tutustuivat Etelä-Savon ennakointiverkko -hankkeen verkkosivuille ( https://www.esavoennakoi.fi/ ) koottuihin megatrendeihin, tämän hetken ja tulevaisuuden kehityssuuntiin. Jatkopohdintaan valittiin kuusi eteläsavolaisten kulttuurihyvinvointipalvelujen kannalta merkittävintä megatrendiä (ks. artikkelin kuva). Millä tavoin nämä kehityssuunnat sitten vaikuttavat taide- ja kulttuuripalveluiden tarpeeseen ja toteuttamiseen, ja toisaalta kuinka tulevaisuuden haasteita voisi ratkoa myös taiteen ja kulttuurin keinoin?
Digitalisaatio tarjoaa uusia mahdollisuuksia itseilmaisuun ja parantaa saavutettavuutta
Digitaalisten teknologioiden lisääntyminen poistaa aikaan, tilaan, tiedonsaantiin ja osallistumiseen liittyviä rajoituksia. Etelä-Savossa harva asutus ja ikääntyneen väestön suuri osuus luovat haasteita ja kustannuspaineita palvelujen järjestämiseen. Teknologian kehitys ja digitaalisuus voivat ratkaista osan niistä.
Digiteknologia luo uusia mahdollisuuksia itseilmaisuun, identiteetin rakentamiseen ja ystäväpiirin kasvattamiseen. Mediataide, monitaiteiset performanssit ja muut uudet taidemuodot kehittyvät ja haastavat niin osallistujat kuin kulttuurintuottajatkin uudistamaan osaamistaan ja kulttuurin lukutaitoaan. Erilaiset maksuttomat ja maksulliset välityspalvelut parantavat taiteen ja kulttuurin saatavuutta ja saavutettavuutta. Teknologian kehittyminen tuottaa myös uusia keinoja mitata kulttuurin ja taiteen hyvinvointivaikutuksia.
Digitalisaation varjopuolena on sen eriarvoistava vaikutus. Mahdollisuudet käyttää verkkoyhteyksiä ja hankkia laitteita sekä digiosaaminen riippuvat ihmisen taloudellisesta tilanteesta ja toimintakyvystä.
Taide torjuu sosiaalista polarisaatiota
Hyvinvointi ja terveys jakautuvat globaalisti ja myös aluetasolla, kuten Etelä-Savossa, yhä epätasaisemmin. Lapset ja nuoret ovat eriarvoisessa asemassa myös taide- ja kulttuuripalveluiden saajina.
Mahdollisuus osallistua taideharrastuksiin on pitkälti sidoksissa perheen koulutus- ja tulotasoon, ja kulttuurinen pääoma vaikuttaa lapsen akateemiseen kyvykkyyteen sekä koulutusvalintoihin. Varhaiskasvatuksesta aina korkeakoulutasolle saakka toteutettavat kulttuurikasvatussuunnitelmat sekä terveyspalveluista jaettavat kulttuurilähetteet tarjoavat lapsille ja nuorille yhdenvertaisia osallisuuden kokemuksia.
Sujuvat kulkuyhteydet, maksuton joukkoliikenne, kirjastojen kaltaiset kaikille avoimet toiminta-alustat sekä Kaikukortti-tyyppiset toimintamallit lisäävät kaikkien mahdollisuuksia päästä harrastamaan kulttuuria asuinpaikasta ja sosioekonomisesta taustasta riippumatta.
Kulttuurit kohtaavat taidetoiminnassa
Globalisaatiokehitys pienentää maailmaa ja lisää monikulttuurisuutta. Etelä-Savossa ulkomaan kansalaisten osuus on vasta 2,2 %, mutta kulttuurien kohtaamiset lisääntyvät.
Taiteellinen toiminta voi edistää vuorovaikutusta sellaisten ihmisten välillä, jotka eivät ole aikaisemmin olleet tekemisissä keskenään tai joilla ei ole yhteistä kieltä. Taidetoiminta voi myös lisätä erilaisuuden hyväksymistä, haastaa ennakkoluuloja, edistää tasavertaista vuorovaikutusta ja tukea näin maahanmuuttajien kotoutumista.
Taidetoiminnassa on mahdollista tuoda esiin omia tarinoita ja kulttuurisia taustoja sekä sanoittaa kokemuksia. Taiteen terapeuttisia vaikutuksia voidaan käyttää hyödyksi kotoutumisessa ja traumojen kohtaamisessa. Lisäksi kielen opettaminen maahanmuuttajille on toimintakenttä, jolla taiteilijoilla on paljon annettavaa tulevaisuuden Suomessa.
Kun työelämä muuttuu, taide avaa uusia ovia
Työelämän muutos ja teknologian kehitys vievät mukanaan perinteisiä työpaikkoja ja toimialoja. Toisaalta kokonaan uudenlaisia uramahdollisuuksia avautuu. Ihmisen vahvuutena on yhä viisaus: itsenäinen ajattelu, luovuus, tiimityö ja toisista välittäminen. Näitä ominaisuuksia voi vahvistaa koko elämän ajan harrastamalla ja opiskelemalla taiteita.
Työyhteisöissä palautumista ja luovuutta tuetaan tulevaisuudessa taidetyöpajoilla, palavereissa ja työnohjauksessa käytettävillä luovilla menetelmillä sekä taiteilijaresidenssitoiminnalla. Taidetoiminta voi parantaa kommunikaatiotaitoja, lisätä innovointikyvykkyyttä sekä lisätä yhteisöllisyyttä työpaikalla. Merkittävimpien sairauspoissaolojen ennaltaehkäisemisessä taidelähtöiset menetelmät ovat osoittautuneet tehokkaiksi.
Taidelähtöisellä toiminnalla voidaan kehittää organisaatiota tai sen osia sekä tuottaa strategisia ja operatiivisia vaikutuksia. Samalla työllistyminen hyvinvointikentällä ja organisaatioiden kehittämisen parissa on yksi ratkaisu tulevaisuuden taiteilijoiden työllistymisongelmiin.
Taide pitää yllä ikääntyvän väestön elämänlaatua
Väestön ikääntyminen ja työikäisen väestön suhteellisen osuuden pieneneminen heikentävät julkisen talouden kestävyyttä. Etelä-Savossa ollaan ikääntymisen edelläkävijöitä: Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden osuus nousee yli 30 %:iin vuoteen 2020 mennessä.
Osallistuminen taidetoimintaan edistää muun muassa ikääntyvien kognitiivista kyvykkyyttä, sosiaalisia suhteita ja myönteistä suhtautumista tuleviin vuosiin. Taidetoiminnasta saatu toimijuuden ja voimaantumisen kokemus voi säteillä myös muille elämänalueille vaikuttaen välillisesti ikääntyneen ihmisen koko elämänlaatuun.
Aktiiviset ikäihmiset paitsi osallistuvat myös tuottavat monenlaisia kulttuuripalveluja erityisesti yhdistystoiminnan kautta. Kulttuurisen vanhustyön painoarvo lisääntyy, kun vanhuspalveluita tuottavat organisaatiot pyrkivät ylläpitämään ikääntyneiden kuntoa ja elämänlaatua mahdollisimman edullisesti sekä kilpailevat asiakkaista ja hyvistä työntekijöistä.
Taiteesta välineitä ilmastokasvatukseen ja kestävään palvelutuotantoon
Ilmaston lämpenemisen myötä maapallon keskilämpötila tulee nousemaan ihmiskunnan toimien johdosta sadan vuoden kuluessa usealla celsiusasteella. Kehityksen hidastamiseksi teollisuusmaiden päästöjen on pudottava tuntuvasti lähivuosikymmeninä.
Taiteen keinoja voidaan käyttää ympäristökasvatuksessa, ympäristötietoisuuden herättämisessä ja kestävän kehityksen näkökulmien kehittämisessä. Taidetoiminnan herättämien kokemusten kautta herkkyys havaita ympäristössä esiintyviä ilmiöitä kehittyy ja valmius vastuulliseen toimintaan kasvaa.
Paikallisen taiteen, lähiruuan ja kulttuuriympäristöjen kuluttaminen ja merkitys kasvaa. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös rakentamisessa, korjaamisessa ja taiteen tekemisessä käytettäviin materiaaleihin ja resursseihin; kiertotalous, materiaalien kestävyys, hävikin vähäisyys, vähähiilisyys sekä laajemmin resurssiviisaus tulevat kantaviksi teemoiksi. Myös digitaalisuus voi tarjota ratkaisuja siihen, kuinka taide voi olla yhtäaikaisesti sekä saavutettavaa että kestävästi toteutettua.
Lopuksi
Taide- ja kulttuuripalvelujen tuottajien kannattaa tutustua megatrendeihin voidakseen osaamistaan ja palvelujaan kehittäessä ennakoida tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia. Yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat joka tapauksessa palvelutarpeeseen ja palvelujen tuotantotapoihin, ne ruokkivat uusia ja kuihduttavat toisia markkinoita.
Myös sillä, kuinka hyvin muiden alojen ammattilaiset sekä päättäjät ymmärtävät taiteen ja kulttuurin tarjoamat mahdollisuudet tulevien haasteiden ratkaisemisessa, on taide- ja kulttuuripalveluiden tulevaisuudessa merkitystä. Etelä-Savo tarvitsee elävää taidetta ja kulttuuria asukkaidensa sivistyksen ylläpitämiseksi, hyvinvoinnin tukemiseksi ja maakunnan elinvoimaisuuden kehittämiseksi.
Kirjoittajat:
Taru Tähti, koordinaattori, Hyvinvointia kulttuurista Etelä-Savoon -hanke (2017–2018), Etelä-Savon maakuntaliitto
Hanna Kautiainen, ennakointiasiantuntija, Etelä-Savon maakuntaliitto
Lisätietoja:
Etelä-Savon kulttuurihyvinvointisuunnitelma 2019-2021
Se kuinka hyvin päättäjät tuntevat taidetoiminnan mahdollisuudet rajaa niiden soveltamista. Minusta taideperustaista toimintaa pitäisi opettaa johtamisen koulutuksissa, vieläpä ”tekemällä oppien” niin, että oppija saisi omakohtaisen kehollisen kokemuksen. Aiheen ydin ei avaudu teorian perusteella.