Taidetutka nostaa esiin taiteen ja kulttuurin uusia rajapintoja, esittelee kiinnostavia toimijoita, tekoja ja ilmiöitä ja syventää keskustelua taiteen merkityksistä. Tuoreimman numeron teemana on ikääntyneet luovina tekijöinä ja kulttuurin uudistajina.
Iäkkäiden ihmisten kulttuuristen oikeuksien toteutumisesta vaiheessa, jossa toimintakyvyn muuttuminen alkaa kaventaa elinpiiriä, ei puhuta tarpeeksi. Artikkelissa äänen saa Anita, joka pohtii kulttuurin ja taiteen merkitystä omassa elämässään ja omissa toimintaympäristöissään.
”Kato mua, kato mua!” huutaa nelivuotias, joka tekee yleisönsä edessä piruetin. Aikuiset keskeyttävät juttelun ja katsovat lasta. Kun he taputtavat käsiään, lapsen kasvoille nousee hymy. Pyykkinarulla saunan terassilla roikkuu aanelosia. Niissä on vesiväreillä taiteiltuja kuvia prinsessoista, hevosista, kukista ja auringosta. Saunan penkille on katettu mehua ja keksejä. Vanhemmat ihastelevat kuvia, lapsen ensimmäistä taidenäyttelyä. Hänen kasvoillaan […]
Välittäjyys saattaa taiteen ja kulttuurin ihmisen luo. Taiteelliseen prosessiin tai kulttuuripalvelun tuottamiseen liittyvä välittäjyys on tunnistettu olennaiseksi myös taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten synnyssä. Välittäjät luovat siltoja sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä taiteen ja kulttuurin eri palvelutuottajien välille. Tätä taiteen ja sote-palveluiden välittäjyyttä on rakennettu merkittävällä tavalla viimeisen vuosikymmenen aikana. Se on muotoutunut käytännön toiminnassa, kehittämishankkeissa ja koulutuksissa merkittäväksi osaamisalaksi, joka välittää taidetta ja kulttuuria sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaille.
Suomessa kulttuurin lisäarvoja on etsitty hyvinvoinnin ja talouden näkökulmista. Euroopassa kulttuurilla ja erityisesti kulttuuriperinnöllä on tunnistettu olevan vahva kytkös yhteiskunnallisen vakauden säilymiseen. Parhaimmillaan kulttuurityön arvo voitaisiin nähdä sivistysvaltion ja demokratian keskeisenä koossa pitävänä voimana.
Taidetutkan tämänkertaisen teemanumeron lähtökohtana on uudistettu laki kuntien kulttuuritoiminnasta. Lakiuudistus vahvistaa kulttuurin roolia kunnan toiminnassa, perustellen samalla kulttuurin merkitystä ja asemaa kunnan peruspalveluna. Taidetutkan kirjoituksissa pohditaan monipuolisesti taiteen ja kulttuurin mahdollisuuksia ja merkityksiä kunnissa sekä kuntien päätöksenteossa. Miten kunta voi edistää kulttuuria ja taidetta osana yhteistä hyvinvointia ja terveyttä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä paikallista ja alueellista elinvoimaa?
Taiteesta saa välineitä ilmastokasvatukseen, digitalisaatio tarjoaa uusia mahdollisuuksia itseilmaisuun ja taidetoiminta lisää yhteisöllisyyttä työpaikoilla. Artikkeli kertoo, miten Etelä-Savon kulttuurihyvinvointisuunnitelman työstämisessä huomioitiin megatrendit, tämän hetken ja tulevaisuuden kehityssuunnat.
Sipoo on tunnettu laadukkaasta vanhustyöstään. Kaupungintalolla meitä on vastassa vanhus- ja vammaispalvelujohtaja Helena Räsänen, nainen ”Sipoon ihmeen” takana. Tavoitteenamme on oppia, miten kulttuuri tulee osaksi hoitotyötä