Taidetutka nostaa esiin taiteen ja kulttuurin uusia rajapintoja, esittelee kiinnostavia toimijoita, tekoja ja ilmiöitä ja syventää keskustelua taiteen merkityksistä. Tuorein numero käsittelee taidetta ja kulttuuria kunnissa.
Suomessa kulttuurin lisäarvoja on etsitty hyvinvoinnin ja talouden näkökulmista. Euroopassa kulttuurilla ja erityisesti kulttuuriperinnöllä on tunnistettu olevan vahva kytkös yhteiskunnallisen vakauden säilymiseen. Parhaimmillaan kulttuurityön arvo voitaisiin nähdä sivistysvaltion ja demokratian keskeisenä koossa pitävänä voimana.
Taidetutkan tämänkertaisen teemanumeron lähtökohtana on uudistettu laki kuntien kulttuuritoiminnasta. Lakiuudistus vahvistaa kulttuurin roolia kunnan toiminnassa, perustellen samalla kulttuurin merkitystä ja asemaa kunnan peruspalveluna. Taidetutkan kirjoituksissa pohditaan monipuolisesti taiteen ja kulttuurin mahdollisuuksia ja merkityksiä kunnissa sekä kuntien päätöksenteossa. Miten kunta voi edistää kulttuuria ja taidetta osana yhteistä hyvinvointia ja terveyttä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä paikallista ja alueellista elinvoimaa?
Taiteesta saa välineitä ilmastokasvatukseen, digitalisaatio tarjoaa uusia mahdollisuuksia itseilmaisuun ja taidetoiminta lisää yhteisöllisyyttä työpaikoilla. Artikkeli kertoo, miten Etelä-Savon kulttuurihyvinvointisuunnitelman työstämisessä huomioitiin megatrendit, tämän hetken ja tulevaisuuden kehityssuunnat.
Sipoo on tunnettu laadukkaasta vanhustyöstään. Kaupungintalolla meitä on vastassa vanhus- ja vammaispalvelujohtaja Helena Räsänen, nainen ”Sipoon ihmeen” takana. Tavoitteenamme on oppia, miten kulttuuri tulee osaksi hoitotyötä