On 2.6.2021 kello 11. Minua jännittää.
Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 selviää tulevan tunnin aikana. Tuleeko valituksi Oulu, Tampere vaiko Savonlinna-vetoinen Saimaa-ilmiö? Valintahetki tuntuu juuri oikealta ajankohdalta kirjoittaa Taidetutkan pääkirjoitus. Teemanumeron aiheena on taide ja kulttuuri kunnissa ja kuntien päätöksenteossa.
Kulttuuripääkaupungin titteli tulee tuomaan valitulle paljon hyvää, koska kulttuuristaan alue tunnetaan!
Taidetutkan tämänkertaisen teemanumeron lähtökohtana on uudistettu laki kuntien kulttuuritoiminnasta. Laki tuli voimaan 1.3.2019, ja se korvaa aiemman, jo 25 vuotta vanhan lain. Uudistetussa laissa määritellään entistä tarkemmin kuntien kulttuuritoiminnan tehtäviä ja tavoitteita. Lakiuudistus vahvistaa kulttuurin roolia kunnan toiminnassa, perustellen samalla kulttuurin merkitystä ja asemaa kunnan peruspalveluna. Laissa korostuu niin toimialarajat kuin maantieteellisetkin rajat ylittävän yhteistyön merkitys.
Taidetutkan artikkeleissa toistuu tämä sama näkökulma. Tämänkertaisissa artikkeleissa käsitellään tutkimuksissakin havaittua yhteistyön merkitystä yhtenä kuntien tärkeimmistä menestystekijöistä. Taiteilijoita halutaan yhä enemmän mukaan kuntien palveluihin työskentelemään erilaisten kohderyhmien kanssa. Lehdessä esitellään taidekahvit ja -kummit sekä kirjastojen erilaista sanataidetoimintaa. Näkökulmia saadaan myös kysymyksiin, kuka vastaa kuntien kulttuuritehtävien toteutumisesta, mikä on kulttuurijohtajan rooli sekä voiko kunta ostaa kulttuuritoimintansa toteutuksen ostopalveluna yritykseltä. Oma artikkeli on myös sille, kannattaako kuntaan rakentaa haaveiden kulttuuripalatsi sekä sille, mikä merkitys kulttuurilla on kokonaisturvallisuudelle.
Taiteen ja kulttuurin kuntakohtaisissa keskusteluissa pahin kivi kengässä lienee yleensä raha. Koronapandemia, veikkausvarojen väheneminen, kasvavat sote-menot, väestön ikääntyminen, siiloutuneet rahoituskanavat, hankekeskeinen toiminta ja arvovalinnat – tässä muutama sekä valtakunnallinen että kuntakohtainen rahoitushaaste.
Koko Suomen mittakaavassa kuntien järjestämä kulttuuritoiminta on noin 950 miljoonan euron kokonaisuus. Valtion rahoitus kattaa kustannuksista noin viidenneksen (200 milj. €), ja suurin osa (650 milj. €) rahoitetaan kuntien verotuloilla. Kuntakohtaiset erot ovat merkittäviä. Kuntien talouden tulevaisuus heijastuu suoraan kulttuurin toimintaedellytyksiin kunnassa. Eri tahojen toiveet ja talous ovat usein haastava yhtälö.
Toivon, että Taidetutka kulkeutuu mahdollisimman laajasti myös uunituoreille valtuutetuille. Toivotan teille malttia ja viisautta sekä avarakatseisuutta nähdä taiteen ja kulttuurin monialaisuus ja mahdollisuudet omassa kunnassa tai kaupungissa. Yhteistyökin vaatii yhteyshenkilöt.
Isot kiitokset kaikille kirjoittajille! Ja onnea uunituore kulttuuripääkaupunki Oulu!
Piia Kleimola, päätoimittaja
Piia Kleimola työskentelee projektipäällikkönä Eloa ja iloa Kaakkois-Suomeen -kehittämistehtävässä. Eloa ja iloa Kaakkois-Suomeen eli kulttuurista hyvinvointia kuntalaisille on OKM-rahoitteinen, alueellinen kehittämistehtävä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan kunnissa. Kehittämistehtävä toteutuu kahden vuoden aikana ajalla 1.1.2020 – 31.12.2021. Päätavoite on kehittää luovan alan, taiteen ja kulttuurin yhteistoimintaa ja toimintamalleja, jotta kuntalaisille tuotettavat kulttuuripalvelut ja muu toiminta vahvistavat asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta. Käytännön toteutus ammattikorkeakoulut XAMK ja LAB.
Artikkelikuva: Sweet home Kuusankoski – Anthem kotikaupungillemme Kouvolalle on Kuusankosken Musiikkiluokkien 5M-luokan ja opettaja Jenni Salon joulukuussa 2020 valmistama musiikkivideo. Videolla fiittaamassa Kuusankosken Musiikkiluokat 3-6M sekä Cuusaa All Stars-bluesband. Kuva: Maarit Virtanen.