Kunnissa taide- ja kulttuuritoiminnalta haetaan yhä enemmän vaikutuksia osana laajempaa kunta- ja kaupunkikehitystä. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporessa viime vuosina toteutettujen tutkimusten ja selvitysten tulosten pohjalta tutkijat Emmi Lahtinen ja Minna Ruusuvirta tarkastelevat tässä artikkelissa kuntien yhteistyön mahdollisuuksia ja haasteita taide- ja kulttuuritoiminnassa.
Kunnissa tehdään paljon yhteistyötä taide- ja kulttuuritoiminnassa
Kyky tehdä yhteistyötä on yksi kuntien menestystekijöistä. Myös kuntien taide- ja kulttuuritoiminnassa yhteistyö on toiminnan tärkeä edellytys, jonka merkitys kasvaa entisestään tulevaisuudessa. Taide ja kulttuuri kytketään aiempaa vahvemmin muun muassa asukkaiden hyvinvoinnin ja alueen ja sen toimijoiden elinvoimaisuuden edistämiseen. Taiteen ja kulttuurin laajempi vaikuttavuus kunnassa edellyttää monipuolista yhteistyötä sekä kunnan sisällä eri sektoreiden välillä että kunnan ulkopuolisten toimijoiden kanssa.
Taide- ja kulttuuritoimintaa järjestetään kunnissa jo nyt moninaisen yhteistyön kautta. Syksyllä 2019 toteutetun kuntien peruspalvelujen arviointikyselyn mukaan kunnan yhteistyökumppani taide- ja kulttuuritoiminnassa oli useimmiten kolmannen sektorin toimija, esimerkiksi yhdistys. Monissa kunnissa tehtiin yhteistyötä myös taiteilijoiden, oppilaitosten, muiden kuntien ja yritysten kanssa. Vakiintuneita rakenteita kulttuuritoiminnan järjestämiseen kunnan muiden hallintokuntien kanssa oli kolmessa neljäsosassa kyselyyn vastanneista kunnista. (Kuvio 1.)
Yhteistyön kautta kunnat pyrkivät edistämään kulttuuripolitiikan ytimessä olevia tavoitteita, esimerkiksi taide- ja kulttuuripalvelujen saatavuutta, saavutettavuutta ja taiteen kentän toimintaedellytyksiä. Samalla tavoitteena on tuottaa laajempia vaikutuksia kunnan ja alueen kehitykseen ja asukkaiden hyvinvointiin. Yhteistyöhön toimijoita kannustavat myös lainsäädäntö, kansallinen ja paikallinen poliittinen ohjaus sekä pula resursseista ja muut käytännön toiminnan haasteet. Resurssien näkökulmasta yhteistyön, kumppanuuksien ja verkostojen merkitys korostuu erityisesti pienillä paikkakunnilla.
Asukkaiden ja paikallisten taide- ja kulttuuritoimijoiden osallistuminen vahvistaa paikallista näkökulmaa
Paikallinen näkökulma, paikallisidentiteetti ja lähikulttuurin merkitys nousevat esiin kuntien taide- ja kulttuuritoiminnassa. Tämä edellyttää paikallisten asukkaiden, taiteilijoiden ja kulttuuritoimijoiden kuulemista sekä toimintaan osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollistamista. Kuitenkin vasta harvoissa kunnissa kerätään säännöllisesti tietoa asukkaiden toiveista ja ajatuksista taide- ja kulttuuritoimintaan liittyen.
Kiinnostusta yhteistyöhön ja sen kehittämiseen on. Kunnat näkevät paljon mahdollisuuksia yhteistyössä taiteilijoiden ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Vastaavasti kolmannen sektorin toimijoilla ja taiteilijoilla on vahvaa kiinnostusta kuntien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Viimeisimmän Taiteen ja kulttuurin barometrin mukaan esimerkiksi valtaosalla taiteilijoista on halukkuutta yhteistyöhön kuntien kanssa sekä perinteillä taidealoilla että niiden ulkopuolella.
Kuntien on tärkeä pyrkiä huolehtimaan yleisistä edellytyksistä taiteen ja kulttuurin tekemiseen ja tuottamiseen. Jos kunnassa ei ole taiteen ja kulttuurin alan toimijoita, ei ole paikallisia yhteistyökumppaneitakaan. Taide- ja kulttuuritoimijat kaipaavat kunnilta rahallista tukea, mutta myös muun muassa tiloja ja arvostusta. Monet taiteilijat kokevat tällä hetkellä melko suurta epäluottamusta kuntien toimintaan taiteen tekemisen tukemisessa (kuvio 2).
Toiminnan kehittäminen edellyttää yhteistyötä yli sektorirajojen
Olipa kyse sitten kulttuuripolitiikan alaan kuuluvista tavoitteista tai laajemmin kaupunkikehityksen vaikutuksista, monet kehittämistä kaipaavat seikat vaativat eri hallintosektoreiden toimia ja yhteistyötä kunnassa. Monissa kunnissa kulttuurista vastaava toimi tekee yhteistyötä esimerkiksi koulutus- ja sivistyspalveluista sekä sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien toimijoiden kanssa. Kunnan tekninen toimi voi olla tärkeä kumppani esimerkiksi tiloihin liittyvissä kysymyksissä.
Onnistuessaan yhteistyö hyödyttää kaikkia toiminnan osapuolia, luo synergiaa ja positiivisia vaikutuksia. Ongelmia yhteistyölle tuovat rakenteet, asenteet ja valtakysymykset sekä vuoropuhelun ja kohtaamisen puute. Esimerkiksi toimialarakenteisiin perustuvat toimintamallit, hierarkkisuus ja erilaiset toimintakulttuurit estävät poikkihallinnollista yhteistyötä kunnissa. Yhteistyön rinnalla ilmenee myös kilpailua alojen ja toimijoiden välillä. Eri hallintosektoreilla voi olla toisistaan poikkeavat tulokulmat yhteistyöhön ja sen tavoitteisiin.
Nykyisellään kulttuuri ei aina ole tasavertainen kumppani kunnan sisäisessä yhteistyössä ja toiminnassa. Usein kysymys on tietämättömyydestä, mutta myös arvostuksesta. Taide- ja kulttuuritoimijoiden rooli nähdään usein kapeasti, eikä alan laajempia mahdollisuuksia esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa tunnisteta. Taide- ja kulttuuritoiminta osana muiden hallintokuntien palveluja toteutetaan usein pääosin taide- ja kulttuurisektorin varoin.
Poikkihallinnollisen yhteistyön kehittäminen edellyttää vuoropuhelua yhteisen ymmärryksen ja tavoitteiden löytämiseksi sekä poikkihallinnollisen toiminnan ja tavoitteiden huomioon ottamista toiminnan seurannassa ja mittareissa. Lisäksi tarvetta on rahoitusmalleille, jotka tukevat poikkihallinnollista yhteistyötä ja taiteilijoiden toimintaa eri sektoreilla.
Lopuksi
Kunnat tekevät yhteistyötä hyvin monenlaisten yhteistyökumppaneiden kanssa taide- ja kulttuuritoiminnassa. Siksi kunnissa tarvitaan osaamista ja välineitä erilaisten yhteistyökumppaneiden kohtaamiseen ja yhteistyön malleihin. Yhteistyö edellyttää aina resursseja, suunnittelua ja koordinointia. Yhtenä tärkeänä yhteistyötä edistävänä tekijänä monista selvityksistä nousee esiin erilaisten toimijoiden kohtaamisten ja keskustelujen mahdollistaminen. Näiden kautta syntyy ituja myös tulevalle yhteistyölle.
Taiteen ja kulttuurin laajenevien roolien myötä toiminta voi tulla määritellyksi muiden alojen ehdoilla ja suhteessa niiden tavoitteisiin. Näiden välineellisten roolien ja vaikutusten rinnalla on tärkeää huolehtia taide- ja kulttuuritoimijoiden yleisistä toimintaedellytyksistä. Kaikkien taide- ja kulttuuritoiminnasta koituvien vaikutusten perustana on elinvoimainen taiteen ja kulttuurin kenttä. Kun taidetta ja kulttuuria on saatavissa ja saavutettavissa erilaisissa elämäntilanteissa, luo se pohjaa myös kuntalaisten hyvinvoinnin lisääntymiselle.
Kirjoittajat:
Minna Ruusuvirta, erikoistutkija, Cupore
Emmi Lahtinen, tutkija, Cupore
Artikkelikuva: Salla Hänninen.
Lähteet:
Aluehallintovirastot (2020). Peruspalvelujen arviointi 2019. Kulttuuripalvelut.
Hirvi-Ijäs, M, Kanerva, A. & Ruusuvirta, M. (toim.) (2020). Kaupunkikehittäminen ja kulttuuripolitiikka. EspooCult-tutkimuksen tuloksia. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.
Jakonen O. & Lahtinen, E. (2019). Taide, kulttuuri ja hyvinvointi. Hallitusohjelman kulttuurin kärkihankkeen arviointi: prosenttitaiteen periaatteen laajentaminen yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Cuporen verkkojulkaisuja 53. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.
Jakonen, O., Renko, V., Ruusuvirta, M. & Sokka, S. (2018). Kulttuuri ja poikkihallinnollinen yhteistyö. EspooCult -tietokortti 2. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore
Karttunen, S., Lahtinen, E., Ruusuvirta, M., Kurlin, A. Karri, S. & KEA European Affairs (2020). Kohti avointa ja osallistavaa kaupunkia: kulttuurinen moninaisuus, osallistuminen ja saavutettavuus. EspooCult -tietokortti 4. KEA European Affairs ja Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.
Renko, V., Ruusuvirta, M., Forsell, S. ja Häyrynen, M. (2018) Kulttuurialan kolmannen ja neljännen sektorin rooli. Katsaus kulttuurialan kolmanteen ja neljänteen sektoriin kuntien kulttuuritoiminnassa sekä paikallisessa ja alueellisessa kehittämisessä. Cuporen työpapereita 8. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.
Ruusuvirta, M., Lahtinen, E., Rensujeff, K. & Kurlin Niiniaho, A. (2021). Taiteen ja kulttuurin barometri 2020. Taiteilijat ja taiteen tekeminen kunnissa. Cuporen verkkojulkaisuja 67. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.
Ruusuvirta, M., Renko, V. & Luonila, M. (2020). Kuntien kulttuuritoiminnan nykytila ja kehittämistarpeet. Cuporen työpapereita 12. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.