Taidetutka nostaa esiin taiteen ja kulttuurin uusia rajapintoja, esittelee kiinnostavia toimijoita, tekoja ja ilmiöitä ja syventää keskustelua taiteen merkityksistä. Tuoreimman numeron teemana on ikääntyneet luovina tekijöinä ja kulttuurin uudistajina.
Mitä tapahtuu, kun yrityksen piilossa olevia voimavaroja etsitään ja nostetaan esiin taiteellisen prosessin ja taiteen keinoin? Taiteilija Veera Metso kuvaa tässä artikkelissa ”Piilosta – voimavarat näkyviin taiteen keinoin” -projektiaan sekä siinä syntynyttä Hyvyysetsivä Koijahdusta, sen taustoja ja teoreettisia lähtökohtia.
Millaista elämä voisi olla kulttuurihyvinvoinnin Suomessa vuonna 2030? Artikkeli esittelee kuvitteellisen arkipäivän yhteiskunnassa, jossa taiteen potentiaali on otettu täysimittaiseen käyttöön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, yhteisöllisyyden ja oppimisen edistämisessä.
Taiteesta saa välineitä ilmastokasvatukseen, digitalisaatio tarjoaa uusia mahdollisuuksia itseilmaisuun ja taidetoiminta lisää yhteisöllisyyttä työpaikoilla. Artikkeli kertoo, miten Etelä-Savon kulttuurihyvinvointisuunnitelman työstämisessä huomioitiin megatrendit, tämän hetken ja tulevaisuuden kehityssuunnat.
Muotokuvakioski tarjoaa tavan luoda taiteella elinkeinoa ja rakentaa yhdenvertaisempaa taidemaailmaa. Palvelu toimii vuoden 2019 ajan Vertaistaiteilijat-hankkeen kokeiluna. Tarkoitus on selvittää ja kehittää keinoja, joilla erityistä tukea tarvitsevat taiteilijat voisivat ansaita taiteellisella työllä.
Työelämän projektien ja taiteen prosessin isona erona on juhliminen. Työelämässä on harvoin aikaa juhlaan, siihen, että tekijä ja ympärillä olevat taputtavat selkään ja onnittelevat valmiiksi saadusta. Työelämässä ei pysähdytä tai reflektoida, työelämässä suoritetaan. Vauhtiin pitää päästä jo 15-vuotiaana. Pysähtyminen tapahtuu sitten eläkkeelle jäädessä, tai jos jää työttömäksi. Nämä ovat tilanteita, joissa tyhjyys tai epävarmuus voi iskeä, sanoo työntekijä.
Ohjelmistoyritys Vincit tunnetaan edelläkävijäyrityksenä, jonka henkilöstö johtaa itse itseään. Myös taiteella, kulttuurilla ja luovilla menetelmillä on oma tärkeä osansa Vincitin tarinassa.
”Taiteilijan näkökulmasta katsottuna liike-elämä ja startup-kenttä tuntuvat jotenkin vapailta ja ei-konservatiivisilta. Liike-elämän puolella ollaan hyvin luovia, kekseliäitä sekä kannustavia. Vaikka kilpailu on kovaa, niin useimmiten yhteistyöllä päästään eteenpäin. Tämä on yksi suurimmista syistä siihen, miksi tämä työ motivoi minua niin paljon”, sanoo valokuvataiteilija Nanna Hänninen.
Jari Arffman on valokuvannut suomalaista työelämää, sen tekijöitä ja ympäristöjä yli kymmenen vuoden ajan. Arffmanin kehittämässä Bart-konseptissa on ollut vuosien varrella yhteistyökumppaneina yli 70 yritystä tai julkista organisaatiota. Viime vuonna Arffman teki taiteellisen yhteistyön tamperelaisen Tekonivelsairaala Coxa Oy:n kanssa. ”Vieläkin löytyy organisaatioita, joiden seinillä riippuu johdon muotokuvia. Bartissa ei ole kysymys tästä, vaan tuon valokuvillani […]
Työelämässä mukana olevalle ihmiselle hyvinvointi ja sairastaminen eivät ole pelkästään henkilökohtainen asia. Työhyvinvointiin liittyvät työkaverit, organisaatio, työilmapiiri, asiakkaat ja kaikki erilaiset kohtaamiset. Kun työntekijä sairastuu, se tapahtuu suhteessa työhön ja työyhteisöön. Sairauslomalla siirrytään hetkellisesti työyhteisön ulkopuolelle, mutta tarvitseeko sairauslomalla olla kaiken yhteisön ja yhteisöllisen ulkopuolella? Mietitäänpä tilannetta sellaisen sairauden kannalta, joka ei edellytä vuodelepoa. Työuupumus […]