Ohjelmistoyritys Vincit tunnetaan edelläkävijäyrityksenä, jonka henkilöstö johtaa itse itseään. Myös taiteella, kulttuurilla ja luovilla menetelmillä on oma tärkeä osansa Vincitin tarinassa.

Tampereen Hermiassa päämajaansa pitävä Vincit on ohjelmistokehityksen asiantuntijayritys, joka muun muassa toteuttaa erilaisia verkko- ja mobiilisovelluksia asiakkailleen. Vincitin eri toimipisteissä Tampereella, Turussa, Helsingissä ja Kaliforniassa työskentelee n. 400 henkilöä. Vincit on useasti palkittu Suomen parhaana työpaikkana, vuonna 2016 myös Euroopan parhaana työpaikkana.

Johanna Pystynen on toiminut Vincitissä henkilöstöjohtajana vuodesta 2012 lähtien. Pystysen työnä on kehittää rakenteita tukemaan työntekijöiden hyvinvointia, tavoitteiden saavuttamista ja työn uudistumista.

”Vincitin johtamisfilosofia on antaa työntekijöille eväät itsensä johtamiseen. Kukin työntekijä voi päättää itse, miten ja missä haluaa kehittyä ja missä kaipaa tukea. Välineenä tähän meillä on käytössä verkkopalvelu LaaS (Leadership as a Service), joka auttaa asettamaan henkilökohtaisia tavoitteita ja tukee tavoitteiden saavuttamisessa.”

 

 

Iso osa Pystysen työtä on muiden yritysten ja työpaikkojen sparraaminen. Tällä hetkellä Vincit kouluttaa esimerkiksi kaikkien ministeriöiden johtoa teemalla ”Palveleva johtaminen”.

”Meillä on halu muuttaa työelämää paremmaksi laajemminkin, kuin vain omien seiniemme sisällä. Olemme keksineet itse Vincitissä hyviä ratkaisuja, nyt haluamme jakaa niitä myös muille.”

 

Vaikeat asiat esiin

Taide ja luovuus saavat Vincitissä monia muotoja ja merkityksiä. Yrityksen strategiaprosessi rakentui tiimien kertomiin tulevaisuustarinoihin, joista tehtiin ammattivalokuvaajan kanssa visiotaulut. Henkilöstö saa esiintymiskoulutusta teatterin ja stand-upin ammattilaisilta ja kehittää vuorovaikutustaan improvisaation keinoin. Vincitiläisten luovuutta tuetaan kunkin omien kiinnostusten kohteiden mukaan: henkilöstöllä on esimerkiksi oma yhtye, jolla on Vincitillä harjoitustilat ja yrityksen ostamat soittimet.

Pystysen mukaan Vincitin tie taiteen ja luovuuden pariin on lähtenyt selkeästä tarpeesta, johon on lähdetty etsimään uusia ratkaisuja.

”Me ei olla koskaan ajateltu tietoisesti, että nyt me ryhdytään käyttämään taidetta. Se on vain tullut yhtenä keinona meidän valikoimaan, josta valitsemme miten me ratkomme erilaisia ongelmia.

Taiteen käytöllä on läpileikkaavasti meillä ollut tavoite, että ihmiset täällä puhuisivat tärkeistä asioista keskenään. Taiteen avulla voimme puhua ja tehdä näkyväksi asioita, joita muilla keinoilla ei saataisi näkyväksi.

Vaikkapa vaikeista asioista tai unelmista voi tällaisessa insinöörivetoisessa työpaikassa olla vaikea puhua suoraan. Meidän ratkaisu on käyttää siihen jotain luovaa: visuaalisuutta, valokuvaa, musiikkia… Kun meidän omat menetelmät eivät riitä, niin siirrymme taiteen ja luovuuden alueelle, ja pääsemme pidemmälle. Esimerkiksi valokuvan kautta pystyy tuomaan esiin paljon merkityksiä, ilman että niitä täytyy osata suoraan sanallistaa.”

Keskustelun synnyttämiseksi käytetään myös pelejä, jotka on kehitetty Vincitin tarpeisiin yhdessä Gälliwashere -nimisen yrityksen kanssa.

”Aina kun aloitamme uuden projektin, käytämme Onnistunut Projekti -nimistä korttipeliä. Siinä on projektityöhön liittyviä väittämiä, jotka on kerätty meidän henkilöstöltä.

Pelin avulla keskustellaan vaikkapa siitä, mikä tässä projektissa on innostavinta tai mikä mahdollistaa sen, että projekti onnistuu. Peliväline pakottaa ottamaan kantaa. Siinä ei tule sellaista tunnetta, että avaanko suuni vai en. Kaikki ovat pelissä tasapuolisesti äänessä, myös hiljaisemmat.”

 

 

Vincitissä uskotaan uusien asioiden kokeilemiseen ja siihen, että haasteisiin on aina mahdollista löytää ratkaisuja.

”Meillä ideat syntyvät aina niistä ongelmista, joihin törmäämme. Esimerkiksi pelien kehittäminen lähti siitä havainnosta, että projektien aloitus keskustellen ei toimi, koska suurin osa ihmisistä ei avaa suutaan. Tajusimme, että tarvitsemme tähän jonkun välineen.

Pelit auttavat ja tukevat keskustelun syntymistä. Varsinkin silloin kun puhutaan hankalista asioista, kuten riskeistä tai toiveista. Peliväline tavallaan neutralisoi tilanteen. Kynnys ottaa kantaa pienenee ja ihmiset uskaltavat sanoa ajatuksensa ääneen, kun pelimuoto vie tilanteesta painetta pois. Sieltä tulee tosi hyviä keskusteluja, joita ei koskaan käyttäisi ilman tätä peliä läpi. Ne voivat olla tosi tärkeitä ja ihan kriittisiäkin keskusteluja projektinonnistumisen kannalta.

Olemme innostuneet pelaamisesta niin, että olemme korvanneet myös osan kehityskeskustelumallistamme pelaamisella.”

 

Vincitin identiteetti on Vincity

Vincitin toimitilat ovat modernit ja täynnä luovia ratkaisuja. Sisustuksessa huomio kiinnittyy toistuvaan teemaan, jossa Frank Millerin Sin City-sarjakuvan tummanpuhuva maailma on tuunattu Vincity-maailmaksi.

 

 

”Taide on meille sekä työympäristön viihtyvyyden kehittämistä, että meidän oman identiteetin luomista. Sen kehittämistä ja näkyväksi tekemistä, että keitä me ollaan yhdessä.

Vincity-teema löytyi, kun päätimme yhdessä koko työpaikan kesken toimiston sisustuksesta. Päätimme tilata sarjakuvataiteilijan toteuttamaan meille tauluja ja sisustuselementtejä Vincity-teemalla. Kuvien puhekuplat liittyvät meidän työhömme, kuten softan tekemiseen ja tuovat esiin sitä identiteettiä, että keitä me ollaan ihmisinä ja yrityksenä. Teemassa on paljon huumoria, rohkeutta ja vahvaa visuaalisuutta.

Tässä prosessissa oli tärkeää, että se lähti meidän henkilöstön omista ajatuksista ja ideoista, jotka sitten ammattilainen hienosti toteutti. Vincity-tarina sopii juuri tälle meidän porukalle, he haluavat olla osa tätä tarinaa. Jos henkilöstö olisi toisenlainen, pitäisi tarinankin olla toinen.”

 

Nyt ei maalata akvarelleja, vaan tehdään näkyväksi tavoitteita

Taide ei välttämättä aina asetu luontevasti osaksi työelämää Vincitissäkään. Ratkaisuna on kytkeä uudet menetelmät projektien tavoitteisiin.

”Vaikeuksia taiteen käytössä voi tuottaa se, että meidän henkilöstö on todella tarkka siitä, mihin käyttää työaikaansa. Jos he eivät koe saavansa asiasta lisäarvoa työhönsä, niin he eivät osallistu. Eli pitää todella hyvin perustella, miksi tämä uusi asia on hyödyllinen, jotta he ostavat idean.

Meillä on tärkeää kytkeä taide meidän työmaailmaamme, ettei se jää irralliseksi asiaksi. Meille asia aukenee paremmin niin, että ei keskitytä menetelmään vaan siihen, mitä sillä saadaan aikaan. Esimerkiksi niin, että me ei nyt maalata akvarelleja, vaan tehdään näkyväksi meidän tavoitteita. Tai esitellään ilmaisutyöpaja niin, että tässä parannetaan esiintymistaitoja.

Esimerkiksi mindfulness on lyönyt meillä hyvin läpi. Sen hyödyllisyyden perustelemisessa on auttanut se, että mindfulnessin vaikutuksista on paljon tieteellistä tutkimusta ja se hauska fakta, että NASA käyttää mindfulnessiä.”

 

Taiteella on arvoa työn kehittämisessä

Useissa työpaikoissa taidetta käytetään muusta työstä irrallisena elementtinä esimerkiksi virkistyspäivien yhteydessä. Vincitissä taiteella ja luovilla menetelmillä nähdään arvoa myös työn kehittämisessä.

”Me emme halua järjestää irrallisia juttuja, jotka eivät liity tai linkity mihinkään. Meidän ajattelu lähtee siitä, että pyrimme tukemaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja purkamaan esteitä työhyvinvoinnin tieltä.

Eivät työhyvinvoinnin ja työn kehittäminen ole toisistaan irrallisia asioita. Jos tehdään projektia taiteen äärellä keskustellen tärkeistä asioista, jotka vievät yritystä eteenpäin, niin se samalla vapauttaa jännitteitä, joten ihmiset todennäköisesti voivat paremmin.”

Vincit on taidepalveluiden asiakkaana tottunut itse löytämään käyttämänsä ammattilaiset.

”Oikeastaan kaikki Vincitin ulkopuolelta meille hankitut taiteilijakontaktit ovat tulleet meille niin päin, että me ollaan ensin luettu heistä jostain ja inspiroiduttu heistä ja tajuttu, että tämä voisi sopia meidän olemassa olevaan tarpeeseemme. Hyvin harvoin käy niin, että taiteilija soittelisi meille ja tarjoaisi omia palveluksiaan.”

 

 

Taiteilijoita Pystynen kannustaa miettimään omia palveluitaan ostajan näkökulmasta.

”Kyllä me ostaessamme taidepalveluita joudumme miettimään paljon sen palvelun hyötyjä ja vaikutuksia meille. Referensseistä on varmasti hyötyä ja siitä, että potentiaalisia hyötyjä ja vaikutuksia pystytään etukäteen avaamaan. Ei lopputulosta pidä etukäteen tietää tarkasti, mutta taiteilijan pitää osata vastata, millaisiin tilanteisiin tämän tyyppisen taiteen keinot yleensä ovat toimineet.

Me ostamme asioita tarpeeseen. Taide ei ole erillinen asia, vaan uusi tapa auttaa yritystä löytämään uusia työkaluja. Jos meillä olisi vaikkapa henkilöiden välinen ristiriitatilanne, niin voisivatko esimerkiksi teatterin keinot auttaa? Meidän ostopäätöstämme helpottaisi, jos taiteilijoilla olisi tämän kaltaisiin tarpeisiin konseptoituja ja konkretisoituja malleja.

Aina tulee tilanteita, joihin insinöörimaailman keinot eivät riitä, ja silloin voidaan tarvita esimerkiksi taiteen keinoja. Valitsemme aina sopivimman ja tarkoituksenmukaisimman välineen kulloisenkin tarpeen ja tilanteen mukaan.

Meidän kannalta olisi kiehtovaa, että meillä olisi käytössä taiteilijoiden ja taidemenetelmien verkosto, joka olisi luonut työkaluja eri tilanteisiin ja jota voisimme tarpeisiimme hyödyntää. Taiteilijan kannalta silloin ei myytäisi yksittäistä valmennusta vaan sitä, että taiteilija olisi tarpeen mukaan käytettävissämme.”

 

Tulevaisuus tuo yhä rohkeampaa luovuuden hyödyntämistä

Salli Kunnari työskentelee Vincitin palvelumuotoilu-tiimissä suunnittelijana ja passionate designerinä (Vincitissä jokainen saa keksiä oman tittelinsä itse). Kunnari käyttää työssään paljon luovia menetelmiä, joiden avulla hän etsii ymmärrystä asiakkaiden ja loppukäyttäjien tarpeista.

”Käytän työssäni monenlaisia menetelmiä kuten työpajoja, observointia ja haastatteluja. Asiakkaiden on usein hankala sanoittaa ajatuksiaan. Varsinkin ideoinnissa käytän paljon taiteen keinoja. Ne ovat erittäin hyviä avaamaan ihmisten mieltä ja murtamaan klikkejä. Ne edesauttavat luovaan tilaan pääsemistä. Välillä käytetään legoja, välillä muovaillaan, välillä otetaan roolityöskentely käyttöön ja näytellään. Mitä vaan, millä saadaan vastaukset aivoista ulos.”

Kunnari näkee luovien menetelmien käyttämisen kytkeytyvän Vincitin johtamisfilosofiaan.

”Täällä ymmärretään ihmisten erilaisuus ja tuetaan yksilöä. Työn tavoitteet ovat yksilöiden itsensä valitsemia. Minua ohjaa ajatus työn merkityksellisyydestä ja asetan omat tavoitteeni sen mukaan.

Itse lähden aina liikkeelle suunnitteluprosessissa kysymyksistä ”mitä olemme tekemässä” ja ”miksi”. Vasta kysymyksen ”miten” kohdalla valitaan menetelmät, jotka ovat tähän tarkoitukseen hyvät.

Jos luovien menetelmien käyttö työpajoissa tuo työhöni ja asiakkaille lisäarvoa, saan toteuttaa näissä raameissa itseäni parhaaksi katsomallani tavalla. Jos olen sitä mieltä, että maalaaminen tai legojen rakentelu on tietyssä työpajassa oikea tapa saada ihmisistä luovuus kukoistamaan, mikään ei estä minua kokeilemasta tällaista uudenlaista menetelmää.

Työpajojen fasilitointi on tärkeä osa työtäni. Jos koen, että tarvitsen tukea kehittyäkseni siinä paremmaksi, saan meidän LaaSin kautta tilattua itselleni fasilitointikoulutusta.”

Vincitiläiset voivat LaaS-työkalussa tarjota kollegoilleen kursseja, joissa he jakavat omaa osaamistaan hyötykäyttöön. Valikoimassa on esimerkiksi DJ-kurssi ja musiikin säveltämiseen liittyvä kurssi. Henkilöstön kiinnostuksen kohteiden ympärille on syntynyt myös ”klubeja”. Ne saavat yritykseltä budjetin, jonka käyttämisestä saavat itsenäisesti päättää.

”GetPretty -klubin (everything related to wellbeing and getting pretty) kanssa olimme äskettäin teatterissa. Tällaiset asiat lisäävät yhteisöllisyyttä ja työhyvinvointia. Ihmiset saavat tehdä yhdessä asioita, jotka heitä kiinnostavat. Meillä henkilöstö saa itse päättää, miten työhyvinvointi parhaalla tavalla menee eteenpäin.”

Kunnari visioi, että yritysmaailmassa voitaisiin olla vieläkin ennakkoluulottomampia tekemään uusia asioita, esimerkiksi asiakaskokemuksen kehittämisessä ja toisaalta työnteon uusissa tavoissa.

”Jos miettii vaikkapa kävelypalavereja, niin ne olivat aikoinaan tosi uusi ja omituinen juttu, mutta nyt ne tuntuvat jo kaikista ihan normaalilta asialta. Emme vielä voi tietää, mistä tulee uusi kiinnostava juttu, mutta voimme pitää silmämme auki uusille ideoille. On selvää, että tarvitsemme uusia tapoja päästä syvemmälle luovuuden hyödyntämisessä.  Ehkä tulevaisuudessa mennään vaikkapa oopperaan ideoimaan, kuka tietää!

Työelämässä on yhä paljon automaattiohjauksella menemistä ja autopilotilla ei synny mitään uutta. Omassa työssäni on aina tavoitteena oivalluksien saaminen korvien väliin. Taide voi olla yksi ratkaisu siihen, että saadaan ajatuksille uusia reittejä ja päästään oivalluksen tilaan!”

 

Kirjoittaja: Arttu Haapalainen, taiteen ja hyvinvoinnin läänintaiteilija, Taiteen edistämiskeskus, Tampereen toimipiste

Kuvat: Susanna Lyly