Eräänä kevätpäivänä 2019 tapahtui jotain ihmeellistä. Muun rekvisiittaetsinnän yhteydessä Harjavallan sairaalan kellaritiloista löytyi valtava määrä suurikokoisia lastulevyille maalattuja taidemaalauksia. Tunne oli kaikilla löytäjillä uskomaton. Löydöstä haltioituneita olivat toimintaterapeutti, toimistosihteeri ja kuntoutusohjaaja. Kuka nämä taulut oli maalannut?

Taiteilijan etsintä alkoi. Hänet haluttiin löytää, koska Satasairaalan kulttuurifoorumi halusi työt näytteille mielenterveysviikon tapahtumaan.

Taidemaalausten alkuperää selvitettiin. Tauluissa lyijykynällä olleiden omistuskirjoitusten perusteella jäljet johtivat aluksi väärään henkilöön, joka oli menehtynyt jo pari vuosikymmentä aiemmin. Selvitystyö jatkui. Taiteilijan tunnistamista vaikeuttivat useat tauluista löydetyt nimimerkit ja omistuskirjoitukset. Osa tauluista oli signeerattu.

Töiden tyyliä ja värimaailmaa vertailemalla saatiin tietää tekijä ja se, että hän on elossa. Teosten löytäjät olivat innoissaan. Lastulevyille maalatut työt oli tehty 1970- ja 80-luvuilla erään potilaan osastohoidon aikana. Tekijä E. Mikolaan saatiin puhelinyhteys.

Oli hienoa, miten toimistosihteerin kautta käydyssä keskustelussa taiteilija kertoi yksityiskohtaisesti maalaamistaan töistä. Niiden nimet olivat muistissa vielä monien vuosikymmenten jälkeen. Halukkuutta haastatteluihin ei ollut, mutta tekijä antoi auliisti luvan näyttelylle. Mainittakoon, että potilaalla on edelleen yhteys taiteeseen ja luova työ jatkuu.

Löydetyt taulut ovat nyt nykyisten potilaiden, läheisten, henkilökunnan ja yhteistyökumppaneiden ilona. Työt saatiin vaihtuvaksi ja vaikuttavaksi taidenäyttelyksi Harjavallan sairaalan päärakennuksen ala-aulaan joulukuussa 2019.

 

Outsider-taiteen juuret potilastaiteessa

Outsider-taiteen juuret löytyvät 1900-luvun Keski-Euroopan psykiatristen hoitolaitosten potilastöistä. Myös eri puolilla Suomea toimivissa mielisairaalamuseoissa on runsaasti potilaiden tekemiä maalauksia, piirustuksia, tekstiilejä ja käsitöitä. Tunnetuin kokonaisuus on Nikkilän psykiatrisen sairaalan taidekokoelma, jota säilytettiin aluksi Nikkilän sairaalamuseossa Sipoossa. Museon toiminnan päätyttyä 2000-luvun vaihteessa kokoelma päätyi Helsingin kaupunginmuseon haltuun.

Myös Satakunnassa Harjavallan vanhan piirimielisairaalan tiloissa toimii museo, jonka kokoelmista löytyy jonkin verran vanhoja potilastöitä ja runsaasti sairaalassa tehtyjä tekstiilejä. Nämä työt ovat todennäköisesti 1950- ja 60-luvuilta, eli vanhempia kuin edellä esitelty viimeisin taidelöytö. Nykyään museota ylläpitää Harjavallan sairaalan perinneyhdistys Josefiina ry. Kaiken kaikkiaan suomalaista potilastaidetta on nähty viime vuosina julkisuudessa hyvin vähän.

Satasairaalan kulttuurifoorumi edelläkävijänä

Satasairaalan kulttuurifoorumitoiminta käynnistettiin vuoden 2018 lopulla Harjavallan sairaalassa. Kulttuurifoorumi-työryhmä pyrkii löytämään keinoja, joilla kulttuuritoimintaa voidaan integroida osaksi hoitoa ja potilaan voimavaroja esiin nostavaksi ulottuvuudeksi. Kulttuurihyvinvoinnin keinoin rakennetaan siltaa kolmannen sektorin ja yhteiskunnan kulttuuriosallisuuden välillä. Taidetta eri muodoissa pyritään käyttämään keinona lisätä toimijuutta, osallisuutta ja positiivista identiteettiä. Lisäksi tuotetaan yhteistä, terve–sairas-rajat ylittävää toimintaa.

Harjavallan sairaalan Kulttuurifoorumin perustavassa kokouksessa määriteltiin toiminnan tavoitteeksi edistää mielenterveyskuntoutujien elämän mielekkyyttä kulttuurin keinoin. Psyykkisen sairastamisen todellisuutta tehdään näkyväksi samalla kun pyritään vähentämään siihen liittyvää sosiaalista stigmaa. Kulttuuripalvelujen käyttö on yksi vertaistuen muoto.

Kirjoittajat: Piia Astila, Päivi Kiuru, Erika Grankvist, Juha Marila, Esa Vienamo

Piia Astila on TtM, Satakunnan hyvinvointiryhmien puheenjohtaja (Satasairaala) ja kulttuurihyvinvoinnin YAMK-opiskelija (Turun AMK, Master School). Erika Grankvist on kulttuurifoorumin puheenjohtaja ja Päivi Kiuru ja Juha Marila ovat kulttuurifoorumin asiantuntijajäseniä. Esa Vienamo työskentele outsider-taiteen läänintaiteilijana Taikessa.

Noston kuva: E. Mikolan maalaus. Kuva: Sari Riihimäki.