Välittäjän tehtävä on ymmärtää erilaisia maailmoja ja luoda niiden välille siltoja. Käytännössä se tarkoittaa aktiivista viestintää ja vuorovaikutusta, neuvottelua, sopimista ja myymistä. Tässä kirjoituksessa kolme taiteilijaa kertoo, miten välittäjätoiminta näyttäytyi työparityöskentelyssä organisaatioiden kehittämiseen tähtäävissä projekteissa.
“Välittäjä on hyvä termi”, pohtii teatteri-ilmaisun ohjaaja Joonas Veijanen. Haastattelin Veijasta ja kahta muuta työparinani toiminutta taiteilijaa välittäjätehtävistä ja niiden merkityksestä osana työparityöskentelyämme.
Ryhdyin yrittäjäksi vuoden 2019 alussa. Alusta saakka tavoitteeni on ollut tilan tekeminen soveltavan taiteen ammattilaisille organisaatioiden kehittämisen kentälle. Vuosina 2020–21 olen toteuttanut kolme projektia eri taiteilijoiden kanssa työparina työskennellen, ja sitä kautta olen tutustunut välittäjätoimintaan käytännössä. Työparityöskentelyssä vastuullani on ollut yhteistyö asiakkaan kanssa ja kokonaisuuden fasilitointi. Työparini puolestaan on tuonut valmennukseen tai kehittämistyöhön oman taiteellisen osaamisensa.
Veijasen kanssa valmensimme Takuusäätiön työntekijöitä luovaan ajatteluun ja yhteistyöhön. Visuaalisen taiteen yhteisötaiteilija Yasmin May Jaafar oli mukana Helsingin Annantalon kehittämispäivässä, ja Espoon kaupungin päivähoidon yksikössä toteutetussa valmennuksessa tein yhteistyötä Teatteri ILMIÖ:n Anne Korhosen kanssa. Millaisena välittäjätoiminta työpareilleni näyttäytyy?
Välittäjä sopii, viestii ja lisää ymmärrystä
Poimin keskustelujen tueksi listan välittäjän tehtävistä Taiteen edistämiskeskuksen julkaisusta Taide monialaisissa konteksteissa – Polkuja yhteistyön rakentumiseen (2021):
- Sopiminen tilaajan kanssa, työn tavoitteet
- Prosessimuotoilu, vaiheistus
- Sopiminen taiteilijan kanssa, yhteistyön lähtökohdat
- Sopimukset, taloushallinta
- Käytännön järjestelyt
- Viestintä osallistujille ja eri sidosryhmille
- Dokumentaatio, työn näkyväksi tekeminen
- Arviointi, mittaus
- Jatkokehittäminen, uudet mahdollisuudet
Lisäsin listaan kaksi mielestäni olennaista kohtaa: ymmärryksen lisääminen ja markkinointi ja myynti. Ymmärryksen lisääminen esiintyi Krista Petäjäjärven opinnäytetyössä Taiteilijan asiantuntijuus monialaisissa dialogeissa (2018). Markkinointi ja myynti puolestaan on oman kokemukseni mukaan tärkeä osa välittäjätoimintaa.
Haastatteluvastaukset myötäilivät listalla olevia tehtäviä. Ensimmäiset ajatukset liittyivät viestintään.
“Kommunikointi taiteilijan ja hankkijatahon välillä!”
“Olit yhteydessä asiakkaaseen ja työpajan tarve tarkentui.”
“Tuomas otti kopin, jos tuli jotain kysymyksiä. Hän hoiti lupa-asiat tutkijoiden kanssa sekä piti yhteyttä projektiin kuuluvaan verkostoon.”
Viestintä liittyi myös ymmärryksen lisäämiseen, kuten Jaafarin pohdinnasta käy ilmi: “Kommunikaatio ei ole pelkästään asioista sopimista, vaan myös tulkkina toimimista ja mahdollistamista. Eri tahot ymmärtävät toisiaan ja toistensa tarpeita ja pystyvät hyvässä ymmärryksen tilassa tuottamaan sen, mikä on kokonaisuudelle parhaaksi.”
Vastauksissa nousi spontaanisti esiin myös tilaajan kanssa asioista neuvottelu ja sopiminen, raha-asiat, ymmärryksen välittyminen eri osapuolten välillä sekä työpajasisältöjen suunnittelussa auttaminen.
Työrauhaa ja uusia mahdollisuuksia
Kun kysyin taiteilijoilta, millainen merkitys välittäjätoiminnalla heidän työlleen oli, he nostivat esiin työrauhan ja työn tekemisen laadun.
“Välittäjätoiminnan ansiosta sain keskittyä siihen, missä vahvuuteni ovat. Se rauhoitti minua tekijänä. Pystyin suunnittelemaan työni paremmin, työn tekeminen motivoi ja sen ansiosta myös työn laatu parani”, Veijanen sanoittaa välittäjätoiminnan merkitystä omalle työlleen.
Korhonen on samoilla linjoilla: “Työn tekeminen oli minulle helppoa. Usein joutuu tekemään kaikkea. Nyt sain olla taiteilija ja keskittyä selkeästi siihen.”
Tavoitteista sopiminen asiakkaan kanssa auttoi taiteilijoita suuntaamaan omaa osaamistaan.
“Välittäjä rajasi ja auttoi sovittamaan toteutusta tilaajatahon tarpeisiin. Yhteisen kielen löytäminen teki työpajatyöskentelystä sujuvampaa”, Jaafar kuvaa.
“Välittäjällä oli tietoa yhteisön tavoitteista ja ajatus siitä, mitä minä voisin valmennukseen tuoda”, täydentää Veijanen.
Markkinointi ja myynti tuovat taidelähtöistä toimintaa asiakkaiden ulottuville. Sen ansiosta taiteilijoille aukeaa uusia mahdollisuuksia. Jaafar nostaa esiin myynnin merkityksen: “Ei minulla ole olemassa verkostoja organisaatioiden kehittämisen kentälle. Välittäjän verkostoilla ja myyntityöllä oli suuri merkitys.”
Jotain vanhaa, jotain uutta
Haastattelujen lopuksi esitin kullekin taiteilijalle kysymyksen: millainen on välittäjätoiminnan tulevaisuus?
Veijanen toivoo, että olisi välittäjiä, joiden tekijäjoukkoon voisi liittyä. Työ ei ole pelkkää tuottamista, vaan siihen liittyy asiantuntijuus. “On tärkeää, että välittäjällä on aikaa keskustella tilaajan kanssa, jotta tilaajan todellinen tarve selviää. Silloin välittäjä osaa pyytää tekijäksi taiteilijan, jolla on välineitä vastata tilaajan tarpeeseen.”
Maailma muuttuu nopeasti, minkä vuoksi myös asiakkaiden tarpeet muuttuvat. Jaafarin vastauksessa näkyy jälleen työrauha ja laatu: “Välittäjä pysyy maailman sykkeessä mukana, jolloin taiteilija voi keskittyä omaan toimintaansa. Asiakkaat saavat parempaa laatua, kun taiteilijat voivat kehittää osaamistaan.”
Korhonen pysähtyy pohtimaan, onko välittäjyys uusi sana esimerkiksi tuotannolle. Hän kuvaa työhönsä kuuluvan myös tuotannollisia tehtäviä ja tilan tekemistä toiminnalle erilaisiin organisaatioihin, jopa pysyviin rakenteisiin asti. Toisaalta tehtävien keskittämisessä hän näkee mahdollisuuksia.
“Siihen ollaan menossa, että on työnkuvia, jotka keskittyvät välittäjyyteen. Välittäjätyön merkitystä mietitään kenties nyt enemmän ja perusteellisemmin. Työstä tulee organisoidumpaa.”
Haastattelujen myötä ajatus välittäjäidentiteetistä kirkastui minulle. Taiteen soveltaminen erilaisiin tarkoituksiin, kuten organisaatioiden kehittämiseen, vaatii asiakkaan maailman, verkostojen toiminnan ja taiteen ammattilaisten osaamisen tuntemista. Siitä syntyvän asiantuntemuksen avulla on helpompi myydä, neuvotella, sopia tavoitteista ja työtavoista sekä arvioida toiminnan vaikutusta yhdessä eri osapuolten kanssa.
Kirjoittaja: Tuomas Tirkkonen
Tuomas Tirkkonen on fasilitoija ja valmentaja, jonka tavoitteena on saada lisää luovuutta työelämään yrityksensä Tupu Creativen avulla. Hän on aktiivisesti mukana Taide osana organisaatioita TOO -verkoston toiminnassa. Koulutukseltaan hän on teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK) sekä tradenomi (ylempi AMK).
Kaikki kuvat: Aleksi Kallioja, kuvien grafiikat Tuomas Tirkkonen
Artikkelikuva: Tuomas Tirkkonen haastatteli kolmea työpariaan välittäjätoiminnan merkityksestä.
Linkkejä
Krista Petäjäjärven opinnäytetyö Taiteilijan asiantuntijuus monialaisissa dialogeissa – kohti osaamisen välittymistä
Taiken julkaisu Taide monialaisissa konteksteissa – Polkuja yhteistyön rakentumiseen
Tutustu yhteistyöprojekteihin tarkemmin Tupu Creativen blogissa:
Luova ratkaisu konkrettiseen ongelmaan / yhteistyö Helsingin kaupungin Annantalon kanssa
Tilaa ja aikaa ajatella yhdessä / yhteistyö Takuusäätiön kanssa