Luovuuteen ja yhdessä tekemiseen kannustava sanataidetoiminta sopii mainiosti kirjastoon. Korona-aikana monet kirjastot ovat kehittäneet verkkovälitteisiä keinoja järjestää osallistavaa toimintaa kuntalaisille. Tikkurilan kirjaston vuorovaikutteisessa Soturikissat-livessä nuoret saavat äänensä kuuluviin.
Suomen kirjastoissa järjestetään monipuolista sanataidetoimintaa, kuten loruttelutuokioita, kirjoittajatapaamisia, räppi- ja sarjakuvakerhoja, roolipelitapahtumia, multimediatyöpajoja ja lavarunoiltoja. Tapahtumat tarjoavat mahdollisuuksia itseilmaisuun, vuorovaikutukseen ja yhdessäoloon.
Kirjastot edistävät sanataiteen saavutettavuutta jalkauttamalla toimintaa kouluihin, palvelutaloihin ja vankiloihin sekä kiertelemällä kirjastoautolla kylissä ja asuinalueilla. Yhteiskunnan ajankohtaisiin haasteisiin vastataan räätälöimällä sanataidetoimintaa esimerkiksi maahanmuuttajille, syrjäytymisvaarassa oleville nuorille ja heikosti lukeville aikuisille.
Monilla kirjastoilla on intoa sanataidetoiminnan järjestämiseen, mutta esimerkiksi henkilöstön vähyys tai osaamisen puute voivat olla jarruna. Tukena palvelujen kehittämisessä ovat aluehallintovirastojen ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittamat hankkeet, joissa on järjestetty osallistavaa toimintaa kohderyhmille ja tehty mielenkiinto- ja sanataidelähtöisiä ohjausmenetelmiä tutuiksi kirjastojen työntekijöille.
Kirjastolaki vahvistaa yhteistyötä
Sanataidetoiminta istuu mainiosti vuonna 2017 voimaan tulleen kirjastolain henkeen. Lain mukaan yleisten kirjastojen tehtävänä on antaa tukea monipuoliseen lukutaitoon, tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen ja kansalaistoimintaan sekä edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Kirjastojen yhteiskunnallisen roolin vahvistuminen edellyttää kirjastoilta aiempaa tiiviimpää yhteistyötä esimerkiksi opetus-, kulttuuri-, nuoriso- ja sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kanssa.
Yleisiä kirjastoja koskee paitsi kirjastolaki myös vuonna 2019 voimaan tullut kuntien kulttuuritoimintalaki. Kirjastot voivat osaltaan vastata lain tavoitteisiin tarjoamalla kuntalaisille mahdollisuuksia luovaan ilmaisuun sekä taiteen kokemiseen ja tekemiseen. Matalan kynnyksen maksuttomalla sanataidetoiminnalla kirjastot voivat vahvistaa kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Kirjastot ottivat digiloikan
Viime vuoden keväällä Suomen kirjastot panivat ovensa säppiin koronapandemian vuoksi. Valtakunnallisen sulun päätyttyä palveluja ja tilojen käyttöä on rajoitettu tarpeen mukaan paikallisesti.
Yleiset kirjastot ottivat koronavuonna digiloikan. Viime vuoden kirjastotilastot kertovat, että kirjastot lisäsivät reilusti sähköisten aineistojen hankintaa. Lisäksi kirjastot ottivat digitaaliset välineet nopeasti käyttöön tapahtumien välittämisessä.
Aluehallintovirastojen mukaan kirjastojen järjestämien tapahtumien määrä puolittui viime vuonna, mutta osallistujamäärä putosi vain kolmanneksen. Verkkovälitteisille tapahtumille oli kova kysyntä. Digitapahtumat tavoittivat vuoden aikana kaikkiaan yli 650 000 osallistujaa.
Soturikissat kutsuvat vuorovaikutukseen
Vantaan Tikkurilan kirjastossa oli jo aiemmin järjestetty Soturikissat-tapahtumia, joiden pohjalta moniosaisen kirjasarjan innoittaman verkkotoiminnan käynnistäminen oli ripeää.
Soturikissat-fantasiasarjasta on kasvanut kansainvälinen ilmiö, jonka ympärille on maailmalla ja Suomessa syntynyt monipuolista fanikulttuuria. Lasten ja nuorten parissa työskentelevät Marjo Mannila ja Helena Perttilä käynnistivät kirjasarjaan pohjautuvan kirjaston vuorovaikutteisen Instagram-liveohjelman viime vuoden huhtikuussa.
”Halusimme tarjota etäopetuksessa olleille nuorille turvallisen tilan, jossa ei puhuta koronasta. Monen osallistujan mielestä on kiva kertoa chatissa omasta arjesta parilla sanalla ja tuoda esiin, että olen olemassa. Me olemme aikuisina läsnä, ja osoitamme, että nuoret tulevat nähdyiksi”, Mannila ja Perttilä kertovat.
Instagramissa järjestettävään Soturikissat-liveen osallistuu viikoittain keskimäärin 40–60 nuorta eri puolilta Suomea. Ohjelmassa on muun muassa keskustelua, kirjoittamista, piirtämistä, kirjavinkkauksia, askartelua ja roolipelaamista. Osallistujat voivat kertoa kuulumisiaan ja tuoda esiin mielipiteitään ja ideoitaan kirjoittamalla viestejä kommenttikenttään.
Perttilä ja Mannila myöntävät, että verkkoformaattiin siirtyminen oli jännittävää. Se vaati sekä ennakkovalmistelua että improvisointikykyä.
”Aluksi meitä jännitti, tuleeko lainkaan seuraajia. Oli mahtavaa, että heti syntyi aktiivista keskustelua.”
Tarinat syntyvät yhteisvoimin
Soturikissat-kirjasarja antaa virikkeitä sanataiteen tekemiseen. Mannila kertoo, että nuoret ovat luoneet yhdessä omia kissahahmojaan erilaisine ulkonäköineen ja luonteineen. Syntyneet hahmot päätyivät yhteistarinaan, jota osallistujat kirjoittivat vuorotellen lause kerralla.
Tarinoita on kuljetettu yhdessä myös roolipelaamisen keinoin. Perttilä toteaa, että osallistujat innostuivat toden teolla ensimmäisestä yhdessä luodusta roolipelistä.
”He pelasivat sitä keskenään viestiryhmässä ainakin kuukauden ajan ja tutustuivat samalla toisiinsa”.
Perttilä on iloinen siitä, että osallistujat ovat löytäneet toisistaan samanhenkisiä ystäviä, joita he ovat voineet tavata myös kasvokkain.
Koska Soturikissat-live on valtakunnallinen ilmiö, Tikkurilan kirjasto haluaa osallistaa muitakin Suomen kirjastoja toimintaan.
”Olemme ottaneet etäyhteydellä muita kirjastoja mukaan lähetyksiin. Tarjoamme alustan, jolla eri kirjastot voivat esitellä toimintaansa ja omia bravuurejaan, kuten vaikkapa improvisaatiota ja varjoteatteria”, Mannila kertoo.
Kirjoittaja: Hanna Kleemola
Hanna Kleemola tekee Jyväskylän yliopistossa väitöstutkimusta sanataidetoiminnasta Suomen ja muiden Pohjoismaiden yleisissä kirjastoissa. Hän on kiinnostunut siitä, miten kirjastojen järjestämä sanataidetoiminta voi edistää osallisuutta, ehkäistä syrjäytymistä ja vahvistaa hyvinvointia. Kleemola on työskennellyt muun muassa toimittajana, kirjastotoimenjohtajana ja projektipäällikkönä kulttuurialan hankkeissa.
Lähteitä ja lisätietoa:
Laki yleisistä kirjastoista 2016/1492
Laki kuntien kulttuuritoiminnasta 166/2019
Yleisten kirjastojen koronavuosi 2020 oli digiloikka verkkovälitteisiin palveluihin
Kleemola, Hanna (2018) Kirjasto sanataidetoiminnan järjestäjänä. Teoksessa Sanataidetta on! Työtavat, tekijät ja teoria (toim. Nora Ekström, Emma Puikkonen & Karoliina Suoniemi)
Artikkelin kuva: Tarinankerrontaan innostavia roolipelejä voi pelata niin kirjaston tiloissa kuin verkossakin. Kuva: Hanna Kleemola.