Helsingin kaupunki on palkannut kulttuuriohjaajiksi vakituisiin työsuhteisiin kulttuuri- ja taidealan ammattilaisia. Millainen työnkuva muodostuu, kun tanssipedagogista, artenomista tai muusikosta tulee työntekijä ikäihmisten palveluihin?
Seniorikeskuksissa työskennellään moniammatillisissa tiimeissä
”Minulla unohtui vatsakipu kokonaan tämän lukupiirin aikana. Luetaan lisää!” (Nainen, 82.)
Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala tuottaa asumispalveluita ikääntyneille. Kaupungissa on kymmenen seniorikeskusta, jotka tarjoavat saman katon alla ympärivuorokautista asumista, päivätoimintaa, lyhytaikaishoitoa, arviointi- ja kuntoutustoimintaa sekä kotona asumista tukevaa palvelukeskustoimintaa. Helsingin kaupungin vanhuspalveluiden tavoitteena on tukea monipuolisesti iäkkäiden hyvinvointia ja toimintakykyä sekä mahdollistaa heille mielekäs, omannäköinen arki. Tavoitteiden toteuttamisessa moniammatilliset tiimit ovat keskeisessä asemassa. Tiimeihin kuuluu sairaanhoitajia, lähihoitajia, hoiva-avustajia, toimintaterapeutteja, sosiaaliohjaajia, fysioterapeutteja sekä nykyisin myös kulttuuriohjaajia.
Kulttuuriohjaajien työnkuva on varsin uusi. He työskentelevät vakituisissa työsuhteissa seniorikeskuksissa ja palvelutaloissa. Syksyllä 2022 kulttuuriohjaajia työskentelee Helsingin kaupungin iäkkäiden palveluissa kaikkiaan viisitoista.
Työn ytimessä on ikäihmisten kulttuurioikeuksien toteutumisesta huolehtiminen. Konkreettisen taidelähtöisen työskentelyn lisäksi tämä tarkoittaa rakenteellista kehittämistyötä, jossa kulttuurisisältöjä nivotaan osaksi sosiaali- ja terveyspalveluiden ja hoitoalan käytäntöjä. Kulttuuriohjaajat toimivat luovien toimintatapojen sanansaattajina muiden työntekijöiden suuntaan. Ohjaaja kannustaa työyhteisöä ottamaan luovat menetelmät käyttöön osana asukkaiden kohtaamista hoitotyössä ja hyödyntämään niitä työhyvinvointia edistävään toimintakulttuuriin. Kulttuuriohjaajat myös jakavat osaamistaan hoivapuolelta taidealan toimijoille. He luovat yhteistä ymmärrystä kulttuurisen vanhustyön käsitteistä, tavoitteista ja eettisistä kysymyksistä.
Kulttuuriohjaaja toimii työyhteisössä kulttuurin asiantuntijana tuoden näkyväksi kulttuurin eri tasoja ja mahdollisuuksia. Koska kaikilla kulttuuriohjaajilla on jonkin taiteenalan koulutus sekä työhistoria, he tuovat ikääntyneiden palveluihin aidosti uusia näkökulmia. He voivat nähdä usein hierarkkiseksi koetun hoivayhteisön ja sen aikataulutetun arjen uusin silmin. Näin on mahdollista edesauttaa hoitotyön ammattilaisia ja kulttuuritoimijoita luomaan yhteisiä näkemyksiä.
Kulttuuriohjaajilla on moniammatillisissa tiimeissä mahdollisuus ujuttaa tätä ”toisin näkemistä” myös osaksi työyhteisöjen toimintatapoja. Matkalla kuntosalille voidaan katsoa taidenäyttely ja osana aamupalaveria voidaan kuunnella asukkaan toivekappale. Lukupiiristä tulee arkinen tapahtuma, jossa asukkaat ja hoivahenkilökunta voivat lukea toisilleen ääneen, vuoroa vaihtaen. Keskeistä on ihmisen kohtaaminen moniaistisesti ja osallisuuden mahdollistaminen. Tärkeintä kulttuuriohjaajan työssä on aito läsnäolo, joka mahdollistaa ikäihmisen kokonaisvaltaisen ja elämänkaarta arvostavan kohtaamisen.
Kulttuuriohjaajan työnkuva on monipuolinen
”En ole maalannut sitten kouluaikojen, mutta vielähän tässä ehtii oppia!” (Mies, 100.)
Kulttuuriohjaajan työviikot ovat vaihtelevia. Niihin voi kuulua ryhmien ohjaamista, tilaisuuksien järjestämistä, työn dokumentointia sosiaali- ja terveysalan sähköisiin järjestelmiin, sosiaalisen median viestintää, kokouksiin ja koulutuksiin osallistumista sekä etäkulttuuripalveluiden tarjoamista. Työtehtäviin kuuluu myös yhteistyötä omaisten kanssa, hoitoneuvotteluihin ja saattohoitoon osallistumista, taidenäyttelyiden järjestämistä, verkostotyötä, omaa taiteellista työskentelyä, vapaaehtoistoiminnan organisoimista, esiintyjien hankkimista, tilojen somistamista ja viheralueiden hoitamista.
Kulttuuriohjaaja näkee työnsä laveasti ja monitaiteisesti. Yhteinen, kauniisti katettu kahvihetki ja kodinomaisen ympäristön rakentaminen ovat ympärivuorokautisen hoivan puolella arjen kulttuuria parhaimmillaan. Palvelukeskuksen järjestämät taidetyöpajat, kaupunginorkesterin striimattu konsertti valkokankaalla ja retki lavatansseihin tarjoavat puolestaan kokonaisvaltaisen kulttuurielämyksen. Kulttuuriohjaajat voivat myös järjestää ikäihmisten ja lasten kohtaamisia vaikkapa jäälinnan rakentamisen, graffitipajojen tai yhteisten lauluhetkien merkeissä.
Useimmilla seniorikeskusten asukkaista ja asiakkaista on muistisairaus tai näköön, kuuloon, kognitiiviseen hahmotuskykyyn tai liikkumiseen liittyvää esteellisyyttä. Esteellisyys voi olla myös sosiaalista, taloudellista tai hengellistä. Kulttuuriohjaajan työ vaatii tällöin erityistä pedagogista osaamista ja saavutettavuuden huomioimista. Tätä asiantuntijuutta kulttuuriohjaajat jakavat taide- ja kulttuurialan toimijoille. Yhteinen keskustelu on tärkeää, jotta ymmärrys aiheesta laajenee ja käytännön ratkaisut palvelevat niin ikäihmisiä kuin palveluiden tuottajiakin.
Koronapandemia lisäsi nopeasti digitaalisten keinojen käyttöä kulttuuritoiminnassa ja niitä hyödynnettiin myös ikäihmisten palveluissa. Kulttuuriohjaajien osaaminen ja laajat kulttuurialan verkostot muuttuneessa tilanteessa olivat avainasemassa, jotta taide ja kulttuuri saavuttivat hoivalaitosten asukkaat myös sulkujen aikana. Onnistunut esimerkki tästä on Saavutettavat orkesterit –hanke, jonka Helsingin pilotti toteutettiin keväällä 2021 yhteistyössä Roihuvuoren seniorikeskuksen, UMO Helsinki Jazz Orchestran sekä Kardemummo Oy:n kanssa. Valtakunnallisesta hankkeesta on julkaistu käsikirja Ikäystävällinen orkesteri, joka toimii hyvänä oppaana saavutettavuuden edistämisessä taidealasta riippumatta.
Kokeilusta kohti pysyviä rakenteita
”Ei meiltä päät lähteneet irti, vaikka jazzia kuunneltiinkin.” (Nainen, 86.)
Kulttuuriohjaajat kokevat työnsä merkitykselliseksi. He ovat nähneet ikäihmisten mielialan ja toimintakyvyn paranevan ja yhteisöllisyyden lisääntyvän säännöllisen taidetoiminnan myötä. Hankkeista ja kokeiluista siirrytään toivottavasti kohti pysyviä rakenteita ja vakituisia kumppanuuksia. Yksi konkreettinen tavoite on kehittää Helsingin kaupungin eri toimialojen yhteistyötä, jotta kulttuuripalvelut olisivat aidosti ikäihmisten saavutettavia ja alueellinen yhdenvertaisuus voitaisiin taata.
Tätä kohti kuljetaan varmistamalla Helsingin kaupungin kulttuuriohjaajien työnkuvan yhtenäistyminen ja kiinnittämällä huomiota työn vaatimusten arviointiin. Tärkeää on, että kulttuuriohjaajien monitaiteinen osaaminen tulee näkyväksi. Osaamista jaetaan kulttuuriohjaajien kesken sekä kaupunkitasoisesti ja verkostoissa taidealan toimijoiden kanssa. Kulttuuriohjaajien asiantuntemusta tarvitaan kehittämistyössä ja ikäihmisten kulttuurioikeuksien edistämisessä.
Kirjoittaja: Emma Paju-Torvalds on teatteri- ja yhteisöpedagogi (YAMK), joka rakastaa saaristoa ja kohtaamisen hetkiä taiteen kanssa. Hän on työskennellyt muun muassa näyttelijänä, käsikirjoittajana ja ohjaajana, Rovaniemen teatterin alueteatterikuraattorina ja Kansallisgallerialla yleisötyön suunnittelijana. Hän on myös fasilitoinut ja kouluttanut eri kansalaisjärjestöissä. Syksystä 2019 asti hän on toiminut Helsingin kaupungilla kulttuuriohjaajana ikääntyneiden palveluissa.
Linkkejä:
Ikäystävällinen orkesteri. Orkesterien ikääntyneille suunnatun yleisötyön käsikirja.
Musiikki auttaa käsittelemään torjuttuja tunteita.
Love in a cold climate: Creative ageing in Finland.
Artikkelikuva: Kulttuuriohjaaja mahdollistaa monen ikäpolven kohtaamisia. (Kuva: Jussi Aalto).