Taidetutka nostaa esiin taiteen ja kulttuurin uusia rajapintoja, esittelee kiinnostavia toimijoita, tekoja ja ilmiöitä ja syventää keskustelua taiteen merkityksistä. Tuoreimman numeron teemana on ikääntyneet luovina tekijöinä ja kulttuurin uudistajina.
Iäkkäiden ihmisten kulttuuristen oikeuksien toteutumisesta vaiheessa, jossa toimintakyvyn muuttuminen alkaa kaventaa elinpiiriä, ei puhuta tarpeeksi. Artikkelissa äänen saa Anita, joka pohtii kulttuurin ja taiteen merkitystä omassa elämässään ja omissa toimintaympäristöissään.
Taiteilijan työskentely ei useinkaan pääty eläkeiän saavuttamiseen. Taiteellisen työskentelyn mahdollisuudet ja yhteisöllisyys ovat eläkeiässäkin tärkeitä. Teatterialan opettaja Marjo Ventola pohtii oman paikan etsimistä ja löytämistä ikääntyvänä taiteilijana.
Kaventuuko ikääntyvän ihmisen kulttuurinen toimijuus automaattisesti vanhetessa? Millainen on ikääntyvien omien yhteisöjen rooli heidän hyvinvointinsa tukemisessa? Artikkelissa aiheesta keskustelevat Eläkeliitto ry:n vanhusasiamies Irene Vuorisalo ja Jyväskylän NNKY:n puheenjohtaja Eija Rytkönen.
Ikääntyvien yksinäisyys on merkittävä haaste Suomessa. Kulttuurisen vanhustyön parissa on pyritty löytämään etsivällä työotteella ratkaisua haasteeseen. Seinäjoella ikääntyneille järjestettiin kulttuuriryhmä, jossa ryhmäläiset kokoontuivat monitaiteisen toiminnan pariin. Etsivää kulttuurista vanhustyötä on kehitetty sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella osana kansallista ikäohjelmaa.
Helsingin kaupunki on palkannut kulttuuriohjaajiksi vakituisiin työsuhteisiin kulttuuri- ja taidealan ammattilaisia. Millainen työnkuva muodostuu, kun tanssipedagogista, artenomista tai muusikosta tulee työntekijä ikäihmisten palveluihin?
Millaista elämä voisi olla kulttuurihyvinvoinnin Suomessa vuonna 2030? Artikkeli esittelee kuvitteellisen arkipäivän yhteiskunnassa, jossa taiteen potentiaali on otettu täysimittaiseen käyttöön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, yhteisöllisyyden ja oppimisen edistämisessä.
Drag-alter egoni runoilija Maimu Brushwood o.s. Huolirinta esiintyi ensimmäisen kerran yleisölle Helsingin Kinaporin monipuolisessa palvelukeskuksessa syksyllä 2016. Työskentelin Kinaporissa kuvataiteilijana 2015 – 2018 kolmivuotisen Suomen Kulttuurirahaston Taidetta hoitolaitoksiin -apurahan turvin. Drag-esityksen vastaanotto oli niin hyvä, että Maimu alkoi elää omaa elämäänsä ja on kiertänyt runojensa kanssa nyt jo yli kaksi vuotta aktiivisesti niin palvelukeskuksissa kuin […]
Pirkanmaan Senioripalveluiden kokemus näyttää, että taide voi koskettaa hoivaa ja vaikuttaa organisaation kaikilla tasoilla.
Helena Leminen astuu klovni Regina D. Ding Dongin hahmossa sisään palvelutalon kulmahuoneeseen, josta on tähän mennessä saanut lähdöt aina jo ensiaskelilla aggressiivisen kiroilun säestämänä…