Ikääntyvien yksinäisyys on merkittävä haaste Suomessa. Kulttuurihyvinvoinnin ja kulttuurisen vanhustyön parissa on pyritty löytämään etsivällä työotteella ratkaisua haasteeseen. Miten löytää kulttuuripalveluiden pariin juuri niitä ikääntyviä, joilla on sekä kova tarve ennakoiville palveluille että suuri kulttuurin nälkä? Entä miten toiminnassa säilytetään ikääntyneen oma toimijuus? Lähdimme etsimään vastausta Seinäjoelta etsivän kulttuurisen vanhustyön ryhmätoiminnan parista ja valokeilaan asettuivat ryhmäläinen Armi Vartiala ja ohjaaja Aisha Korpela.

Etsivää kulttuurista vanhustyötä Seinäjoella, Kalevan Navetan kulttuuriryhmässä

Etsivä kulttuurinen vanhustyö on nimensä mukaisesti yhdistelmä etsivää kulttuurityötä, kulttuurista vanhustyötä sekä etsivää vanhustyötä. Sen avulla pyritään tavoittamaan yli 65-vuotiaita, jotka tarvitsevat tukea kulttuuripalveluiden saavuttamiseksi. Kohderyhmänä ovat erityisesti elämän murrosvaiheessa olevat ikääntyneet, joiden toimintakyky tai osallisuus on vaarassa heikentyä tai on jo heikentynyt. Etsivä kulttuurinen vanhustyö edistää ikäihmisten toimintakykyä ja osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin. Sen tavoitteena on mahdollistaa ikääntyneen laadukas omannäköinen elämä ja varmistaa kulttuuristen oikeuksien toteutuminen.

Seinäjoella taide- ja kulttuurikeskus Kalevan Navetassa kokoontui tammikuusta 2023 alkaen kuuden kuukauden ajan kulttuuriryhmä. Ryhmäläiset kokoontuivat ohjaajansa kanssa viikoittain monitaiteisen toiminnan pariin ja taiteen ääreen jakamaan ajatuksiaan. Lisäksi ryhmä teki vierailuja paikallisiin kulttuurikohteisiin. Ryhmää ohjasi taiteen ammattilainen, joka tapasi ennen ryhmätoiminnan alkua jokaisen osallistujan kahden kesken osallistujan kodissa tai muussa mieluisassa paikassa. Toiminnan päästyä kunnolla käyntiin ohjaaja tapasi uudestaan jokaisen osallistujan, tällä kertaa yhdessä Seinäjoen kulttuuripalveluiden ikääntyvien kulttuuriohjaajan kanssa. Ryhmätoiminnan lähestyessä loppuaan ikääntyvien kulttuuriohjaaja tapasi kaikki osallistujat vielä kertaalleen. Kulttuuriohjaajan osuus ryhmätoiminnassa oli etsivän työn ydintä, sillä hän tutustui osallistujiin yksilöllisesti ja pyrki löytämään jokaiselle sopivan tavan jatkaa kulttuurin ja taiteen parissa ryhmätoiminnan jälkeenkin. Toimintaan osallistui 5–8 ryhmäläistä.

Kalevan Navetassa kokoontunut kulttuuriryhmä oli Seinäjoen kulttuuripalveluiden etsivän kulttuurisen vanhustyön toiminnan kokeilu tälle kohderyhmälle. Kokeilu toteutettiin osana etsivän kulttuurisen vanhustyön jatkohanketta. Etsivää kulttuurista vanhustyötä on kehitetty sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella osana kansallista ikäohjelmaa. Toiminnasta on tehty toimintamalli Etsivän kulttuurisen vanhustyön ja kulttuurilähetetoiminnan kehittämishankkeessa vuosina 2021–2022. Malli löytyy Innokylästä. Hankkeen toteutuksesta vastasivat kulttuurisen vanhus- ja seniorityön AILI-verkoston kunnat Rovaniemi, Seinäjoki sekä Espoo. Hanke on osa Taiteen edistämiskeskuksen koordinoimaa IKO – Hyvinvointia kulttuurista ikäihmisille -hankekokonaisuutta. Lue lisää Taiken sivuilta.

Taiteen rakastajat kohtaavat ohjaajan ja ryhmäläisen rooleissa

Seinäjoella etsivän kulttuurisen vanhustyön jatkohankkeen pilotissa etsittiin kulttuurista kiinnostuneita ikääntyneitä mukaan ryhmätoimintaan muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluiden kautta. Etsivää työtä tehtiin yhteistyössä terveyskeskuksen palveluneuvojien sekä ikäkeskuksen asiakasohjaajien kanssa.

Elämäntilanteensa vuoksi Kalevan Navetan kulttuuriryhmään hakeutui intohimoinen kädentaitojen ja taidegrafiikan osaaja Armi Vartiala. Hän löysi ryhmän terveyskeskuksen palveluneuvojan ohjaamana. Vartiala toimii miehensä omaishoitajana, joten hänen kanssaan kulttuuriryhmän toimintaan osallistui myös Pekka-puoliso. Kalevan Navetan ryhmätoiminnasta Vartiala löysi virtaa päiviinsä: ”Välillä sitä oli köyhä ja kipeä, mutta aina kun toimintaan lähti, niin kyllä se antoi.”

Jäätyään eläkkeelle Seinäjoen keskussairaalasta kaksikymmentä vuotta sitten Vartiala löysi uuden vaiheen elämälleen laajojen ja monipuolisten kulttuuri- ja taideharrastusten parissa. Hän on harrastanut runoja, kirjoittamista ja teatteria, maalaamista ja grafiikkaa sekä tanssia ja musiikkia. Hän on pitänyt taidenäyttelyitä ympäri maakuntaa ja osallistunut grafiikan kursseille Italiassa. Hän on myös muun muassa Suomenselän taiteilijaseuran ja Seinäjoen kuvataiteilijat ry:n jäsen.

Kalevan Navetan kulttuuriryhmässä Vartiala kohtasi ryhmän ohjaaja Aisha Korpelan. Heidän välilleen kehittyi erityislaatuinen ihmissuhde. Haastattelimme heitä Vartialan kotona syyskuussa 2023. Tanssija, tuleva tanssi-liiketerapeutti ja kulttuurihyvinvoinnin ammattilainen kuvailee itseään hyvinvointitaiteilijaksi, jonka toinen jalka on mielenterveystyön sekä psykiatrian parissa ja toinen jalka taiteen parissa. Korpelan erityisosaamista on tanssi, mutta hän on suuntautunut monitaiteisesti. Hänen toiminnassaan risteilevät tanssin lisäksi kuvataide, sosiaalinen sirkus sekä musiikki ja draama.

Taidetta tehdään jaettavaksi

”Tänä kesänä en ole pensseliin tarttunut. Sen verran väsyttää”, Vartiala toteaa. Kalevan Navetan ryhmässä hän viihtyi hyvin. Ryhmätoiminnassa viehättivät toisten kanssa toimiminen ja ajatusten vaihtaminen. Myös nähdyksi tuleminen ja palautteen saaminen tuntuivat merkityksellisiltä asioilta.

”Taide on sosiaalista toimintaa. Sitä tehdään jaettavaksi: teos katsottavaksi, runo luettavaksi ja laulu kuultavaksi”, Vartiala kuvailee taiteen ominaisuuksia.

Korpelalle taiteen merkityksellisyys avautuu terapeuttisen ulottuvuuden kautta: ”Toiminta laittaa liikkeelle jotain, josta saattaa avautua uusia ajatuksia ja näkökulmia.”

Taiteesta ja taiteen tekemisestä muodostui tärkeä yhdistävä linkki toiminnan aikana ystävystyneen kaksikon välille.

”Meistä on Armin kanssa tullut ystäviä. Syntynyt yhteys on tuntunut ihanalta ja lämpimältä”, Korpela toteaa. Myös etsijän ja löytäjän roolit vaihtuivat, kun Korpela löysi Vartialan kautta itselleen uuden kuvataidekurssin ja sai sen myötä uuden vaihteen omalle taiteen tekemiselleen.

 

Keskustelua taiteen merkityksestä

”Taiteen olemuksesta on mahdotonta antaa yhtä, tyhjentävää vastausta. Taiteella on monet kasvot, kuten todellisuudella, jossa elämme”, Vartiala avaa taidekäsitystään.

Taiteella on iso merkitys molempien elämässä. ”Ehkä taiteen tekeminen ja kokeminen ovatkin syitä sille, että olen ylipäätään selvinnyt elämässä. Taide on yhtä tärkeä osa elämää kuin hengittäminen”, kuvailee Korpela. ”Taiteen avulla voi päästä sellaiselle tasolle, joka ei olisi muuten tavoitettavissa. Voi käsitellä niin monenlaisia kokemuksia, sekä fyysisiä että psyykkisiä.”

Vartiala on kokenut taiteen olevan voima myös kipujen ja sairastamisen yhteydessä. ”Se on auttanut ja voimaannuttanut minua. Ja tanssi, se on ykkönen! Ei ole ehtinyt kipuja ajatella, kun on mennyt paso doblea!”

Vartiala elää omannäköistä elämää. ”Minä olen aina saanut mennä ja toteuttaa itseäni. Ja minä niin nautin juuri näistä eläkepäivistä. Tämä on ollut aivan mahtava vaihe elämässä. Parasta aikaa esiinnymme RunoSiskojen kanssa runo- ja musiikkiteoksen parissa. On niin monta juttua käynnissä, että kunhan vain jalka toisen edelle menee ja pää pelaa, niin aion jatkaa!”

Artikkelikuva: Aisha Korpela ja Armi Vartiala ystävystyivät etsivän kulttuurisen vanhustyön ryhmätoiminnassa. Kuva: Satu Kokkoniemi.

Kirjoittajat:

Satu Kokkoniemi toimii Taiken kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijapalveluissa erityisasiantuntijana vuoden 2023 loppuun saakka. Kokkoniemi vastaa erityisasiantuntijana Hyvinvointia kulttuurista ikäihmisille IKO -hankkeiden kokonaisuudesta. Hän on työvapaalla Seinäjoen kaupungin ikääntyvien kulttuuritoiminnan koordinaattorin tehtävästä, jossa hän on kehittänyt ikääntyvien kulttuuritoimintaa vuodesta 2015 saakka.

Venla Korja toimii parhaillaan kulttuurihyvinvoinnin läänintaiteilijana Taiteen edistämiskeskuksessa. Korja on teatterin ja soveltavan taiteen ammattilainen. Hän on Etelä-Pohjanmaalla toimivan Kulttuurikollektiivi Sillan perustajajäsen, ja hän on ollut mukana toteuttamassa monia kulttuurihyvinvoinnin ja kulttuurisen vanhustyön hankkeita Etelä-Pohjanmaalla.

Lähteet ja linkit: 

Etsivän kulttuurisen vanhustyön toimintamalli.

IKO – Hyvinvointia kulttuurista ikäihmisille -hankkeet, Taiteen edistämiskeskus.