Taidetutka nostaa esiin taiteen ja kulttuurin uusia rajapintoja, esittelee kiinnostavia toimijoita, tekoja ja ilmiöitä ja syventää keskustelua taiteen merkityksistä. Tuoreimman numeron teemana on ikääntyneet luovina tekijöinä ja kulttuurin uudistajina.
Taidetutkan numerossa 12 keskitytään ikääntyneisiin luovina tekijöinä ja kulttuurin uudistajina. Millainen rooli, toimijuus ja tekijyys ikääntyneillä on kulttuurissa ja taiteessa? Kuulemmeko ikääntyneiden omaa ääntä vai kerrommeko ikääntyneistä taide- ja kulttuuritoiminnan kohteina? Kirjoittajina on ikääntyneitä ja heidän kanssaan työskenteleviä taide- ja kulttuuri- sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia.
Iäkkäiden ihmisten kulttuuristen oikeuksien toteutumisesta vaiheessa, jossa toimintakyvyn muuttuminen alkaa kaventaa elinpiiriä, ei puhuta tarpeeksi. Artikkelissa äänen saa Anita, joka pohtii kulttuurin ja taiteen merkitystä omassa elämässään ja omissa toimintaympäristöissään.
Ryhmätaideterapeuttien kehittämä vuorovaikutuksellinen ja taideterapeuttinen TATAMURI® -menetelmä vietiin osaksi museon ryhmätoimintaa Tampereella. TATAMURI -nimitys tulee sanoista ”taidetta ja tarinoita muistisairaan rinnalla”. Toiminta on suunniteltu muistisairas–läheinen -pareille, jotka osallistuvat ryhmään yhdessä.
Olen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) keruutekstien säännöllinen kirjoittaja ja kuulun SKS:n arkiston vastaajaverkostoon. Kirjoittamieni tekstien aiheet vaihtelevat tästä hetkestä vanhojen tapahtumien muisteluun. Olen kirjoittanut arkistoon yli 70 tekstiä arkiston tarjoamista teemoista. Harrastus alkoi vuonna 2004 sattumien summana. Etsin kirjoituskilpailuja, kun osuin SKS:n keruusivuille. Muistojen tallennus oli juuri sitä, mitä olin tiedostamatta kaivannut. Vuosien aikana tekstejä […]
Mitä saadaan aikaan, kun yhdistetään kulttuurihyvinvoinnin näkökulma pitkäjänteisesti kehitettyyn etsivään ja jalkautuvaan ikämiestyöhön? Joensuussa IHKU – Ikämiehille hyvinvointia kulttuurista -hankkeessa järjestettiin kulttuuritoimintaa ikämiehille osana Velmut-ryhmien toimintaa.
Luova ikääntyminen arvona ja asenteena kunnioittaa ikääntyvän ihmisen potentiaalia oman elämänsä asiantuntijana ja yhteisönsä jäsenenä. Ikääntymisen hahmottaminen luovana mahdollisuutena kutsuu kehittämään luovan ikääntymisen osaamista. Artikkelissa esitellään luovan ikääntymisen ajattelutapaa ja pohjustetaan keskustelua osaamistarpeista.
Kymmeneen vuoteen senioriteatteria on mahtunut tekijöilleen ja yleisölle merkityksellisiä näytelmiä, sukupolven äänen sanoittamista, halauksia ja hyvää kahvia. Pieni, mutta sitäkin innostuneempi joukko seniori-ikäistä väkeä kokoontui syksyllä 2013 ensimmäisiin teatteriharjoituksiinsa lappeenrantalaiseen teatterisaliin. Etelä-Karjalan kesäyliopiston ja Taidekoulu Estradin yhteinen senioreille suunnattu teatteriryhmä otti ensiaskeleensa. Alkuun juotiin kahvia, syötiin kakkua ja känttyä sekä rupateltiin joutavia ja vaihdettiin kuulumisia. […]
Taiteilijan työskentely ei useinkaan pääty eläkeiän saavuttamiseen. Taiteellisen työskentelyn mahdollisuudet ja yhteisöllisyys ovat eläkeiässäkin tärkeitä. Teatterialan opettaja Marjo Ventola pohtii oman paikan etsimistä ja löytämistä ikääntyvänä taiteilijana.
Kaventuuko ikääntyvän ihmisen kulttuurinen toimijuus automaattisesti vanhetessa? Millainen on ikääntyvien omien yhteisöjen rooli heidän hyvinvointinsa tukemisessa? Artikkelissa aiheesta keskustelevat Eläkeliitto ry:n vanhusasiamies Irene Vuorisalo ja Jyväskylän NNKY:n puheenjohtaja Eija Rytkönen.
Ikääntyvien yksinäisyys on merkittävä haaste Suomessa. Kulttuurisen vanhustyön parissa on pyritty löytämään etsivällä työotteella ratkaisua haasteeseen. Seinäjoella ikääntyneille järjestettiin kulttuuriryhmä, jossa ryhmäläiset kokoontuivat monitaiteisen toiminnan pariin. Etsivää kulttuurista vanhustyötä on kehitetty sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella osana kansallista ikäohjelmaa.