Vanhoja peltisiä leipomisvälineitä.
Harrastuksena muistojen ja perinteen tallentaminen

Olen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) keruutekstien säännöllinen kirjoittaja ja kuulun SKS:n arkiston vastaajaverkostoon. Kirjoittamieni tekstien aiheet vaihtelevat tästä hetkestä vanhojen tapahtumien muisteluun. Olen kirjoittanut arkistoon yli 70 tekstiä arkiston tarjoamista teemoista.

Harrastus alkoi vuonna 2004 sattumien summana. Etsin kirjoituskilpailuja, kun osuin SKS:n keruusivuille. Muistojen tallennus oli juuri sitä, mitä olin tiedostamatta kaivannut. Vuosien aikana tekstejä on syntynyt esimerkiksi seuraavista aiheista: C-kasetti, suomalaisen päivä 2.2.2009, kokko, vaalimuisteluja, työttömän tarina, varuskuntamuistoja ja koronavuosi 2021.

Monessa muistelussa olen saanut tallennettua sukumme tarinaa. Jälleenrakentajan jäljillä -muisteluun kirjoitin isoisästäni. Hän oli maanviljelijä ja peltiseppä. Evakkojen ja rintamamiesten rakennustyöt antoivat hänelle valtavasti työtä. Hän teki muurareille pönttöuunin peltikuoria niin paljon kuin sai kaupasta peltiä. Siinä ohessa hän valmisti uunipeltejä ja muita leivonnassa tarpeellisia välineitä. Politiikkaa ja valtapeliä -keruuseen kirjoitin isäni luottamustoimista. Hän oli verolautakunnassa, sosiaalilautakunnassa ja vaalilautakunnassa koko lapsuuteni ajan. Äidistäni ja äitini äidistä kirjoitin lyhyen elämäkerran Naisten ääni -keruuseen.

Toinen lempiaiheeni on oma mökkimme. Olen vuosikymmenet kehitellyt puolen hehtaarin metsääni leikkiarboretumiksi. Siellä on yli sata erilaista puuvartista kasvia. Tähän liittyen olen kirjoittanut tekstit Mökkimuistelu, Minun maisemani, Äänimaisema, Suhteeni metsään ja Tuoksua mintun ja ruusun. Äänimaisema-kirjoitukseni perusteella Tampereen yliopiston tutkijat kävivät haastattelemassa minua ja keräämässä ääninäytteitä kirjaansa varten.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perinteen keruuta voin suositella harrastukseksi jokaiselle, joka haluaa tallentaa kirjalliseen muotoon tätä päivää ja muistoja menneiltä ajoilta.

Artikkelikuva: Isoisäni Emil Aaltosen valmistamia leipomisvälineitä. Kuvassa leivän reiäntekomuotti, jauhokauha ja leivän koristeluväline. Kuvaaja Jorma Aaltonen.

Kirjoittaja: Jorma Aaltonen on 74-vuotias harrastajakirjoittaja. Työelämänsä hän vietti kaupan alalla. Muistelujen lisäksi hän kirjoittaa proosaa ja sukututkimukseen liittyviä puolifiktiivisiä tarinoita.

Lisätietoja:

Suomalaisen Kirjallisuuden seuran arkiston aineistokeruut.

Yksi kommentti artikkeliin “Harrastuksena muistojen ja perinteen tallentaminen

  1. Kiinnostava artikkeli. Uskon että se on antoisa harrastus ja ennen kaikkea samalla tulee tallennettua oman suvun tarinoita.

Vastaa