Kasvoin 90-luvulla ja GIF-animaatiot olivat iso osa lapsuuteni internetiä. GIF tarkoittaa “graphics interchange format”, mutta internetissä kulkee huhu, että lyhenne tulisi sanoista “great internet fun”. 90-luvulla internetyhteydet olivat niin hitaita, että yhden tai kahden minuutin pituisen videon lataaminen saattoi kestää jopa 40 minuuttia. Sen vuoksi GIF-animaatiot olivat kevyitä ja pystyivät toistamaan lyhyitä animaatioita viiveettä. Ne olivatkin ainoa nopea keino toistaa liikkuvaa kuvaa verkkosivuilla. Myöhemmin tulivat laajakaistayhteydet, Adobe Flash-tiedostot ja lopulta YouTube.
Havahduin jossain vaiheessa jälleen GIF-animaatioiden olemassaoloon. GIF-animaatioita löytyi Tumblr-blogeista, amerikkalaisten artikkelien kuvituskuvina ja trendikkäiden ihmisten sähköpostien allekirjoituksena. Opiskelin graafista suunnittelua ja tein omalla ajallani kuvituksia. Päätin nopeasti nostalgian huuruissa opetella lyhyiden GIF-animaatioiden tekemistä.
Julkaisin ensimmäisiä kokeiluja omaan Tumblr-blogiini ja sain välittömästi positiivista palautetta. Kokeilut johtivat muutamiin toimeksiantoihin ja lopulta kokonaiseen uraan liikkuvien kuvitusten ja animaatioiden parissa. Koin aluksi pelkoa siitä, että GIF-animaatioiden suosio olisi vain muoti-ilmiö, ja niiden ympärille rakennettu urani katoaisi yhtä nopeasti kuin se alkoikin. Huomasin kuitenkin, että jos ennen GIF-tiedostot olivat suosittuja sen takia, että internet-yhteydet olivat niin hitaita ja videoita ei ollut saatavilla nopeasti, nyt ongelma oli päinvastainen.
Älypuhelimet, sosiaalinen media ja nopeat nettiyhteydet ovat tehneet keskittymiskyvystämme olemattoman pienen. Muutaman minuutin pituisen videon katsominen alusta loppuun tuntuu jo liian pitkältä julkisessa liikenteessä, kun pitäisi laittaa kuulokkeet korville. Siinä kohtaa äänetön, parin sekunnin mittainen GIF-animaatio tuntuu sopivalta ja lohdulliselta, sillä se alkaa aina automaattisesti alusta, vaikka ensimmäisellä kerralla keskittyminen herpaantuisi. GIF-animaatioiden paras ominaisuus onkin mielestäni se, kuinka ne ”looppaavat” ikuisesti, ja haenkin omilla teoksillani katsojan hypnotisoivaa vaikutusta.
Yllä oleva GIF-animaatio on Kaisa Salmelle tekemäni kuvituskuva hänen sisällissotaa käsittelevään Veripelto-yhteisöperformanssiinsa. Performanssi oli osana Kouvolassa järjestettävän Jättömaa-festivaalin ohjelmaa. Samaisella paikalla teloitettiin valkoisia ja punaisia sotilaita Suomen sisällissodan aikaan.
Halusin, että GIF-animaatio ei ota kantaa sisällissodan kulkuun, vaan enemminkin kuvastaa yleisesti sotien järjettömyyttä. Tavoitteena oli, että katsoja voi olla tietämätön sisällissodan tapahtumista, mutta silti teos herättää hänessä ajatuksia. GIF-animaatio formaattina toimii tähän tarkoitukseen loistavasti, koska animaatio toistuu loputtomasti. Eri puolien vastustajat teloittavat vuorotellen toisiaan eikä väkivallan kierre lopu.
Kirjoittaja: Anna Salmi
Anna Salmi (s.1992 Helsinki) on valmistunut graafiseksi suunnittelijaksi Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta 2016. Hän asuu ja työskentelee Helsingissä. www.salmianna.com