Kulttuurihyvinvointialalta löytyy laajeneva kirjo erilaisia ammatteja. Etelä-Savon maakuntaliitossa työskennelleet maakuntataiteilijat ovat esimerkki siitä, kuinka taiteen ammattilaiset voivat lisätä kunnan asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta arkisissa ympäristöissä. Maakunnallisen taiteilijan työnkuva kertoo myös taiteilijan ammatin moninaistumisesta sekä organisaatiotaiteilijoiden yleistymisestä ja työnkuvan kehittymisestä.
Etelä-Savon maakuntaliitto koordinoi parhaillaan Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Etelä-Savon alueellista kulttuurin kehittämistehtävää eli AKKU – Alueellinen kuntien kulttuuritoiminnan kehittäminen Etelä-Savossa -hanketta. Hankkeessa maakuntaliitto palkkasi kymmeneksi kuukaudeksi kaksi ammattitaiteilijaa, kansanmuusikko Sirkka Kososen ja kuvataiteilija Mari Liimataisen, työskentelemään puolipäiväisesti koko maakunnan alueella yhteistyössä kahdentoista kunnan kulttuuripalveluiden kanssa. Maakuntataiteilijoiden tehtävänä oli ohjata asukkaiden osallisuutta tukevaa taidetoimintaa, edistää taiteen ja kulttuurin saatavuutta maakunnassa sekä lisätä kuntien kulttuuritoimijoiden yhteistyötä. Alustana maakuntataiteilijoiden työlle toimi hankkeessa käynnistetty Vetehiset – Eteläsavolaiset järvikulttuurifestivaalit -tapahtumakokonaisuus.
Maakuntataiteilijat ohjasivat taidetoimintaa ja -projekteja päiväkodeissa, kouluissa ja palvelukeskuksissa sekä toivat taidetta kulttuurisalien ulkopuolelle lähelle kuntalaisia, esimerkiksi kirjastoihin, kaupan ja kirkon pihalle, kylätaloille ja toreille. Maakuntataiteilijoiden matkoihin eri puolilla Etelä-Savoa voi tutustua tarinakartasta Etelä-Savon maakuntataiteilijoiden matkassa (arcgis.com).
Yhteisöllinen Verkko-teos osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä
Kuvataiteilija Mari Liimatainen suunnitteli, ohjasi ja kokosi yhtenä projektinaan Verkko-yhteisötaideteoksen, joka teki näkyväksi järviseudun asukkaiden osaamista ja elävää kulttuuriperintöä. Teos syntyi etä- ja lähityöpajoissa. Osallistujat kirjoittivat arkisia osaamisiaan paperilapuille, joista he kiersivät paperihelmiä. Näistä Liimatainen kokosi yhteisöllisen teoksen himmelitekniikkaa soveltaen.
Kevät-Vetehiset-festivaalin aikaan Mari oli Verkko-teoksen kanssa terveys- ja hyvinvointiauto ReissuEllun pysähdyspaikoilla Mikkelissä, Pertunmaalla ja Puumalassa. Ammattiopiston ja sote-kuntayhtymän yhteisen ReissuEllu-auton mukana kulkee sairaanhoitopalveluiden ohella muitakin vaihtuvia palveluja, ja Verkko-yhteisöteoksen tekeminen oli huhtikuussa 2022 kuudella pysähtymispaikalla mukana yhtenä palvelupisteenä.
ReissuEllun-pysähdyspaikoilla Verkko-teokseen osallistuneet olivat erityisesti ikääntyneitä, joille avoimet työpajat tarjosivat mahdollisuuden keskusteluun ja kuulluksi tulemiseen. Teoksen tekemiseen ei tarvittu erityistä osaamista tai aiempaa kokemusta kuvataiteesta. Osallistujien palautteen mukaan työpajat virkistivät heidän mieltään ja vähensivät hetkeksi yksinäisyyttä. ReissuEllu-yhteistyön avulla saatiin vietyä matalan kynnyksen yhteisötaidetta kuntien haja-asutusalueille ja maaseudun kylätaloille. Taide ui kokeiltavaksi sujuvasti muiden hyvinvointipalveluiden joukossa.
Oman maakunnan kulttuuriperintöä arkisissa ympäristöissä
Kansanmuusikko Sirkka Kosonen ohjasi kansanlaulutupia ja kanteleensoittopajoja eri puolilla Etelä-Savoa. Pajat tarjosivat osallistumisen mahdollisuuksia niin kokeneille musiikin harrastajille kuin kanteleeseen vasta tutustuville ensikertalaisillekin. Kantelepajoissa osallistujat improvisoivat sekä soittivat Etelä-Savosta kerättyjä 5-kielissävelmiä. Matalan kynnyksen soittopajojen tarkoituksena oli tutustuttaa osallistujia heidän oman alueensa kansanmusiikkiin ja vahvistaa asukkaiden eteläsavolaisia juuria ja alueellista identiteettiä. Kantelepajat ja laulutuvat herättivätkin innostusta soittaa lisää sekä saada enemmän tietoa eteläsavolaisesta musiikkiperinnöstä.
Koska maakuntataiteilijoiden tarkoituksena oli tuoda taidetta perinteisten kulttuuritilojen ulkopuolelle, Kosonen ohjasi kantelepajoja muun muassa kauppakeskuksessa ja kahvilassa. Lisäksi hän säesti haitarilla Live-Lavis-tanssijumppaa liikuntatalolla ja tuolijumppaa ikääntyneiden palvelukodeissa. Maakuntataiteilijat työskentelivät myös ulkosalla esimerkiksi Mäntyharjussa, jossa hiihtäjät pysähtyivät mehuasemalle tuodun Taideteko-performanssin äärelle pitämään taukoa ja keskustelemaan eteläsavolaisen järviluonnon puhtaudesta.
Kososen kokemuksen mukaan arkisissa ympäristöissä osallistujien oli helpompi kohdata myös itselleen vieraampaa taidetta, jota varten he eivät lähtisi liikkeelle, mutta joka silti tarjosi elämyksiä ja herätti ajatuksia. Jotta taide saatiin mukaan arkisiin ympäristöihin, tarvittiin monialaista yhteistyötä taiteilijoiden, kunnan eri toimialojen (kulttuuri-, kirjasto-, museo- ja vapaa-aikapalveluiden sekä varhaiskasvatuksen ja opetuksen), sote-palveluntarjoajien ja yhdistysten kesken.
Maakuntataiteilijat yhteisö- ja organisaatiotaiteen aallonharjalla
Etelä-Savon maakuntataiteilijakokeilu oli käsittääksemme ensimmäinen maakunnan laajuinen organisaatiotaiteilijakokeilu Suomessa. Maakuntataiteilijat olivat palkkatyössä maakuntaliiton kehittämisyksikössä. Toteutustapa vaati tehtävänkuvan ja palkkatason määrittelyä sekä sen pohtimista, millä tavoin taiteilijat edustivat taiteellisella työllään maakunnallista viranomaistahoa.
Maakunnallinen taiteilijan työtehtävä oli hyvin monimuotoinen, ja se edellytti laajaa osaamista. Työ piti sisällään taiteellisen työn peruselementtejä kuten ideointia ja kokeilemista, taiteilijan ja yhteisön ideoista ammentavia esityksiä ja näyttelyitä, ohjaamista ja opettamista sekä tuottamista ja viestintää. Lisäksi taiteilijat toimivat asiantuntijoina ja tekivät vaikuttamistyötä alueen taiteen ja kulttuurin edistämiseksi. Taiteellisen osaamisen rinnalla ydinosaamista olivat vuorovaikutustaidot.
Taiteilijat ovat tottuneita luomaan uusia projekteja oman erityisosaamisensa ympärille, mutta palkkatyössä käytettävä asiantuntemus määrittyy eri tavoin työnantajan ja yhteistyökumppaneiden tavoitteiden ja tarpeiden mukaan. Maakuntataiteilijan työn suurimmat haasteet syntyivät työskentelystä koko laajan maakunnan alueella sekä yrityksestä vastata kahdentoista erilaisen kunnan toiveisiin ja tarpeisiin. Tämän kokeilun perusteella maakunnallisesti toimivat taiteilijat ovat kuitenkin haluttuja yhteistyökumppaneita, joiden monipuoliselle osaamiselle on tarvetta osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistajina sekä alueellisen identiteetin ja ylpeyden nostattajina.
Kirjoittajat:
Taru Tähti työskentelee kulttuurikoordinaattorina Etelä-Savon maakuntaliiton AKKU – Alueellinen kuntien kulttuuritoiminnan kehittäminen Etelä-Savossa -hankkeessa, jota rahoittaa OKM.
Mari Liimatainen on taidegraafikko, opettaja ja taidekasvattaja, joka oman taiteellisen praktiikan lisäksi työskentelee muun muassa museo- ja opetustehtävissä.
Sirkka Kosonen on kansanlaulaja ja -muusikko, äänitaiteilija, kuoronjohtaja ja opettaja. Koulutukseltaan Kosonen on musiikin tohtori Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta.
Artikkelikuva: Vasemmalla on kansanmuusikko Sirkka Kosonen ja oikealla kuvataiteilija Mari Liimatainen. (Kuva: Sirkka Kosonen).
Lue lisää Etelä-Savon maakuntataiteilijoista: