”Ihana, rehellinen meininki. Tulee hyväksytty olo. Vaikkei aina olisi mitään sanottavaa, voi kuunnella muiden asiaa. Toisen selviytymisestä saan voimaa myös itselleni, toisen ilosta saan iloa myös itselleni, toisen onni tuo onnea myös minulle.”
“Ainakin on oppinut kuvaamisen kautta kertomaan tunteistaan ja näin.”
“Muistutus siitä, että jokainen on luova.”
“Sain uusia ajatuksia työkavereista, ollaan aika luovia ja mahtavia tyyppejä.”
“Tulin tänne myrskyaallot sisälläni, lähden aurinko sydämessäni!”
Sitaatit ovat poimintoja mikkeliläisen Paula Myöhäsen saamista valmennuspalautteista. Kuinka menestysuraa media- ja viestintäalalla valokuvaajana tehneestä Myöhäsestä tuli kulttuurihyvinvointialan ammattilainen?
Lehtikuvaajan yllättävä havainto
Tänä vuonna valokuvaajan uran 20-vuotista taivalta juhliva Myöhänen löysi valokuvauksen jo Lapinlahden kuvataidelukion aikaan.
”Se oli yksi oppiaineista ja minähän ihastuin siihen täysin. Samalla valokuvaajasta tuli minun unelma-ammattini.”
Myöhänen lähti tavoittelemaan unelmaansa aloittamalla viestintäalan opinnot Outokummun oppimiskeskuksessa. Sieltä hän jatkoi media-assistentin oppien kautta valokuvaukseen keskittyneeseen kuva-artesaanikoulutukseen. Visuaaliviestinnän Instituutissa (VVI) Myöhänen suoritti valokuvaajan ammattitutkinnon. Matkalla oli myös mutkia. Hän pohti omia taitojaan kriittisesti eikä aina tuntenut olevansa tarpeeksi hyvä. Tavoitteen hän kuitenkin määritteli ja siihen hän pääsi. Hän halusi kuvata aikakauslehtiin.
”Muistan hyvin yhden hetken Mikkelin kirjaston lehtisalissa. Selasin lehtiä, joista kuudessa tai seitsemässä oli minun ottamiani valokuvia. Olin onnistunut.”
Kuvaustilanteissa Myöhänen yllättyi siitä, kuinka moni kameran eteen asettuneista kuvattavista luotti valokuvaajaan niin, että alkoi kertoa hyvinkin henkilökohtaisia asioita. Kyse ei ollutkaan enää pelkästään teknisesti taitavista kuvista, joissa kuvaaja saa vangittua kauniin valon kuvattavan kasvoille tai otettua kuvan sillä ilmeikkäimmällä hetkellä. Kuvaushetkessä aukesi jotain enemmän kuin poseeraus kuvaajalle.
Valokuvasta väline itseilmaisuun ja voimaantumiseen
Mitä enemmän Myöhänen kohtasi kuvaajana ihmisiä ja puhui heidän kanssaan, sitä enemmän hänestä alkoi tuntua, että valokuva voisi tarkoittaa muutakin kuin lehtijutun kuvitusta. Hän on ollut kiinnostunut ihmisistä aina ja siinä saattaakin piillä luontaisen luottamusyhteyden salaisuus.
”Uskon, että suhtautumiseni kuvattaviin välittyy kohtaamisissa”, hän pohtii.
Jälkikäteen Myöhänen tunnistaa työtavastaan Voimauttavan valokuvauksen elementtejä, vaikka hän ei menetelmää tuolloin vielä tuntenutkaan. Hän esimerkiksi usein kysyi kuvattavilta ajatuksia mieleisistä kuvausympäristöistä ja pohti yhdessä heidän kanssaan kuvan suuntaa ja kuvattavan taustaa.
Koska kokemukset haastoivat kehittymään, Myöhänen valmistui yhteisöpedagogiksi vuonna 2016 opiskeltuaan kuvaustyön ohessa. Opinnäytetyössään Myöhänen tutki osallistuvan valokuvauksen piiriin kuuluvan Photovoice-menetelmän toimintaa erityistä tukea tarvitsevien nuorten itseilmaisun välineenä sekä osallisuuden ja voimaantumisen keinona.
”Tein opinnäytetyön Valteri-koulun 16–17-vuotiaiden oppilaiden kanssa. Loimme yhdessä 12 työpajasta koostuvan projektin, jossa nuoret kuvasivat valitsemiaan teemoja, eli kiusaamista ja ystävyyttä. Niistä keskusteltiin ja kuvista koottiin valokuvanäyttely. Avajaisiin osallistui yli 100 osallistujien läheistä, muuta koulun oppilasta, henkilökuntaa ja yhteistyökumppania. ”
Voimauttavaksi koetussa projektissa nuoret saivat äänensä kuuluviin ja heidän itseluottamuksensa kasvoi. Osa purki työskentelyssä omakohtaisia kiusaamiskokemuksiaan. Heistä tuntui hyvältä kertoa niistä ja samalla vaikuttaa muihin ihmisiin. Nuoret saivat turvallisesta ryhmästä tukea ja positiivista palautetta.
Photovoice-menetelmän kehittivät Caroline Wang ja Mary Ann Burris 1990-luvun alkupuolella, kun he työskentelivät syrjäisen kiinalaiskylän naisten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia tukien. Menetelmässä osallistujat tallentavat ja reflektoivat kuvien avulla yhteisön vahvuuksia ja huolenaiheita. Samalla he rohkaistuvat ajattelemaan kriittisesti, keskustelemaan yhteisölle tärkeistä aiheista ja vaikuttamaan asioihin ja päätöksentekijöihin. Alun perin photovoice-menetelmää on käytetty erityisesti terveyteen liittyvissä osallistavissa tutkimuksissa.
Yhteisöpedagogiopintojen rinnalla Myöhänen opiskeli Miina Savolaisen johdolla Voimauttavan valokuvauksen perusteet Otavan opistossa. Voimauttavan valokuvauksen ideana on kääntää valokuvaamisen ja samalla hoidollisen ja ammatillisen suhteen dynamiikka päinvastoin suhteessa totuttuun. Sen sijaan, että kuvaaja päättää kuvaamansa ihmisen tarkastelutavan, kuvassa oleva ihminen on päähenkilö, joka määrittelee, kuinka häntä katsotaan ja kuvataan.
Luovia menetelmiä ryhmiin, yhteisöihin ja kehitystyöhön
Myöhäsen tiedonhalu on lisääntynyt osaamisen kehittyessä. Haastattelun aikaan monissa opinnoissa taitoja kartuttaneen Myöhäsen kulttuurihyvinvoinnin YAMK-tutkinnon opinnäytetyö on päivää vaille luovutuskunnossa. Tutkintoa hän kuvaa omaa osaamistaan kokoavaksi.
”Yhteisöpedagogiopinnoista syntyi ryhmien ohjauksen, osallistamisen ja yhteisöllisyyden taju. YAMK-opinnot puolestaan ovat monipuolistaneet luovien menetelmien käyttöä ja kulttuurihyvinvoinnin laajaa ymmärrystä. Palvelumuotoiluvarmuuskin on kasvanut.”
Nykyään Myöhänen tekee yksilöcoachingia, valmentaa ja ohjaa erilaisia ryhmiä käyttäen sekä osallistuvan valokuvauksen oppeja että muita luovia menetelmiä. Hän työskentelee työyhteisöjen, erityisryhmien ja vertaistuellisten ryhmien kanssa. Kuvaustoimeksiantojakin hän ottaa.
”Olen esimerkiksi tehnyt VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry:lle pitkän prosessin väkivaltaa kokeneiden naisten kanssa. Osallistujat kuvasivat yhdessä sovituista teemoista. Noista kuvista ja niiden herättämistä ajatuksista ja tunteista keskustelimme paljon. Kokosimme myös näyttelyn ja multimediaesityksen”, Myöhänen kuvaa yhtä ryhmäprojektiaan.
Hän on ohjannut myös työttömien ja työyhteisöjen ryhmiä, joissa on kuvan avulla ilmaistu milloin vahvuuksia, milloin tavoitteita, tunteita ja unelmia. Kuvien avulla osallistujat ovat tutkineet muun muassa palautumista ja tehneet piilossa olevia asioita näkyväksi. Osallistujan aloittamiskynnys on matala, sillä lähes kaikilla on ennestään jokin suhde kuvaan ja kuvaamiseen. Sosiaalisen median runsas visuaalinen maailma vahvistaa tuota suhdetta.
Useissa kehittämishankkeissa työskennellyt Myöhänen kuuluu myös eteläsavolaiseen LuovaNoste -tiimiin, joka on luovien toimijoiden ja työelämän kehittäjäryhmä. Se on muun muassa edistänyt työturvallisuuden prosessimaista kehittämistä luovien menetelmien avulla. Tämän ja Työhyvinvointia luovuudella -hankkeen kokemuksia on hyödynnetty Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa parhaillaan toteuttavan Etänä ja livenä – luovat menetelmät työhyvinvointia edistämässä -hankkeen valmistelussa. Hanke jatkuu vuoden 2023 loppuun.
Kannustava ja innostava ohjaaja tukee luovuutta
Myöhänen muistuttaa, ettei kuvan tarvitse olla tietynlainen. Se saa olla epätarkka tai vaikka heilahtanut, ja silti se voi toimia tunteiden välittäjänä. Epätarkkuus voi osoittautua jopa kuvan parhaaksi ominaisuudeksi.
Ryhmien osallistujat kuvaavat Myöhästä luovuutta tukevaksi ja kannustavaksi ohjaajaksi. Osallistujat rohkaistuvat tekemään uusia asioita ja avaamaan ajatusten lukkoja.
”Kun koulutettu valokuvaaja sanoo, ettei kuvatessa voi tehdä mitään väärin, niin onhan se tosi innostavaa”, kommentoi erään valmennuspäivän osallistuja jälkikäteen.
Myöhäsen tulevaisuuden tavoitteet liittyvät ryhmien ja yksilöiden kanssa työskentelyyn.
”Haluan tehdä sekä valmennusta että kulttuurihyvinvointiin ja sen edistämiseen liittyviä projekteja ryhmien ja yhteistyötahojen kanssa. Tilaankin mielenkiintoisia töitä!”
Kirjoittaja: Tuulevi Aschan
Paula Myöhänen on palvelumuotoilua opiskellut valokuvaaja, yhteisöpedagogi, neuropsykiatrinen valmentaja ja Certified Business Coach®. Kulttuurihyvinvoinnin YAMK-tutkinto valmistuu vuoden 2022 lopussa.
Paula Myöhänen (@paulamyohanen). Instagram.
Luovuudensuojelijat. LuovaNoste-sivusto.
PeliKlaani – osallisuutta luovilla ja pelillisillä menetelmillä. Xamk – Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.
RUUTI – sukupuolisensitiiviset ura-ja työpaikkaohjauksen mallit. Xamk – Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.
Työhyvinvointia luovuudella -hanke pureutui työssä olevien kuormitukseen. Taikusydän (turkuamk.fi).
Tuulevi Aschan on kirjoittava hyvinvoinnin koulutusasiantuntija, henkilöstövalmentaja ja projektipäällikkö. Aschan luotsaa Etänä ja livenä – luovat menetelmät työhyvinvointia edistämässä -hanketta (REACT-EU) Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa 2022-2023.
Etänä ja livenä – luovat menetelmät työhyvinvointia edistämässä. Xamk – Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.
Artikkelikuva: Paula Myöhänen.