”Käsityöt olivat keino selvitä, kun sairastuin ja menetin työkykyni.”
Käsityöt ja muu luova toiminta ovat erinomainen tapa tukea mielenterveyttä. Ne tarjoavat mahdollisuuden yksilölliseen toipumiseen ja yhteisölliseen hyvinvointiin ja kytkevät yhtälöön myös luovuuden ja itseilmaisun. Käsillä tekeminen tuo yhteen perinteitä ja nykyaikaisia hyvinvointikäytäntöjä, mikä tekee siitä merkityksellisen osan suomalaista kulttuuria.
Neulomisen kaltainen luova toiminta vahvistaa hyvinvointia tarjoamalla rauhoittavaa, rytmistä tekemistä, joka auttaa keskittymään hetkeen. Toistuvat liikkeet ja luovan työn eteneminen lievittävät stressiä ja ahdistusta. Neulominen auttaa myös käsittelemään tunteita ja jäsentämään ajatuksia.
”Mielen ja käsien yhteistyö luo turvallisen pakopaikan, jossa voi hetkeksi unohtaa kivut, sairaudet ja elämän tuomat haasteet.”
Neulominen on vakiintunut osaksi monia hyvinvointipalveluja, kuten kuntouttavaa työtoimintaa ja mielenterveystyön ryhmiä. Neulominen ei ole vain tekemistä vaan myös keino kehittää vuorovaikutustaitoja, vähentää yksinäisyyttä ja parantaa itsetuntoa. Käsityöprojektit, joissa yhdistyvät neulominen ja hyväntekeväisyys, tukevat tekijöiden hyvinvointia ja yhteisön auttamishalua.
Uudenlaiset kokeilut, kuten mindfulness-työpajat, joissa neulominen yhdistetään meditaatioon, ovat tuoneet uusia ulottuvuuksia neulomisen terapeuttisuuteen. Digitaaliset yhteisöt ja sosiaalisen median alustat ovat laajentaneet käsitöiden merkitystä mielenterveydelle mahdollistamalla osallistumisen yhteiseen tekemiseen sijainnista riippumatta.
Myös sota-aikoina käsityöt ovat olleet selviytymiskeino ja yhteisöllisyyden vahvistaja. Neulominen ja muut käsityöt ovat tarjonneet hetkeksi pakopaikan sodan aiheuttamasta stressistä ja surusta. Tekemisen rutiini ja käsillä työskentely ovat auttaneet ylläpitämään mielenrauhaa epävarmoina aikoina.
”Luodessani ensimmäiset silmukkani käsityöretriitissä, joka toteutui etänä verkossa Facebookin käsityöryhmässä, löysin mieleni harmaudesta värit ja tavan päästä nurjalta puolelta oikealle.”
“Sain olla myös turvallisessa tilassa muiden kanssa osana minulle tärkeää ja mielekästä toimintaa. Itseluottamusta lisäävä tunne syntyi itselleni ja ryhmälle merkityksellisestä tekemisestä, jossa jokainen silmukka on ollut sekä toive että lupaus toipumisesta.”
Kirjoittaja Suvi Lehtonen on vapaa toimittaja ja mielenterveyskuntoutuja, jonka traumaperäinen stressihäiriö ja masennus lamauttivat työkyvyttömäksi. Neulomisesta löytyi lääke levottomaan mieleen.
Artikkelikuva: Suvi Lehtosen neuletyö, lähikuva. Kuva: Suvi Lehtonen.
Lähteet ja linkit:
LUMOAVA hanke. Taidelähtöiset menetelmät osallisuuden ja osaamisen tukena. Toimintamallin perusideana on kartoittaa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin osa-alueita ja lisätä ihmisen pystyvyyden tunnetta. Osallistuja oppii taidelähtöisten menetelmien avulla löytämään vahvuuksiaan ja kertomaan niistä. Menetelmä soveltuu erilaisille kohderyhmille.
Käsitöiden merkitystä mielenterveydelle on tutkittu laajasti Suomessa. Esimerkiksi Anna-Kaisa Heiskasen opinnäytetyö tarkastelee käsitöiden merkitystä hyvinvoinnille ja niiden hyödyntämismahdollisuuksia sosiaalialalla.
Käsitöiden harrastaminen Suomessa 2024 -selvitys. Taitoliitto teetti Taloustutkimuksella suomalaisten käsityöharrastusta tutkivan suuren kuluttajakyselyn syyskuussa 2024.
Taiteen Sulattamo ry. Valtakunnallinen taide- ja mielenterveysjärjestö tarjoaa yhteisöllistä taidetoimintaa sekä taidelähtöistä kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaa. Toiminnan tarkoituksena on edistää positiivista mielenterveyttä taiteen keinoin.