Ryhmätaideterapeuttien kehittämä vuorovaikutuksellinen ja taideterapeuttinen TATAMURI® –menetelmä vietiin osaksi museon ryhmätoimintaa. Toiminta on suunniteltu muistisairas–läheinen –pareille, jotka osallistuvat ryhmään yhdessä. Osallistujien palaute kertoo ihmetyksestä ja ilosta.
Syksyllä 2022 ryhmätaideterapeutti Tiina Butter ja museolehtori Lila Heinola suunnittelivat ja toteuttivat ensimmäistä kertaa TATAMURI® museossa -ryhmätoiminnan yhteistyössä tamperelaisten museoiden kanssa. Ryhmässä kahdeksan ikäihmistä läheisineen osallistuu toimintaan kuusi kertaa viikon välein.
Osallistujien etsimisessä auttoi Pirkanmaan muistiyhdistys ry. Toiminta jatkui keväällä 2023 ja tänä syksynä toteutettiin jo viides kokonaisuus. Toiminta on tärkeä osa muistisairaiden ja läheisten kulttuurihyvinvointia, siksi sitä halutaan jatkaa tulevaisuudessakin. Tämän kaltainen yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta lisäävä ryhmätoiminta on ainutlaatuista Suomen museokentällä.
Elämän uudet sävyt
TATAMURI® museossa -ryhmän osallistujat ovat kotonaan asuvia muistisairaita ja heidän läheisiään. Toiminta soveltuu muistisairaille, joilla sairaus ei ole edennyt pitkälle, eli he pystyvät kommunikoimaan ja liikkumaan näyttelytilassa läheisensä avustamana. Useimmiten läheinen on omaishoitaja, puoliso tai aikuinen lapsi, mutta hän voi olla myös ystävä tai tukihenkilö. Taustalla on usein hämmennys uudesta elämäntilanteesta ja sairauden vaikutuksesta itseen tai puolisoon, parisuhteeseen, perheeseen ja ystäviin. Vanhat harrastukset ja ystävät ovat kenties jääneet taka-alalle, ja sairauden myötä arkeen on tullut uusia sävyjä.
Kaksi tuntia kestävässä tapaamisessa muistisairaat ja läheiset tutustuvat ensin yhdessä Butterin ja Heinolan ohjauksessa museon näyttelyyn. Keskustelua jatketaan TATAMURI® -menetelmään pohjautuvassa taidetyöpajassa, jossa hyödynnetään moniaistisia kokemuksia, eli näyttelyssä nähtyjä valokuvia, taideteoksia ja esineitä. Muistijälki voi liittyä tunnelmaan, väriin, muotoon, tuoksuun tai ääneen. Työpajassa ei keskitytä niinkään taidetekniikan oppimiseen, vaan oman ilmaisukeinon löytämiseen ja sallivaan suhtautumiseen. Akvarelliliidut, kostutetut sienet ja siveltimet sekä guassivärit ovat helppoja käyttää. Jo pelkän viivan veto paperille on askel, joka ylittää matalan kynnyksen.
Vuorovaikutus vapauttaa
Museokäynneillä keskustelujen arvo korostuu. TATAMURI -nimitys tulee sanoista ”taidetta ja tarinoita muistisairaan rinnalla”. Turvallinen ja hienovarainen ohjaus taidetyöskentelyn avulla helpottaa kommunikointia ja avautumista. Vuorovaikutuksen rikastuessa muistisairaan ydinpersoonan voi taas tavoittaa, ja yhdessä tekemisestä tulee antoisaa.
Päähuomio ei ole muistisairaudessa, vaan eletyssä elämässä ja sen jakamisessa muille. Kahden tunnin aikana koettu vapautunut tunnelma helpottaa arkea. Seuraavalla viikolla lähtö kotoa ryhmään on helpompi, kun edellisen kerran hyvä yhteishenki ja antoisat tapaamiset ovat jättäneet mukavan muistijäljen.
Työpajassa ei toteuteta terapiaa, mutta taidetyöskentelyllä ja keskusteluilla voi olla terapeuttisia vaikutuksia. Osallistujille tulee tunne kuulluksi tulemisesta ja siitä, että tarpeisiin vastataan, jolloin he myös sitoutuvat ja osallistuvat aktiivisesti. Silloin ohjaajat kuulevat myös kommentin: ”Tämä oli vuoden paras päivä!”
Annan luvan itselleni
Kokiessaan uusia elämyksiä ja onnistumisen tunteita TATAMURI® museossa -ryhmän muistisairaat ja läheiset rohkaistuvat katsomaan ja kokemaan elämää jälleen muutenkin kuin muistisairausdiagnoosin kautta. He kuvailevat antavansa luvan itselleen. Se tarkoittaa itsensä ilmaisua ääneen puhumalla ja paperille maalaamalla, niillä kyvyillä ja taidoilla, mitä kullakin on.
Tunteiden ja ajatusten ilmaiseminen ilman nolostumista ja häpeää on joillekin uusi kokemus. On voimauttavaa, että arvostetaan ja kuunnellaan, ja että voi myös oppia uutta. Kannustavaa on myös se, että tehdyt työt saa viimeisellä kerralla itselleen. Puolisot voivat tarkastella niitä yhdessä kotona ja palata käytyihin keskusteluihin, myös lasten ja lastenlasten kanssa. Jatkaakseen uutta harrastusta ovat jotkut hankkineet taidevälineitä kotiin.
On virkistävää löytää ryhmästä uutta yhteistä tekemistä ihmisten kanssa, jotka ovat samankaltaisessa elämäntilanteessa. Vertaistuen merkitys ilmenee osallistujien palautteissa hyvin vahvasti. He ovat iloinneet uusien ystävyyssuhteiden solmimisesta elämäntilanteessa, jossa muistisairaus voi tuntua hyvin rajoittavalta sekä muistisairaalle itselleen että puolisolle. Tämä on suuri voimavara. Ryhmätapaamiset jatkuvat joskus yhteisillä lounailla museoravintolassa. Viestejä lähetellään kuulumisten vaihdon merkeissä.
Myös osallistujaparien keskinäinen suhde on saanut uusia ulottuvuuksia. Ryhmäkeskustelut ovat tuoneet virkistävää vaihtelua arkisiin keskusteluaiheisiin.
Räätälöityjä palveluja ikäihmisille
Taide- ja kulttuuriharrastus museossa voi olla osa muistisairaan ja hänen läheisensä elämää. Toiselle on kysymys harrastuksen uudelleen elvyttämisestä ja toiselle aivan uudesta tavasta osallistua ja käydä museoissa. Usein osallistujat kokevat uutena ahaa-elämyksenä sen, että museonäyttelyssä voi pysähtyä havainnoimaan, vaikka vain yhtä teosta. Kyse ei ole taideteoksen ymmärtämisestä tai historian muistamisesta, vaan omista ajatuksista ja niiden jakamisesta muille. Yksi osallistuja kertoi, että kukkarossa jo tovin ollut museokortti sai uuden merkityksen, kun pakkopullasta tuli mieluinen jälkiruoka.
Konkarit – ikäihmisten museopalveluja -toimintaa tuotetaan Tampereen kaupungin Historialliset museot -yksikössä yhden museolehtorin voimin. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat kulttuurihistorialliset museot ja taidemuseot, yksityiset palveluntuottajat, sosiaali- ja terveysalan toimijat sekä yhdistykset.
Maksuttomia museopalveluja tarjotaan ikäihmisille muun muassa hoivakodeissa, päiväkeskuksissa, lähitoreilla ja korttelikerhoissa. Lähipalvelua ovat esimerkiksi peräkonttimuseon kiertue, museolehtorin museotuokiot ja museopakettien lainaustoiminta. Niiden lisäksi museoissa järjestetään toimintaa, mistä TATAMURI® museossa -ryhmätoiminta on tuorein esimerkki. Toiminta sai syyskuussa kunniamaininnan Vuoden museopedagoginen teko 2023 -kilpailussa, jonka järjesti Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry.
Artikkelikuva: Syyskuussa 2022 TATAMURI® museossa -ryhmän osallistujat maalasivat oman muistijälkensä Vapriikissa nähdystä Apinat-näyttelystä. Kuva: Lila Heinola.
Kirjoittaja: Lila Heinola (FM) työskentelee museolehtorina Tampereen kaupungin Historiallisissa museoissa. Hän on suunnitellut ja koordinoinut Konkarit – ikäihmisten museopalveluja vuodesta 2012 alkaen. Vapaa-aikana Lila innostuu elävästä musiikista ja elokuvista, museoista ja käsitöistä. Irlanninterrieri Tilli vie Lilaa luontoretkille päivittäin.
Artikkeli perustuu osallistujien syksyn 2022 ja syksyn 2023 välisenä aikana antamaan suulliseen ja kirjalliseen palautteeseen. Ilman museokäyntiä TATAMURI®-ryhmätoimintaa on Tampereella toteutettu Tampereen kaupungin, Pirkanmaan muistiyhdistys ry:n ja Tiina Butterin yhteistyönä vuodesta 2018 alkaen.
Menetelmästä:
TATAMURI® -menetelmän ovat rekisteröineet ryhmätaideterapeutit Tiina Butter (TaM, YAMK Kuvataiteilija) ja Marjatta Hiltunen (KTM, YAMK kulttuurituottaja). He kehittivät sen ekspressiivisen ryhmätaideterapian menetelmien ja harjoitteiden pohjalta tehostetun palveluasumisen yksikössä ja hoivakodissa. Tiina Butter on tehnyt menetelmästä opinnäytetyön Turun ammattikorkeakoulussa vuonna 2017.
Konkarit – ikäihmisten museopalveluja -kotisivut.
Lisätietoja TATAMURI® -menetelmästä, Tiina Butterin opinnäytetyö.