Kulttuuri ja taide ovat saamassa ensi vuodesta lähtien lisää julkista tukea valtiolta. Hallitus on sopinut sekä pysyvistä että kertaluonteisista lisämäärärahoista opetus- ja kulttuuriministeriön taiteen ja kulttuurin budjettiin. Kulttuuri ja taide saavat toki tukea muualtakin, mutta juuri tämän perustan vahvistamista vaadittiin keväällä lähes 90 kulttuuri- ja taidealan yhteisön voimalla.

Vaatimuksemme oli opetus- ja kulttuuriministeriön taiteen ja kulttuurin budjetin nostaminen 0,8 prosentista 1 prosenttiin valtion budjetista, mikä olisi tarkoittanut 110 miljoonan euron lisäystä. Aivan tätä emme saaneet, mutta nyt prosentti on kirjattu hallitusohjelmaan pitkän aikavälin tavoitteeksi. Seuraavaksi on tärkeää saada tuolle tavoitteelle aikataulu.

Mitä lisämäärärahat sitten antavat yhteiskunnalle? Kulttuuri- ja taidealan vaikuttamistyötä ovat leimanneet pienet toiveet ja suuret pelot. Nyt kun meillä on erittäin kulttuurimyönteinen hallitus, seikkaperäisin kulttuuripoliittinen osuus hallitusohjelmassa naismuistiin sekä selvä pyrkimys resurssien kasvattamiseen, on tärkeää kyetä näyttämään, miten lisävarat käytettäisiin ja mitä vaikutuksia sillä on.

Kampanjassa tavoitetta konkretisoitiin teemalla #josolisinkulttuuriministeri. Siinä pyrittiin innostamaan kulttuuriväkeä kertomaan, miten he käyttäisivät lisämäärärahat. Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö ei voi valita kulttuurialojen väliltä prioriteetteja, mutta kannustamme muita tekemään rohkeaa ja aloitteellista kulttuuripolitiikkaa. Valitettavan harva on toistaiseksi innostunut kertomaan nimenomaan euroissa, mihin he 110 miljoonaa käyttäisivät.

Opetus- ja kulttuuriministeriön taiteen ja kulttuurin osaston omissa hallitusohjelmatavoitteissakaan ei ollut määritelty sitä, mihin tuo koko summa olisi tullut käyttää. Kun onnistumme olemaan konkreettisia, onnistumme ylipäänsä!

Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry selvitti keväällä poliittisen vaikuttamisen asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, miten vaikuttavaa kulttuurijärjestöjen edunvalvonta on ollut. Yhdeksi haasteeksi asiantuntijat nimesivät kulttuuriväen vaikeuden eurollistaa tavoitteitaan. Yleistavoite, kulttuuribudjetti prosenttiin, oli hyvä alku. Kampanjan tavoite sai taakseen ennen vaaleja useimmat eduskuntapuolueet. Nyt tavoitetta on pidettävä esillä, jotta se muuttuu euroiksi.

Selvityksessämme kävi ilmi, että päättäjät suhtautuvat kulttuuriin lähtökohtaisesti myönteisesti. Jotta saamme kulttuuripolitiikan painoarvon vastaamaan kulttuurin ja taiteen yhteiskunnallista merkitystä, on kyettävä näyttämään sen laajat hyödyt hyvinvoinnille, oppimiselle, terveydelle, osallisuudelle – ja taloudelle. Taide yhdessä tieteen perustutkimuksen kanssa luo sen pohjan, jolle tulevaisuuden osaaminen rakentuu. Luovuuden ja innovaatioiden lähde on omaperäisessä ajattelussa. Siinä, mihin tekoäly ei pysty.

Kun perusta eli julkinen rahoitus on kunnossa, kulttuurilla ja taiteella on mahdollisuus kasvaa kaikilla elämän osa-alueilla. Kulttuurin ja taiteen saatavuuskin paranee, kun se löytää yhä useammin tiensä kouluihin ja palvelutaloihin. Vaikka eduskuntavaalit ovat ohi ja hallitusohjelma neuvoteltu, tarve kulttuuripoliittisille väännölle ei väisty. Pidetään yhteyttä päättäjiin kukin omalla alueellamme ja kerrotaan, mitä hyvää haluamme yhteiskunnalle antaa! Minä luotan lujasti siihen, että hyvällä kulttuuripolitiikalla saadaan Suomeen sivistynyt ja empaattinen kansakunta, joka keksii ja kukoistaa.

Kirjoittaja: Rosa Meriläinen, Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n pääsihteeri ja kirjailija

Kuva: Mikael Ahlfors