Olen saanut haasteen kirjoittaa blogi taiteen juurruttamisesta sote-palveluihin ja työskentelystä organisaatiotaiteilijan kanssa. Olisi niin paljon kirjoitettavaa, mutta sanat ovat hukassa. Organisaatiotaiteilijamme Eili Ikonen on toimittanut minulle ainakin viisi kilometriä pitkän aputekstin ja tapansa mukaan unohtanut jälleen kerran, miten yksinkertainen henkilö olen.
Mietin, miten kirjoittaisin siitä, miten hän ihan pokkana pyyhälsi Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän uuden toimitusjohtajan huoneeseen, tai siitä, miten hän järkytti yhtymän hallintoa tuomalla oman sohvansa hallintokäytävälle ja järjestämällä siinä kaiken maailman performansseja. Soten ja taiteen logiikka ovat erilaisia, mutta yhteistä pintaa on paljon. Taide tulee näkyväksi ja koetuksi tekemällä. Olen oppinut ja kokenut itsekin. Organisaatiotaiteilija Ikonen on kiteyttänyt taiteen merkityksen osana organisaatiotamme seuraavasti:
”Kun taiteen toiminnan logiikka on käytössä organisaation omissa prosesseissa, eikä selostuksina sähköisissä tietojärjestelmissä tai tapahtuvana tuolla jossain kaukaisessa asiakaskokemuksessa, syntyy yhdessä henkilöstöjen kanssa käytännön toiminnasta tarkentuneita ehdotelmia myös siihen, kuinka ja missä kaikkialla taideajattelua voitaisiin totta tosiaankin käyttää. Ja näin teemme, me kokeilemme.”
Se oli joskus vuonna 2013, kun sain ensimmäisen herätteen taiteen ja sote-palvelujen yhteistyöstä. Lahden sosiaali- ja terveystoimi lähti silloin mukaan Tukeva porras -kumppanuushankkeeseen ja minut nimettiin kaupungilla hankkeen vastuuhenkilöksi. Hankkeen aikana minulle alkoi syntyä ymmärrystä siitä, miten taide voi olla osa sote-palveluja mahdollistamassa asiakkaidemme aktiivisen elämän. Kun opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteisen kärkihankkeen rahoitushaku avautui, oli meillä Lahdessa yhteinen näkemys siitä, että haemme avustusta Vuoksi-hankkeen toteuttamiseen (1.9.2016-31.12.2017). Lahden kaupunki siirsi sote-palvelujen järjestämisvastuun vuoden 2017 alusta Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymälle, jonne myös Vuoksi-hankkeen omistajuus siirtyi.
Vuoksi-hankkeemme on oikeastaan jo päättynyt, mutta organisaatiotaiteilijan työ jatkuu lisärahoituksella vielä muutaman kuukauden. Elämme implementaatiovaihetta. Tavoitteenamme on ankkuroida taide pysyväksi osaksi organisaatiomme toimintaa. Yksi hankkeen onnistumisen avain on ollut se, että hankkeen vastuullinen henkilö palkattiin aikanaan organisaatiotaiteilijaksi.
Vuoksi-hankkeen tavoitteena oli ankkuroida kuvataiteeseen keskittyneen Tukevan portaan käytänteet ja laajentaa ne poikkitaiteellisiksi. Vuoksi-hankkeessa parannettiin taiteen saavutettavuutta ja edistettiin sote-ympäristössä olevien ihmisten perusoikeuksia taiteeseen ja kulttuuriin. Vaikka hankkeen alkuperäinen tarkoitus olikin vahvistaa nimenomaan asiakkaiden hyvinvointivaikutuksia, on Vuoksi-hankkeen vaikuttavuus ulottunut paljon asiakkaita laajemmalle.
Hanke on koskettanut useita asiakkaitamme, heidän omaisiaan, työntekijöitä, esimiehiä, meitä johtajia sekä muita yhteistyötahoja. Tukeva porras ja Vuoksi-hankkeiden aikana on alueellamme työllistetty yhteensä 25 eri alan ammattilaistaiteilijaa, joista 22 henkilöä yhteisöntaiteilijoiksi. Yksi heistä on tällä hetkellä yhtymässä vakituisessa työsuhteessa.
Vuoksi – taide kuuluu kaikille -toimintamallilla tarkoitetaan organisaatiossa kehitettyä yhteisöntaiteilijakonseptia sekä taiteen ja taide-ajattelun soveltavaa käyttöä osana organisaation muita prosesseja. Yhteisöntaiteilijan konseptissa taiteilijat työskentelevät osana työ-, asiakas- ja asukasyhteisöjä kuukausipalkattuina tuottaen välitöntä asiakasarvoa. Työsopimuksissa lukee taiteilija. Hankkeen aikana löysimme lukuisia uusia toimintamalleja, joiden avulla voimme tarjota asiakkaillemme uudenlaisia sote-palveluja ja mahdollisuuksia aktiivisempaan ja kokemusrikkaampaan elämään. Työtekijämme ovat saaneet aivan uudenlaisia taitoja asiakastyöhön ja työyhteisöjen kehittämiseen.
Asiakaspalveluympäristömme ja yhteisömme ovat alkaneet elämään värikkäämpää elämää, jossa taide ja kulttuuri ovat läsnä. Yhteisöissämme on alettu tekemään huikeita asioita ja uusia syntyy jatkuvasti. On syntynyt positiivinen yhdessä tekemisen kulttuuri.
Sen lisäksi, että organisaatiotaiteilijamme on juurruttanut taidetta osaksi palvelujamme, hän on tehnyt valtavan työn sen eteen, että hyvinvointiyhtymän päättäjät, johto, esimiehet ja asiantuntijat oppisivat ymmärtämään taiteen merkityksen ja taidelähtöisten työskentelytapojen mahdollisuudet osana yhtymän toimintaa. Vuoksi-hankkeen aikana järjestettiin organisaation ylimmälle johdolle työpaja siitä, miten taidelähtöisiä menetelmiä voidaan hyödyntää johtamisessa. Organisaatiotaiteilija on ollut mukana luomassa ikääntyneiden palvelujen ja kuntoutuksen toimialan strategiaa ja osallistunut aktiivisesti sen toimeenpanoon. Hän on ollut mukana laatimassa yhdessä henkilöstön kanssa asumispalvelujen asiakaslupausta ja valmistellut sen toteuttamisen tueksi pienen brändioppaan. Hän on yhdessä hyvinvointiyhtymän tuotekehittäjien kanssa kehittänyt uudenlaista rekrytointimallia. Tehtyjen asioiden lista voisi jatkua ja uusia asioita syntyy jatkuvasti. Kaikissa näissä asioissa on hyödynnetty taidelähtöisiä toimintatapoja ja uudenlaista tekemistä yhdessä hyvinvointiyhtymän henkilöstön kanssa.
Sote-toimintaympäristö ei ole helppo ympäristö täysin uudenlaisten toimintamallien implementoinnille. Organisaatio on suuri, monimutkainen ja professiokeskeinen. Myös hallintorakenteitamme voisi kuvata varsin muodollisiksi. Vuoksi-hankkeen alusta lähtien toimialojen johdolla ja projektin vetäjänä toimineella organisaatiotaiteilijalla oli yhteinen näkemys siitä, että haluamme luoda pysyviä toimintakäytäntöjä. Eili Ikosen rohkea työskentelytapa ja uskallus toimia yhdessä organisaation eri tasojen kanssa on avannut hankkeen aikana aivan uudenlaisia mahdollisuuksia hyödyntää taidetta sote-maailmassa.
Hankkeessa toteutetut asiat ovat myös luoneet lisäkysyntää organisaatiotaiteilijan työlle. Taide ui osaksi sotepalveluja, jos asialle on yhteinen tahtotila ja tekijät. Taiteilijalta edellytetään kuitenkin kykyä ymmärtää sote-maailmaa ja kykyä tuoda soteen sopivia taidelähtöisiä ratkaisumalleja. Taiteen integrointi osaksi sotea tarvitsee jatkuvaa kehittämisen otetta. Organisaatiotaiteilijan tehtävälle on sote-organisaatiossamme pysyvä tarve. Nyt hankkeen jälkeen etsimme keinoa sille, miten organisaatiotaiteilijan tehtävän voisi vakinaistaa pysyväksi tehtäväksi Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymään. Pidän itse tärkeänä, että tätä nyt hyvin alkanutta työtä tuetaan edelleen myös valtakunnallisesti.
Kirjoittaja: Ismo Rautiainen, hankejohtaja, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä
Kirjoittaja on työskennellyt pitkään ikääntyneiden palveluissa. Päijät-Hämeessä hän on toiminut Lahden kaupungin ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän ikääntyneiden palvelujen ja kuntoutuksen johtajina. Tällä hetkellä hän toimii hankejohtajana ja vetää Päijät-Hämeen sote-maakuntauudistusta.
Kuvat: Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä, Vuoksi-hanke / Eili Ikonen