Taidetutka nostaa esiin taiteen ja kulttuurin uusia rajapintoja, esittelee kiinnostavia toimijoita, tekoja ja ilmiöitä ja syventää keskustelua taiteen merkityksistä. Tuorein numero käsittelee outsider-taidetta.
Erityistä tukea tarvitsevan taiteilijan polku taidemaailman tunnistamaksi ja tunnustamaksi taiteilijaksi on usein kivikkoinen. Taidealan työvalmennus -toimintamalli on kehitetty tukemaan erityistä tukea tarvitsevan taiteilijan toimintaa taidemaailmassa ja työelämässä.
Tiia Takala ja Ari Impola kuvaavat päiväkirjamerkinnöissään vuoden 2019 lopusta syksylle 2020 ajanjaksoa, jolloin normaali menetti merkityksensä ja suunnitelmat muuttuivat.
Tässä artikkelissa käsitellään taiteilija-tutkija Lisa Erdmanin taideintervention, Finnexian, eettisiä ristiriitoja. Finnexiassa performanssiesityksillä ja nettisivustoa hyödyntäen yleisölle esiteltiin kuvitteellinen lääke, jonka kerrottiin nopeuttavan suomen kielen oppimista. Todellisuudessa lääkettä ei ollut olemassakaan.
Vankila on hyvin erityinen ympäristö teatterin tekemisen paikaksi. Se herättää eettisiä kysymyksiä esimerkiksi ryhmän vuorovaikutuksesta, valtasuhteista, ohjaajan positiosta vankilainstituutiossa ja taiteellisen materiaalin omistajuudesta. Pohdimme näitä kysymyksiä Turun vankilassa toteuttamamme teatteriprojektin kautta.
Taiteelle ja taiteilijan mielikuvittelun taidoille on kysyntää. Taiteen kautta voidaan venyttää ajatushorisonttia, josta nousee ideoita pintaan. Taide on osa tulevaisuusajattelua ja ennakointia. Millaisia välähdyksiä tulevaisuudesta tuo taiteilijan ja robotin yhteistyö?
Millaista elämä voisi olla kulttuurihyvinvoinnin Suomessa vuonna 2030? Artikkeli esittelee kuvitteellisen arkipäivän yhteiskunnassa, jossa taiteen potentiaali on otettu täysimittaiseen käyttöön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, yhteisöllisyyden ja oppimisen edistämisessä.
Pirkanmaan Senioripalveluiden kokemus näyttää, että taide voi koskettaa hoivaa ja vaikuttaa organisaation kaikilla tasoilla.
Helena Leminen astuu klovni Regina D. Ding Dongin hahmossa sisään palvelutalon kulmahuoneeseen, josta on tähän mennessä saanut lähdöt aina jo ensiaskelilla aggressiivisen kiroilun säestämänä…
Työelämän projektien ja taiteen prosessin isona erona on juhliminen. Työelämässä on harvoin aikaa juhlaan, siihen, että tekijä ja ympärillä olevat taputtavat selkään ja onnittelevat valmiiksi saadusta. Työelämässä ei pysähdytä tai reflektoida, työelämässä suoritetaan. Vauhtiin pitää päästä jo 15-vuotiaana. Pysähtyminen tapahtuu sitten eläkkeelle jäädessä, tai jos jää työttömäksi. Nämä ovat tilanteita, joissa tyhjyys tai epävarmuus voi iskeä, sanoo työntekijä.
Kulttuurilähtöisten palveluiden tuotanto herättää kasvavaa kiinnostusta eri sektoreilla. Taiteilijoiden tuottamien palveluiden saatavuuteen ja saavutettavuuteen liittyy kuitenkin vielä paljon kehitettävää. Yksi keskeinen asia kehittämistyössä on erilaisten arvopohjien ymmärtäminen ylisektorisessa yhteistyössä.