Etelä-Karjalassa, aivan Kymenlaakson rajalla, sijaitsee Luumäen kunta. Oli vuosi 2005, kun Luumäki päätti yhtenä ensimmäisistä ja harvoista kunnista ostaa kunnan kulttuuritoimen toteuttamisen ulkopuoliselta tuottajalta. CreativeKaiku Ky aloitti työt Luumäellä, ja tästä alkoi Luumäen oman toimintamallin kehittäminen. Mallissa yhdistykset, kunta ja tuottajana toimiva yritys tekevät tiivistä yhteistyötä koko vapaa-aikasektorin hyväksi.

Kulttuuritoimintaa ostopalveluna yritykseltä

Lähtökohtana Luumäen toimintamallissa oli ja on kunnan ja CreativeKaiku Ky:n jo voimassa oleva ostopalvelusopimus, joka käsittää kaikki kunnan tarvitsemat yleisen kulttuuritoimen palvelut. Sopimukseen sisältyy esimerkiksi kansallisten juhlapäivien, kuten itsenäisyyspäivän ja kansallisen veteraanipäivän huomioiminen ja erilaisten muiden vuosittaisten tapahtumien ja vierailujen järjestäminen. Näitä ovat esimerkiksi konsertit, teatteriesitykset ja kunnan omat tapahtumat. Sopimukseen kuuluu myös kulttuuritoiminnan kehittäminen ja uusien toimintojen suunnittelu ja toteutus, toimintasuunnitelmat ja toimintakertomukset, tiedottaminen kulttuuritoimesta sekä järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö ja yhteiset tapahtumat, joita on vuosittain 5–8.

Kunnalla on päätösvalta ja vastuu kulttuuritoimen kehittämisestä ja sitä koskevista toimenpiteistä. Toiminnat, muun muassa tapahtumat, määritellään tarkemmin yrityksen vuosittain laatimassa toimintasuunnitelmassa, joka käsitellään kunnan sivistyslautakunnassa. Erityisen tärkeää on luottamuksellinen ja tiivis yhteistyö sivistystoimenjohtajan kanssa. Toimintaperiaatteena on, että kulttuuritoiminnan järjestämisessä otetaan huomioon yhdistysten järjestämä toiminta. Toimintaa pyritään järjestämään mahdollisimman tasapuolisesti. Järjestöjen järjestämää toimintaa täydennetään eri ikäryhmät, kulttuuripalveluiden saatavuus ja kunnan eri alueet huomioiden. Kunta tai kulttuuritoiminnasta huolehtiva yritys ja järjestöt eivät ole vaihtoehtoja toisilleen, vaan ne muodostavat yhdessä toimivan kokonaisuuden.

Hankerahoitus siivitti yhteistyön kehittämistä

Kuten monissa muissakin pienissä kunnissa, vuosittain kulttuuritoimeen käytettävät resurssit olivat Luumäelläkin suhteellisen pienet. Tällä hetkellä kulttuuriin käytettäviä määrärahoja on sisällytetty eri toimialoille, joten aivan tarkkaa kokonaissummaa on hankala määrittää. Kuitenkin kulttuuriin käytetään vuosittain ainakin 45 000 euroa. Tähän summaan sisältyvät muun muassa ostopalvelut, tapahtumat, koulujen kulttuuriin käyttämät määrärahat ja Lastenkulttuurikeskus Metkulle maksettava vuosittainen summa. Lisäksi kulttuuriin käytettäviä määrärahoja löytyy esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja kunnanhallituksen sekä nuorisotoimen budjeteista. Edelleenkään kulttuuritoimen budjetti ei kuitenkaan ole kovinkaan suuri.

Jotta toimintaa voitiin kunnassa kehittää enemmän, haettiin ja saatiin hankerahoitusta. Kaiku pääsi mukaan Kuulto-hankkeeseen yhtenä hanketoimijana, ja hankkeen kautta saatiin lisää ajankäytöllisiä ja taloudellisia resursseja kehittämistyöhön. Tämä mahdollistaa suunnitelmallisemman ja kuntalaisia paremmin kuuntelevan yhteistyön. Vaikka yhteistyötä oli kunnan ja yhdistysten kesken vuosien saatossa tehty eri tavoin, se oli ollut lähinnä esimerkiksi osallistumista ilmoittelukustannuksiin, tapahtumajulisteiden tulostamista ja pienimuotoista mukanaoloa joidenkin tapahtumien järjestelyissä pienimuotoisesti. Muutoin kunnan ja järjestöjen yhteistyö oli ollut satunnaista, poikkeuksena säännöllisesti CreativeKaiku Ky:n vuosittain koolle kutsumat järjestöjen yhteiset palaverit, joissa käsiteltiin muun muassa avustuskäytäntöjä ja tiedotettiin puolin ja toisin ajankohtaisista muista asioista. Yhteistyön kehittäminen nähtiin tärkeäksi myös siksi, että kulttuuritoimintaan oli löydettävä uusia keinoja saada vähemmillä resursseilla aikaan oikein kohdistettua, laadukasta ja monipuolista kulttuuritoimintaa.

Käskassara-yhteistyöryhmässä toimijat mukaan suunnitteluun

Toiminnan kehittämisen alkuvaiheessa CreativeKaiku perusti suunnittelun avuksi yhdistysten ja kunnan edustajista koostuvan Käskassara-ryhmän. Yhdessä ideoitiin, kehitettiin toimintaa, toimittiin tarvittaessa kiireapuna toisille toimijoille ja toteutettiin monenlaisia tapahtumia. Hyvien kokemusten myötä innostus kasvoi. Toimintaa kehitettiin ja laajennettiin myöhemmin koskemaan koko vapaa-aikasektoria: yhteistyöryhmään kutsuttiin mukaan muun muassa nuoriso- ja liikuntatoimien sekä kirjaston edustajat ja myös luottamusmiesjohtoa, kuten kunnanhallituksen puheenjohtaja.

Käskassara itsessään ei ole niinkään toimeenpaneva ”työrukkanen”, vaan sen tehtävä on tiedonkulun parantaminen eri toimijoiden ja yhdistysten sekä kuntalaisten välillä. Käskassara tuo esille ideoita ja toiveita sekä tekee yhdessä ehdotuksia ja suunnitelmia toiminnan toteuttamiseksi. Käskassara myös välittää yhteistyötoiveita edelleen omille sidosryhmilleen ja muille yhdistyksille ja yhteisöille. Näin yhteistyötä syntyy luontevasti, ja apua kaipaavat tahot saavat sitä muilta toimijoilta tarpeen mukaan vaikkapa tapahtumien järjestämiseen talkootöiden merkeissä.

Pääkoordinaattorina toimivan yrityksen rooli on toimintamallissa tärkeä, sillä se huolehtii kunnan kanssa sovittujen tehtävien lisäksi Käskassaran toiminnasta, kuten yhteistyökokousten koolle kutsumisesta, asioiden valmistelusta, päätösten toimeenpanosta, ehdotusten toimittamisesta eteenpäin sekä suorista yhteyksistä alihankkijoihin, yhdistyksiin ja kuntalaisiin. Koska koordinaattorina toimii tässä tapauksessa yritys, on sillä mahdollisuus reagoida nopeasti ja tarttua toimeen tarvittaessa ketterästi.

Innostus ruokkii innostusta

Koko vapaa-aikasektorin mukanaolo Käskassaran toiminnassa on osoittautunut hyväksi käytännöksi. Yhdistysten edustajat tapaavat kunnan edustajia kokouksissa, joissa tieto kulkee nopeasti ja suoraan samalla, kun uusia ideoita ja ehdotuksia tehdään ja saadaan. Vapaa-aikasektorin toimijat pystyvät hyödyntämään yhteistyössä rajalliset resurssit paremmin kuin yksin toimiessaan. Toimintamalli on madaltanut raja-aitoja eri toimialojen välillä. Keskinäisestä toiminnasta ja yhteydenpidosta on muodostunut joustava ja sujuva kokonaisuus. Minkään tahon tehtävien määrä ei ole kasvanut liian suureksi, päinvastoin ideointi on vapautunutta. Uusia ajatuksia uskalletaan tuoda esille, koska ideoita pystytään toteuttamaan paremmin isommalla joukolla. Tekemiselle on syntynyt positiivinen kierre. Onnistuneet toiminnat ja tapahtumat, yhdessä saatujen yhteisöllisten kokemusten jakaminen ja positiivinen yleisöpalaute kannustavat. Innostus ruokkii innostusta ja vaikutukset ”läikkyvät” yli, synnyttäen yhä uudenlaisia yhteistyömuotoja ja aktiviteetteja.

Kulttuuri on kaikkien yhteinen asia

Myös kuntalaisten ja yhdistysten mahdollisuudet vaikuttaa toimintaan jo suunnitteluvaiheessa ovat parantuneet huomattavasti. Uusista ideoista ja suunnitelmista tiedotetaan Käskassaralle. Sen jäsenet informoivat omia sidosryhmiään ja kokoavat näiltä mielipiteitä ja ehdotuksia suunnitelmiin. Koska Käskassarassa on useilta toimijoilta hyvin laaja-alainen edustus, tavoitetaan melko hyvin eri ikäryhmiä ja kuntalaisia jo pelkästään tätä kautta. Lisäksi asioista tiedotetaan muun muassa Facebookin Luumäki-ryhmässä, jossa toisinaan käydään varsin vilkastakin keskustelua. Normaalina aikana ”kaikulaiset” myös vierailevat eri yhdistysten palavereissa ja kokouksissa kertomassa ajankohtaisista asioista ja kuulemassa yhdistysväen kuulumiset, ideat ja ehdotukset, joita käsitellään edelleen Käskassaran kokouksissa. Kaiku on toisinaan järjestänyt myös niin sanottuja kulttuurin tupailtoja eri kylillä. Kun toimijat ovat tulleet tutuiksi, kynnys ottaa yhteyttä ja kertoa omia ajatuksiaan ja kehittämisideoitaan on selkeästi madaltunut.

Kulttuuri koetaan yhteiseksi, tärkeäksi ja päivittäiseen arkeen kuuluvaksi asiaksi. Toiminta on siten lisännyt osallisuutta, tuonut hyvinvointia, antanut onnistumisen tunteita ja kasvattanut myös kulttuurin vaikuttavuutta ja merkitystä. Tämän lisäksi toiminta on antanut mukavia kokemuksia myös eri tapahtumiin paikalle saapuneelle yleisölle ja osallistujille. Pienen kunnan mittakaavassa suuret tapahtumat, kuten esimerkiksi Yhes enemmä -yhdistys- ja harrastusmessut, ovat koonneet Luumäen alueella toimintaansa esittelemään yli 40 toimijan joukon. Kävijämääräkin on ollut 1300–1500 henkilöä, kun kunnassa on noin 4600 asukasta. Kunnassa on järjestetty myös soihtukulkueita, historiaan liittyviä tapahtumia, konsertteja, kylätapahtumia, luontopäiviä ja koronakeväänäkin turvallisesti kierrettävää, näyteikkunoihin pystytettyä Kulttuuripolkua.

Se, että toiminnassa on mukana yritys, on myös koettu hyväksi. Perinteisten kunnan käyttämien ja lähialueella toimivien tahojen lisäksi yrityksellä on käytettävissään omissa verkostoissaan laajasti muitakin yhteistyötahoja, kuten toisia yrityksiä, eri alojen taiteilijoita ja asiantuntijoita. Näin yritys pystyy ketterämmin ja joustavammin huolehtimaan joistakin tehtävistä. Kaiken edellytyksenä on, että vaikka yhteistyössä on mukana hyvin erilaiset toimintaperiaatteet omaavia tahoja, toimijoiden keskuudessa vallitsee luottamus. Toiminta on avointa ja keskustelevaa sekä vastavuoroista ja toinen toistaan auttavaa ja tukevaa.

Yhteisen ideoinnin ja toiminnan avulla on pienetkin resurssit saatu riittämään ja tuottamaan enemmän kuin yksin kunnan kulttuuritoimen nimissä olisi voitu toteuttaa. Hienointa kaikessa on ollut yhteishenki, joka on ollut aistittavissa kaikissa yhteistyötapahtumissa ja toiminnassa. Yhdessä tehden saadaan enemmän aikaiseksi.

Kirjoittaja: Virve Niiranen
Kulttuurituottaja (AMK), yrittäjä
CreativeKaiku Ky

Luumäen kunta:
Maaseutukunta Etelä-Karjalassa
Asukkaita 4633
Tunnetaan mm. presidentti P. E. Svinhufvudin kotipaikkana (Kotkaniemi)

CreativeKaiku Ky:
Perustettu 1999 Kulttuuripalvelu Kaiku Ky:nä, nimenmuutos kansainvälistymisen myötä
Tuottaa kunnallisia kulttuuripalveluja ja palvelukokonaisuuksia, tapahtumia sekä matkailun ohjelmapalveluja, luentoja, koulutusta ja kirjallista toimintaa (mm. opas tapahtumajärjestäjille)
Kotipaikka Ruokolahti, toiminta-alueena erityisesti Etelä-Karjala, mutta toimii myös laajemmalla alueella
Luumäen kunnan kanssa ostopalvelusopimus vuodesta 2005 jatkuen edelleen
Mukana monissa hankkeissa, mm. CUPOREN toteuttamassa Cultural and Creative Spillovers -tutkimushankkeessa

Artikkelin kuva: Luumäen yhdistysten edustajat ja kuntalaiset osallistuivat yli sadan hengen joukolla itsenäisyyspäivän soihtukulkueeseen. Kuva: Virve Niiranen.