Tarinateatteri Kapriisi toteutti Ulkoministeriön taloudellisella tuella tarinateatterihankkeen Tansaniassa vuonna 2014. Hankkeen tavoitteena oli tarinateatterin kokemuksellinen kouluttaminen ja soveltamismahdollisuudet tansanialaisessa kouluopetuksessa.

Hiippakuntasihteeri Katri Kuusikallio Morogoron luterilaisesta hiippakunnasta oli ollut vuosia Tarinateatteri Kapriisin jäsen. Kuusikallion aloitteesta ryhmä päätti kokeilla tarinateatteria Tansaniassa yhteiskunnan eri tasoilla yliopistoista syrjäkyliin. Ulkoministeriön rahoituksella vuonna 2014 toteutetussa hankkeessa kapriisilaiset perehtyivät tansanialaiseen kulttuuriin, rakensivat yhteistyötä sekä järjestivät esityksiä ja työpajoja Suomessa ja Tansaniassa.

Tansaniassa tutkittiin yhdessä opettajien ja opiskelijoiden kanssa mahdollisuuksia ottaa tarinateatterin perusajatuksia osaksi opetusmenetelmiä. Työpajallisia esityksiä pidettiin mm. yliopistoissa, joissa osallistujina oli opettajiksi opiskelevia ja heidän opettajiaan. Heille opetettiin tarinateatterin perusteita, käsitteitä ja tekniikoita. Hankkeen aikana saatiin paikallisissa osapuolissa kiinnostus ja kipinä syttymään: yliopistot sekä muut paikalliset toimijat ovat valmiita jatkamaan yhteistyötä. Yhteistyön jatkaminen edellyttää kuitenkin erillisrahoitusta.

Tansaniassa koulukulttuuri on hyvin perinteinen, opettajakeskeinen ja hierarkkinen, myös yliopistotasolla. Tarinateatteri-hankkeessa opiskelijat ja opettajat saivat kokemuksellista tietoa osallistavien menetelmien käytöstä opetuksessa. Kapriisin järjestämissä esityksissä yleisö pääsi kokeilemaan tarinateatteria näyttelijän roolissa näyttämöllä. Esityksiin otettiin mukaan myös muusikoita yleisöstä.

Maantiedon opettajiksi opiskelevien esityksessä käsiteltiin ilmastokestävyys-teemaa: miten voin opettajana vaikuttaa viljelyyn, metsiin ja niiden lisäämiseen sekä veden käyttöön? Osallistujat muistivat, että opetuksessa on aina käytetty tarinankerrontaa ja he intoutuivat elvyttämään omaa, osin jo unohtunutta perinnettään.

Kapriisi vieraili myös Tambuu-kylän kyläkokouksessa. Kylässä oli mikrolainaryhmä, joka arvioi lainojen vaikutuksia ihmisten elämään. Kyläläiset kertoivat tarinoita siitä, miten heidän elämänsä oli lainojen avulla kohentunut: perhe sai vähitellen rakennettua kodin itselleen, lapset pääsivät kouluun ja nauttivat päivittäin lämpimän aterian. Kyläläiset iloitsivat omista saavutuksistaan.  Heidän kokemuksiaan tutkittiin tarinateatterin menetelmillä, jolloin tarinat näyttäytyivät osallistujille yhteisinä ja yleismaailmallisina.

Kohtaaminen kasvattaa

Hanke kehitti tarinateatteri Kapriisin osaamista sekä vahvisti ryhmän yhtenäisyyttä. Se toi näkyville myös monikulttuurisen tarinateatterin tekemisen mahdollisuuksia. Esityksiin osallistuneet tunsivat voimakasta yhteenkuuluvuutta, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Tämä tuli esille esityksessä kerrotuissa tarinoissa ja niiden jälkeen käydyssä keskustelussa.

Hankkeen haasteet liittyivät suunnitelmien muuttumiseen ja käytännön kysymyksiin Tansaniassa. Myös erilainen toimintakulttuuri aiheutti tilanteita, joihin ei oltu varauduttu. Yksi haaste oli esimerkiksi matkaan ja tapaamisiin varattu liian lyhyt aika, sillä tansanialaiset arvostavat aikaa, joka käytetään tutustumiseen ja olemiseen. Tansaniassa sanotaan: “ihmiset ensin ja sitten asia”.

Hanke sai Kapriisin näkemään uudella tavalla erilaisten toimintatapojen ominaisia piirteitä. Hankkeen aikana pohdittiin myös toiminnallisiin ja metodologisiin prosesseihin osallistumisen keinoja.  Tulevaisuudessa vastaavien hankkeiden olisi tärkeää luoda kiinteä yhteistyösuhde hankkeen paikallisiin yhteistyökumppaneihin jo suunnitteluvaiheessa.  Lisäksi hankkeessa opittuja asioita olisi ollut hyvä päästä esittelemään ja hyödyntämään myös Suomessa. Muutamien avoimien työpajojen lisäksi Kapriisi on hyödyntänyt kokemuksiaan mm. ryhmän sisäisessä työskentelyssä, mutta myös esimerkiksi keväällä 2017 toteuttamallaan tarinateatterin peruskurssilla. Matka Tansaniaan tuotti työkaluja paitsi draamalliseen työskentelyyn, pysäytti myös tutkimaan omia ajattelutapoja ja pohtimaan yhteisöä vahvistavia elementtejä – kaikki olennaisia tekijöitä tarinateatterin tekemisessä.

Kirjoittaja: Mervi Leivo, tarinateatteri Kapriisin näyttelijä vuodesta 2017. Lähteinä käytetty kapriisilaisten tarinoita, kuvauksia ja raportteja matkasta sekä hankesuunnitelmaa.

Kuvat: Katri Kuusikallio

INFO: Tarinateatteri Kapriisi on vuonna 2000 perustettu helsinkiläinen teatteriryhmä. Toiminnan ytimessä on kunnioitus yleisön tarinoita kohtaan. Kapriisissa on 13 jäsentä, jotka ovat kokeneita kouluttajia, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia ja terapeutteja. Heillä on kokemusta mm. työelämän kehittämisestä, pitkäkestoisten prosessien ohjaamisesta, soveltavasta teatterista sekä ryhmä- ja yksilöohjauksesta.

Tarinateatterihankkeen toteuttajat ja yhteistyötahot (Tarinateatteri Kapriisin lisäksi):

pastori, kouluttaja, hiippakuntasihteeri Katri Kuusikallio, Luterilainen kirkko, Morogoron hiippakunta
musiikin lehtori Leena Lampinen ja Katri Niiranen-Kilasi, Makumiran yliopisto, Arusha
Anneth Mungan, SEKOMUn yliopisto, Lushoto
Petrus Koskimies, Rainbow-school, Lushoto
Emmanuel Shangweli, TCSR, Kyläyhteisöprojekti
puheenjohtaja Faustin Legule, Rotaryt, Morogoro
kehitysyhteistyön läänintaiteilija Anna Jussilainen, Taiteen edistämiskeskus

Lisätiedot:

http://tarinateatterikapriisi.fi/

https://www.facebook.com/kapriisi/