Taidetutka nostaa esiin taiteen ja kulttuurin uusia rajapintoja, esittelee kiinnostavia toimijoita, tekoja ja ilmiöitä ja syventää keskustelua taiteen merkityksistä. Tuoreimman numeron teemana on taide ja kulttuuri mielenterveyden tukena.
Tätiparkour ei ole vain liikunnan riemua, vaan monitasoinen ilmiö, joka yhdistää rohkeutta, kaupunkitilan haltuunottoa ja yhteisöllistä voimaa. Kolme Kouvolan tätiparkouraajaa kertoo, miten parkour vahvistaa niin fyysistä kuntoa kuin henkistä kestävyyttä. Naisten kokemukset osoittavat, että tätiparkourista voi löytää uusia ystäviä ja voimavaroja arkeen.
Taiteilijan työskentely ei useinkaan pääty eläkeiän saavuttamiseen. Taiteellisen työskentelyn mahdollisuudet ja yhteisöllisyys ovat eläkeiässäkin tärkeitä. Teatterialan opettaja Marjo Ventola pohtii oman paikan etsimistä ja löytämistä ikääntyvänä taiteilijana.
Tänä vuonna valokuvaajan uran 20-vuotista taivalta juhliva Paula Myöhänen löysi valokuvauksen jo lukioikäisenä Lapinlahden kuvataidelukiossa. Kuinka menestysuraa media- ja viestintäalalla valokuvaajana tehneestä Myöhäsestä tuli kulttuurihyvinvointialan ammattilainen?
Pelien tekeminen on lähestyttävämpää kuin koskaan. Kuka tahansa voi tehdä pelin netistä löytyvien resurssien ja ohjeiden avulla ja ruveta indie-pelinkehittäjäksi. Pelitaiteilijoiden luovuus kukkii ja pelit ovat moninaisempia kuin koskaan, mutta samalla kilpailu näkyvyydestä on myös kovaa ja harva menestyy. Miten se vaikuttaa yksilötasolla?
Tanssi on kokonaisvaltaista itseilmaisun opettelua. Sen kautta opitaan taiteenlajiin kuuluvia erityispiirteitä, mutta myös taitoja, jotka auttavat ymmärtämään itseä sekä muita ihmisiä. Tanssinopettaja toimii oman taiteenlajinsa välittäjänä – mutta mitä kaikkea työssä välittyy?
”Roolini on tehdä työtä yleisöä ja yleistä hyvää palvellen, niiden toiveiden ja tarpeiden pohjalta, joita kaupunkilaiset sekä kaupunkistrategia ja lainsäädäntö tuovat eteen. Pistän peliin omat aiemmat kokemukseni ja kertyneet taitoni. Takaraivossa ja selkäytimessä vaikuttavat ne vuodet, kun työskentelin Helsingissä ”toisella puolella pöytää”, kulttuurialan yhdistyksissä ja vapaan kentän edustajana. Silloin mentiin milloin minkäkin asian kanssa virkamiehiä tapaamaan, hattu kourassa, isot unelmat mielessä”, kirjoittaa Kotkan kaupungin kulttuurijohtaja Tomi Purovaara.
Pertti Kurikan Nimipäivät -yhtyeestä tutulla Kari Aallolla on nykyään monta uutta rautaa tulessa. Taidetutkan haastattelussa hän pohtii outsider-taiteen ja musiikin roolia yhteiskunnassa ja niiden merkitystä itselleen.
Tanssitaiteilija Helena Ratinen työskenteli Kulttuuriosuuskunta Ilmeen Elävä Kuolema -hankkeessa Oulun kaupunginsairaalan palliatiivisen ja saattohoidon osastolla A2. Työpäiväkirjansa kautta Ratinen avaa artikkelissaan työhön liittyviä eettisiä pohdintoja sekä eettistä koodistoa, jota hän käyttää työnsä tukena.
Kuljun koulun nelosluokkalaisten oppisisältöihin liitettiin taiteen tekemistä. Kaksi taiteilijaa, mediakasvattaja ja yhteisötaiteilija, vierailivat tämän lukukauden aikana luokissa. Yhdessä opettajien kanssa he muokkasivat opetussuunnitelmien sisältöjä taiteen keinoin toteutettaviksi.
Nukketeatteritaiteilija ja säveltäjä Roosa Halme työskentelee erilaisissa yhteisöissä, tällä hetkellä nuorisopsykiatrisella osastolla.