Erityistä tukea tarvitsevan taiteilijan polku taidemaailman tunnistamaksi ja tunnustamaksi taiteilijaksi on usein kivikkoinen. Erityistä tukea tarvitsevalla taiteilijalla on harvoin taidemaailmassa tarvittavaa koulutusta ja verkostoja, eikä saatavilla ole riittävää tukea oman taiteilijauran edistämiseen. Tähän tarpeeseen on kehitetty taidealan työvalmennus -toimintamalli, joka perustuu valtakunnallisessa Vertaistaiteilijat-hankkeessa (2018–2020) kerättyyn tietoon ja hankkeesta saatuihin kokemuksiin.

 

Erityistä tukea tarvitsevat taiteilijat taidemaailman reunamilla

Erityistä tukea tarvitsevilla taiteilijoilla tarkoitamme tässä yhteydessä kuvataiteen tekniikoin työskenteleviä taiteilijoita, joilla tuen tarve voi johtua esimerkiksi kehitysvammasta, laaja-alaisesta oppimishäiriöstä tai autismin kirjosta. Taiteilijajoukko on moninainen, mutta useimmat heistä tarvitsevat tukea ja ohjausta niin taiteelliseen työskentelyyn kuin taidemaailmassa toimimiseen. Heidän tekemänsä taide itsessään voi olla kiinnostavaa, omaäänistä ja korkeatasoista.

Useimmat erityistä tukea tarvitsevat taiteilijat ovat itseoppineita. He ovat kerryttäneet koulutusta vastaavan osaamisen työskentelemällä ammattitaiteilijan ohjauksessa taidestudiossa. Taidestudiotoiminta on kuntien tai muiden toimijoiden järjestämää sosiaalipalvelua, vammaisten päiväaikaista toimintaa. Taidestudiotoimintaa ei kuitenkaan ole tarjolla kattavasti kaikkialla Suomessa.

Erityistä tukea tarvitseva taiteilija on voinut työskennellä taidestudiossa päivittäin vuosien tai jopa vuosikymmenten ajan, jolloin taiteellinen työskentely täyttää usein jo ammattimaisen työskentelyn kriteerit. Ammattimaisesta työskentelystä huolimatta harvan taiteilijan ansioluetteloon on karttunut taiteilijauran ansioista kertovia merkintöjä. Kuvataiteilijan ammattiin harjoittamiseen liittyvät keskeiset asiat, kuten apurahat, näyttelyhaut ja residenssit, ovat erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden ulottumattomissa.

Suurimpana haasteena erityistä tukea tarvitsevan taiteilijan näkökulmasta on riittämätön tuki taiteilijan ammattimaiselle toiminnalle. Taidestudioiden ohjaajat mahdollistavat ammattimaisen taiteellisen työskentelyn, mutta heillä on harvoin resursseja edistää yksittäisen taiteilijan taiteilijauraa ja ansaintamahdollisuuksia. Erityistä tukea tarvitsevat taiteilijat jäävät väistämättä marginaaliin.

 

Oona Peltola työskenteli Vertaistaiteilijat-hankkeen Ideasta teokseksi -projektissa itselleen uuden tekniikan, serigrafian parissa taiteilijamentori Juhani Havon tuella. Hän toteutti suurikokoisen serigrafia-teoksen yksityisnäyttelyynsä Galleria Art Kaarisillassa Helsingissä. Kuva: Pekka Syrjälä.

 

Taidealan työvalmennus vastaa erityistä tukea tarvitsevan taiteilijan yksilöllisiin tarpeisiin

Taiteilijalähtöinen taidealan työvalmennus -toimintamalli on kehitetty tukemaan erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden toimintaa taidemaailmassa ja työelämässä. Taidealan työvalmennus toimii taidestudioiden rinnalla, yhteistyössä taiteilijan ja hänen ohjaajiensa kanssa.

Taidealan työvalmennuksessa taiteilijalle etsitään keinoja ansaita omalla osaamisella. Koska taidealalla ei ole vakituisia työsuhteita, työvalmennuksen tavoite on taiteilijan työllistyminen keikkaluontoisesti ja freelancerina. Kyse on siis epäsäännöllisistä lisätuloista. Taidealan työvalmennuksen tavoitteena on myös vahvistaa taiteilijan osaamista.

Taiteilija voi hakeutua taidealan työvalmennus -palveluun joko itse tai ohjaajan tai läheisen avustuksella. Yhteistyö taidealan työvalmentajan ja taiteilijan välillä on pitkäkestoista, ja se pyrkii taiteilijan näkökulmasta kestäviin ja innostaviin tuloksiin. Osaamista kerrytetään taiteilijan omien tavoitteiden mukaisesti esimerkiksi työskentelyn, tilaustöiden ja keikkojen, mentoroinnin ja koulutuksen kautta. Taidealan työvalmentaja voi tukea taiteilijaa erilaisten hakemusten tekemisessä esimerkiksi taiteilijajärjestöjen jäsenyyteen, näyttely- ja residenssihakuihin, apurahoihin tai taiteilijamatrikkeleihin liittyen.

Taidealan työvalmennuksessa tarjotaan taiteilijalle hänen työtään tukevia täydennyskoulutuksia, kuten hankkeessa toteuttamamme käytännönläheinen vertaisohjaajakoulutus. Koulutus antoi valmiuksia taidealan avustaviin ohjaustehtäviin ja oman vertaisryhmän vetämiseen. Siihen sisältyi myös palkallinen työharjoittelu taiteilijaa itseään kiinnostavassa työpaikassa, kuten museossa, työväenopistossa tai lasten ja nuorten kuvataidekoulussa.

Mentorointi on yksi keskeinen hankkeessa kehitetty tukimuoto taidealan työvalmennukseen. Taiteilijamentori on kokenut ammattitaiteilija, jonka tuella erityistä tukea tarvitseva taiteilija voi toteuttaa omia taiteellisia projektejaan. Nämä mahdollistavat esimerkiksi uuden tekniikan omaksumisen sekä ajatusten ja näkökulmien vaihtamista erilaisista taustoista tulevien taiteilijoiden välillä. Taiteilijalla on valmennuksen aikana mahdollisuus osallistua taiteilijatapaamisiin ja kuraattoritapaamisiin, jotka vahvistavat taiteilijaidentiteettiä ja lisäävät verkostoitumista toisiin taiteilijoihin ja taidemaailmaan.

 

Taiteilija Linnea Mettälän ensimmäinen työnäyte taiteilijauralla

Pilotoimme oman osaamisen mahdollisuuksia vuonna 2018 yhdessä Aula-työkodin päiväaikaisen toiminnan joulukorttipajalla. Työpajassa esittelimme asiakkaille erilaisia tekniikoita oman joulukortin toteuttamiseen, ja pajan tuloksena syntyikin kymmeniä ehdotuksia. Valitsimme teoksista toteutettavaksi kolme, joista painatimme sarjan myyntiä varten. Käytimme kortteja myös hankkeen omina tervehdyksinä. Yksi taiteilijoista oli Linnea Mettälä (s. 1985), joka on työskennellyt pitkään tekstaamalla, mutta jonka taiteilijaura on vielä alkutaipaleella.

Vuonna 2019 saimme yhteydenoton Helsingin kaupunginmuseolta, joka halusi käyttää Mettälän kortin tekstattua kuva-aihetta omassa tuotemallistossaan. Edustimme taiteilijaa sopimusneuvottelussa ja laskutuksessa, taiteilijalle maksettiin kuvan käytöstä korvaus. Tekstauskuvasta toteutetut pyyhkeet, julisteet, tulitikkurasiat ja postikortit olivat näyttävästi esillä kaupunginmuseon museokaupassa.

Mettälä sai hankkeen toteuttaman välittäjätoiminnan kautta ensimmäisen kerran palkkion työstään ja uusia työmahdollisuuksia. Nyt taiteilija esittäytyy ensimmäistä kertaa yhteisnäyttelyssä, ja hänen tekstauksiensa kuvittamia kasvomaskeja ostettaisiin enemmän kuin pystytään tuottamaan.

Kuva: Katriina Rosavaara. Linnea Mettälän toteuttama teos Posolli (2018) löytyy Helsingin kaupunginmuseon jouluisesta tuotesarjasta. Posolli-sarjan tuotteina museokaupassa oli mm. kortteja, tulitikkuaskeja ja keittiöpyyhkeitä.

 

Tulevaisuuden suuntia

Erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden tilanteen parantamisessa on vielä paljon työtä. Taidemaailmassa toimimiseen saatava tuki on tärkeää, koska monella erityistä tukea tarvitsevalla taiteilijalla ei ole lainkaan kontakteja taidemaailmaan. Hankkeesta saadut hyvät kokemukset näyttävät, että työvalmennuksen tuella erityistä tukea tarvitsevan taiteilijan osaaminen ja taiteilijaidentiteetti vahvistuvat. Lisäksi pienetkin lisätulot ovat merkittäviä köyhyysrajalla elävälle taiteilijalle.

Haasteena tulevaisuudessa on löytää rahoitusmalli palvelulle, joka toimii päiväaikaisen toiminnan rinnalla. Yksittäisen taiteilijan näkökulmasta tarve taidealan työvalmennukselle on suuri, koska taiteilijalle se tärkein eli taide, joka toimii ilman etuliitteitä tai selityksiä, täytyy saada yleisön saataville jatkossakin.

 

Kirjoittajat:

Janette Aho (KM, ohjaustoiminnan artenomi) työskentelee Vertaistaiteilijat-hankkeessa projektisuunnittelijana.

Katriina Rosavaara (KuM, TaM) työskentelee Vertaistaiteilijat-hankkeessa projektipäällikkönä.

Noston kuva: Satu Tani. Linnea Mettälä (s.1985) työskentelee tekstaamalla. Kirjoittaminen on Linnean tapa kommunikoida. Hän kirjoittaa oikeita ja itse keksimiään sanoja. Useimmat teokset alkavat sanoilla kirja, nalle, kello, kukko.