Taidetutka nostaa esiin taiteen ja kulttuurin uusia rajapintoja, esittelee kiinnostavia toimijoita, tekoja ja ilmiöitä ja syventää keskustelua taiteen merkityksistä. Tuoreimman numeron teemana on taide ja kulttuuri mielenterveyden tukena.
Art and culture can be powerful tools in addressing mental health challenges, as demonstrated by TaideTurvapaikka project in Oulu, Finland, which brings together artists and refugees through art workshops and cultural well-being activities. The project shows how artistic practices can support mental health by helping with emotional expression, building confidence, and fostering a sense of community.
Mitä saadaan aikaan, kun yhdistetään kulttuurihyvinvoinnin näkökulma pitkäjänteisesti kehitettyyn etsivään ja jalkautuvaan ikämiestyöhön? Joensuussa IHKU – Ikämiehille hyvinvointia kulttuurista -hankkeessa järjestettiin kulttuuritoimintaa ikämiehille osana Velmut-ryhmien toimintaa.
Musiikkielämysten tahdonilmaus auttaa moniammatillisia työyhteisöjä tukemaan asiakkaan kulttuurioikeuksia. Kulttuurihyvinvointialan käytänteisiin sopiva musiikkitahto on helppo laatia, eikä se vaadi ammattilaisilta erityistaitoja. Musiikkitahtotyöryhmä pohtii ja ratkoo haasteita, joita musiikkitahdon käyttöönottoon ja toteuttamiseen liittyy.
Videopelin maailmanrakennus on vaativa prosessi. Pelaajan näkemä lopputulos on vain jäävuoren huippu pelin eteen tehdystä työstä. Tämä artikkeli raottaa verhoa Company of Crime -nimisen videopelin maailman luomisen työvaiheisiin ja haasteisiin.
Välittäjän työ on parhaimmillaan täydellisten yhteensopivuuksien löytämistä verkostoista. Pahimmillaan se voi olla väärin viritettyjä odotuksia ja niiden seurauksena katkeria jälkiselvittelyjä.
Taiteilijoita halutaan yhä enemmän mukaan kuntien palveluihin työskentelemään erilaisten kohderyhmien kanssa. Taiteella nähdään laajat mahdollisuudet. Sen hyödyntämisestä ollaan innoissaan, mutta käytännön toteutuksessa on vielä ratkaistavaa. Pohjois-Pohjanmaalla kehitetään Taidekummi-mallia, jossa on yhdistetty terveys- ja hyvinvointipalveluita tarjoavat tahot, kunnat ja taideosaaminen.
Suomessa toimii parisataa ammattimaisesti taidetta tekevää erityistä tukea tarvitsevaa taiteilijaa, joiden töitä näkee gallerioissa ja museoissa harvoin, jos koskaan. Nykytaidekenttämme olisi moninaisempi, jos saisimme myös erityistä tukea tarvitsevat taiteilijat paremmin esille taiteen valtavirrassa.
Mitä tapahtuu, kun yrityksen piilossa olevia voimavaroja etsitään ja nostetaan esiin taiteellisen prosessin ja taiteen keinoin? Taiteilija Veera Metso kuvaa tässä artikkelissa ”Piilosta – voimavarat näkyviin taiteen keinoin” -projektiaan sekä siinä syntynyttä Hyvyysetsivä Koijahdusta, sen taustoja ja teoreettisia lähtökohtia.
Ilmastonmuutoksen aikakaudella jokaisella päätöksellä on merkityksensä ja jokaisella toimella on seurauksensa. Luovilla aloilla ja taiteella on tulevaisuutemme kannalta keskeinen tehtävä. Taide on tiedon tuottamisen väline ja luovan alan työntekijöiden innovaatioilla on tärkeä merkitys, kun reagoimme globaaleihin kriiseihin.
Voiko taiteella pyrkiä työ- ja toimintakyvyn edistämiseen? Kirjailija, sanataideohjaaja Minna Mikkonen ja sairaanhoitaja Kirsi Inget kertovat työstään kuntouttavan työtoiminnan taideryhmien ohjaajina.