Taidetutka nostaa esiin taiteen ja kulttuurin uusia rajapintoja, esittelee kiinnostavia toimijoita, tekoja ja ilmiöitä ja syventää keskustelua taiteen merkityksistä. Tuoreimman numeron teemana on taide ja kulttuuri mielenterveyden tukena.
Mentalisaatioon perustuva työote auttaa ohjaajaa luomaan turvallisen tilan taideperustaisten kasvuryhmien työskentelylle. Ohjaajan hyvinvointi ja itseymmärrys heijastuvat suoraan ryhmäprosessin onnistumiseen. Artikkelissa tarkastellaan, millaista osaamista tarvitaan taideperustaisten kasvuryhmien ohjaamiseen kulttuurihyvinvoinnin kentällä ja miten tätä osaamista tulisi opettaa.
”Kato mua, kato mua!” huutaa nelivuotias, joka tekee yleisönsä edessä piruetin. Aikuiset keskeyttävät juttelun ja katsovat lasta. Kun he taputtavat käsiään, lapsen kasvoille nousee hymy. Pyykkinarulla saunan terassilla roikkuu aanelosia. Niissä on vesiväreillä taiteiltuja kuvia prinsessoista, hevosista, kukista ja auringosta. Saunan penkille on katettu mehua ja keksejä. Vanhemmat ihastelevat kuvia, lapsen ensimmäistä taidenäyttelyä. Hänen kasvoillaan […]
Kirjastot tarjoavat tutkitusti kunnan käytetyintä ja kiitetyintä kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelua asiakkaiden koko elämänkaarelle vauvasta vaariin. Tavoitteet ja resurssit kuitenkin vaihtelevat eri kunnissa suuresti, joten kirjaston rooli kulttuurihyvinvointityössä voi olla selkiytymätön. Potentiaalia kirjaston ja kulttuurihyvinvoinnin liitossa olisi paljon nykyistä enempäänkin.
Taidetutkan tässä numerossa keskitytään kulttuurihyvinvointialan ammattilaisiin. Keitä he ovat ja millaisia polkuja kulkien heidän ammatillinen maisemansa on rakentunut? Lehdessä pohditaan myös ajankohtaisia teemoja, jotka koskettavat muotoutuvalla kulttuurihyvinvointialalla työskenteleviä ammattilaisia. Numeron päätoimittajana on yliopettaja, tutkija Laura Huhtinen-Hildén.
Tänä vuonna valokuvaajan uran 20-vuotista taivalta juhliva Paula Myöhänen löysi valokuvauksen jo lukioikäisenä Lapinlahden kuvataidelukiossa. Kuinka menestysuraa media- ja viestintäalalla valokuvaajana tehneestä Myöhäsestä tuli kulttuurihyvinvointialan ammattilainen?
Millaista elämä voisi olla kulttuurihyvinvoinnin Suomessa vuonna 2030? Artikkeli esittelee kuvitteellisen arkipäivän yhteiskunnassa, jossa taiteen potentiaali on otettu täysimittaiseen käyttöön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, yhteisöllisyyden ja oppimisen edistämisessä.
Taiteesta saa välineitä ilmastokasvatukseen, digitalisaatio tarjoaa uusia mahdollisuuksia itseilmaisuun ja taidetoiminta lisää yhteisöllisyyttä työpaikoilla. Artikkeli kertoo, miten Etelä-Savon kulttuurihyvinvointisuunnitelman työstämisessä huomioitiin megatrendit, tämän hetken ja tulevaisuuden kehityssuunnat.
”Uusien tulevaisuudensuuntien hahmottaminen vaatii kykyä mielikuvitella ja yhdistellä olemassa olevaa ja olematonta. Kyky havainnoida, merkitysten löytäminen ja taito rakentaa tulevaisuudenkuvia ovat taiteilijoiden osaamispääomaa parhaimmillaan.”
Tanssikummit ovat tanssitaiteilijoita, joka kohtaavat, liikuttavat ja koskettavat työssään niitä, joita ei yleensä nähdä tanssiesitysten yleisöinä.