Erityistä tukea tarvitsevien ihmisten tuettu työllistyminen ei ole Suomessa tarpeeksi laajassa käytössä. Helsinkiläisessä Musiikin erityispalvelukeskus Resonaarissa on tehty avauksia tuetun työllistymisen edistämiseksi musiikin alalla.

Tuettu työllistyminen on erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden työllistämismenetelmä, jossa työntekijälle etsitään soveltuva työpaikka sekä suunnitellaan ja toteutetaan työnteon onnistumisen tueksi tarvittavat tukitoimet. Tuettu työllistyminen on työsuhteista ansiotyötä, jota tehdään tavallisella työpaikalla. Työntekijä saa työn suorittamiseen työtoiminnan ohjaajan antamaa yksilöllistettyä tukea. Tuettu työllistyminen on vaihtoehto lähestymistavalle, jossa henkilö ensin kuntoutetaan työnhakukelpoiseksi ja tämän jälkeen edistetään hänen työllistymistään erilaisin toimin.

Tuettu työllistyminen etenkään vaativaa erityistä tukea tarvitsevien ihmisten parissa ei ole laajassa käytössä. Kehitysvammaliiton selvityksen (2015) mukaan Suomessa on tällä hetkellä vain noin 500 kehitysvammaista työntekijää tuetussa palkkatyössä. Vaikka asenteet vaativaa erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden tuettua työllistymistä kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi, on eräänä merkittävänä syynä työllistämismallin heikkoon hyödyntämiseen pidetty työnantajien vastahakoisuutta. Myös julkisten palvelujen joustamattomuus ja yleinen työllisyystilanne vaikuttavat tuetun työllistymisen toteutumiseen.

Taidealoilla tuettu työllistyminen on erittäin marginaalista henkilöillä, jotka tarvitsevat vaativaa erityistä tukea. Merkittävänä syynä tähän ovat puutteelliset koulutusmahdollisuudet – joskin on huomionarvoista, että esimerkiksi kehitysvammaiset työntekijät tekevät palkkatyönä lähinnä keittiö-, siivous- ja lajittelualan töitä pohjakoulutuksestaan riippumatta. Tutkimusten ja selvitysten mukaan alueelliset erot tuetun työllistymisen tarjonnassa ovat myös merkittäviä: suurin osa vaativan erityisen tuen tarpeessa olevien henkilöiden tuetusta työllistymisestä tapahtuu pääkaupunkiseudulla.

Resonaari Group esimerkkinä tuetusta työllistymisestä musiikin alalla

Musiikin erityispalvelukeskus Resonaari on toiminut esteettömän musiikkikasvatuksen edelläkävijänä ja innovoijana jo yli 20 vuotta. Resonaari tarjoaa tavoitteellista musiikkikasvatusta niin sanottuihin erityisryhmiin kuuluville oppilaille sekä asiantuntijapalveluja musiikkikasvatuksen ja rinnakkaisalojen ammattilaisille. Resonaarin ydin on noin 300 oppilaan musiikkikoulu, jossa tarjottava opetus noudattaa taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteita. Tämä tarkoittaa sitä, että opetuksen on annettava oppilaille valmiuksia ammattiopintoihin hakeutumiseen ja ammatillisen uran kehittämiseen heidän niin halutessaan. Puutteellisten tukitoimien ja -rakenteiden vuoksi erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle ammattiopintoihin hakeutuminen ja myöhempi työllistyminen on kuitenkin usein hyvin hankalaa tai mahdotonta.

Resonaari on osaltaan puuttunut tähän epäkohtaan perustamalla ammatillista kehittymistä ja työllistymistä edistävän toimintamuodon, Resonaari Group -yhtyeen. Resonaari Group on kuuden erilaisen oppijan muodostama ammattiorkesteri, joka perustuu tuettuun työllistymiseen. Muusikoiden työtehtävät koostuvat ensisijaisesti uuden ohjelmiston harjoittelusta ja keikkailusta. Lisäksi yhtyeen jäsenet opettavat apuopettajina Resonaarin musiikkikoulussa. He ovat mukana tuottamassa keskuksen asiantuntijapalveluja kuten koulutusta, joka on suunnattu esimerkiksi varhaiskasvatuksen, peruskoulujen ja musiikkioppilaitosten opettajille, sosiaalialan henkilöstölle ja eri alojen tutkijoille. Erityisen merkittävää on, että Resonaari Groupin muusikot vierailevat säännöllisesti opettajina Taideyliopiston Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen osaston kursseilla, joilla opiskelevat tulevat musiikin aineenopettajat.

Tällä hetkellä Resonaari Groupin muusikoista kolme työskentelee keskuksessa päätoimisesti ja heille maksetaan kuukausipalkkaa TE-toimiston myöntämän vajaakuntoisen työllistämistuen turvin. Päätoimisilla muusikoilla on viikkotyöaika. Muut kolme muusikkoa soittavat yhtyeessä osana musiikkikouluharrastustaan, niin sanotussa tehostetussa opetuksessa ilman lukukausimaksuja, mutta myös heidän palkkaamisensa on Resonaarin tulevaisuuden tavoite. Olennaista Resonaari Group -toimintamuodossa on, että sen tavoitteet ovat pitkäjänteisiä. Kyse ei ole hankemuotoisesta kokeilutoiminnasta, vaan muusikot kehittävät ammatillista osaamistaan sitoutuneesti osana ryhmää.

Uusia avauksia (tuettuun) työllistymiseen taiteen kentällä

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimus ratifioitiin Suomessa vuonna 2016 lähes viimeisenä kaikista EU-maista. Tämän merkkipaalun tulisi edistää vaativaa erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden huomioimista yhdenvertaisina työnhakijoina, -tekijöinä ja palkansaajina kaikilla aloilla, taiteet ja taidekasvatus mukaan lukien. Tutkimusten ja selvitysten mukaan riittävä yksilöllistäminen, tuki ja mahdollisuudet kokeilla erilaisia työtehtäviä avaisivat usealle vaativaa erityistä tukea tarvitsevalle ihmiselle mahdollisuuksia palkalliseen työsuhteeseen, joka on perusta yhteiskunnalliselle osallisuudelle.

Viimeisimmän selvityksen (Vesala, T., Klem, S. & Ahlstén, M, 2015) mukaan kehitysvammaisten työntekijöiden tekemä työ on usein luonteeltaan avustavaa. Resonaari Groupin esimerkki kuitenkin osoittaa, että tarkoituksenmukaisesti tuettuna hyvinkin vastuullisten tehtävien suorittaminen on mahdollista vaativaa erityistä tukea tarvitseville työntekijöille. Taidealojen tuettua työllistämistä kehitettäessä olisikin syytä pohtia mahdollisuuksia vastuullisten ja monipuolisten toimenkuvien organisoimiseen.

Työnantajat ovat keskeisessä asemassa vaativaa erityistä tukea tarvitsevien ihmisten työllistymisen edistäjinä. Taiteen kentällä tuetun työllistymisen toteuttaminen haastaa työnantajia ja työyhteisöjä määrittelemään uudelleen taiteilijan toimenkuvaa ja toimintaympäristöä. Resonaarissa uudenlaisia muusikon työtehtäviä on kehitetty instituutiorajat ylittäen. Resonaari Groupin muusikoiden työhön kuuluu esimerkiksi osallistava musiikkitoiminta toteutettuna yhteistyössä kotisairaanhoidon palvelujen kanssa.

Tuetussa työssä työn sisältöjen yksilöllistämisen lisäksi tai sijasta esimerkiksi työaikaa tai -ympäristöä voidaan mukauttaa. Tukitoimien toteuttamiseen taidealoilla liittyy myös erityispiirteitä: työtehtävät ovat usein projektimaisia, mikä tukitoimien toteuttamisen näkökulmasta vaatii tasapainoilua joustavuuden ja jatkuvuuden välillä. Luovuuden tukeminen saattaa edellyttää työtoiminnan ohjaajalta myös pedagogista osaamista, mutta samanaikaisesti tukea tarvitseva työntekijä on otettava vakavasti  yhdenvertaisena taiteentekijänä muiden työyhteisön jäsenten joukossa.

Kirjoittaja: Sanna Kivijärvi, tutkija, ArtsEqual

Kirjoitus on tuotettu ArtsEqual-hankkeen tukemana (hankenumero 293199).

Aiheeseen liittyviä lähteitä:

ArtsEqual-tutkimushanke. http://www.artsequal.fi.

Kivijärvi, S. & Kaikkonen, M. (2015). The role of Special Music Centre Resonaari in advancing inclusive music education in Finland. In N. Economidou Stavrou & M. Stakelum (Eds.), European Perspectives on Music Education: Volume 4. Every learner counts: Democracy and inclusion in music education (pp. 229–240). Helbling.

Laes, T. & Westerlund, H. (painossa). Performing disability in music teacher education. Moving beyond inclusion through expanded professionalism. International Journal of Music Education.

Musiikin erityispalvelukeskus Resonaari. http://www.resonaari.fi

Teittinen, A. (2015). Miksi vammaiset syrjäytyvät työelämästä? Rakenteellinen näkökulma. Teoksessa J.Kivirauma (Toim.), Vammaisten elämä ja elämäkerta. Suomen Vammaistutkimuksen Seuran 3. vuosikirja. Helsinki: Kynnys ry.

Varanka, M. & Saarinen, J. (toim.) (2012). Avotyötoiminnasta palkkatyöhön. Helsinki: VATES-säätiö.

Vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen kehittäminen: Vatesin hallitusohjelmatavoitteet. (2015). http://www.vates.fi/media/raportit_suunnitelmat_strategiat-ohjeet/1355138695_avotyotoiminnasta-julkaisu-web.pdf

Vesala, T., Klem, S. & Ahlstén, M. (2015). Kehitysvammaisten ihmisten työllisyystilanne 2013–2014. Helsinki: Kehitysvammaliiton selvityksiä 9.

Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014).