Taidetutka nostaa esiin taiteen ja kulttuurin uusia rajapintoja, esittelee kiinnostavia toimijoita, tekoja ja ilmiöitä ja syventää keskustelua taiteen merkityksistä. Tuoreimman numeron teemana on taide ja kulttuuri mielenterveyden tukena.
Kun sanoja ei ole ja häpeä sitoo ihmisen hiljaisuuteen, taide voi tarjota väylän selviytymiseen. Lapsuuteni värittyi väkivallan varjoista ja häpeän painosta. Näyttämö, liike ja luova ilmaisu auttoivat minua löytämään itseni uudelleen. Tämä on tarina siitä, kuinka taide voi katkaista ylisukupolviset ketjut, antaa luvan nähdä ja tulla nähdyksi – tarjota reitin ulos synkimpienkin varjojen alta ja […]
Tämänkertainen Taidetutkamme valottaa lukuisia erilaisia keinoja edistää mielenterveyttä. Kulttuuri toimii mieltä rakentavana: se antaa mahdollisuuksia tuntea, elää mukana ja osallistua. Itse mukana tekeminen avaa usein osaamisen rajoja. Voi yllättää itsensä.
”Käsityöt olivat keino selvitä, kun sairastuin ja menetin työkykyni.” Käsityöt ja muu luova toiminta ovat erinomainen tapa tukea mielenterveyttä. Ne tarjoavat mahdollisuuden yksilölliseen toipumiseen ja yhteisölliseen hyvinvointiin ja kytkevät yhtälöön myös luovuuden ja itseilmaisun. Käsillä tekeminen tuo yhteen perinteitä ja nykyaikaisia hyvinvointikäytäntöjä, mikä tekee siitä merkityksellisen osan suomalaista kulttuuria. Neulomisen kaltainen luova toiminta vahvistaa hyvinvointia […]
Digitaaliset pelit ovat kehittyneet viihteestä vaikuttavaksi taidemuodoksi, joka käsittelee myös mielenterveyden teemoja. Pelaaja ei ole vain sivustakatsoja, vaan pääsee itse kokemaan ja ratkaisemaan vaikeita tilanteita. Myös pelien tekeminen on monelle tapa käsitellä ja jakaa omia kokemuksiaan.
Ihmistyössä, kuten sote- ja opetusalalla, asiakaskohtaamiset voivat olla hyvinkin kuormittavia. Kirjallisuusterapeuttinen työhyvinvointiryhmä tarjosi ammattilaisille työkaluja työssä jaksamisen tueksi. Artikkelissa syvennytään erityisesti vireystilan säätelyn merkitykseen ja siihen, miten kehotietoisuus auttaa sekä työntekijöitä että asiakkaita turvallisempiin kohtaamisiin.
Seitsemän Itämeren alueen maan yhteistyönä kehitetty taidereseptimalli tarjoaa uuden lähestymistavan mielen hyvinvoinnin tukemiseen. Mielenterveyden haasteista kärsivät ohjataan ryhmämuotoiseen taidetoimintaan, jossa kokeillaan eri taiteenlajeja kuvataiteista teatteriin ja musiikkiin. Pilottien tulokset osoittavat toiminnan vähentäneen yksinäisyyttä ja lisänneen osallistujien itseluottamusta.
Tätiparkour ei ole vain liikunnan riemua, vaan monitasoinen ilmiö, joka yhdistää rohkeutta, kaupunkitilan haltuunottoa ja yhteisöllistä voimaa. Kolme Kouvolan tätiparkouraajaa kertoo, miten parkour vahvistaa niin fyysistä kuntoa kuin henkistä kestävyyttä. Naisten kokemukset osoittavat, että tätiparkourista voi löytää uusia ystäviä ja voimavaroja arkeen.
Art and culture can be powerful tools in addressing mental health challenges, as demonstrated by TaideTurvapaikka project in Oulu, Finland, which brings together artists and refugees through art workshops and cultural well-being activities. The project shows how artistic practices can support mental health by helping with emotional expression, building confidence, and fostering a sense of community.
Mentalisaatioon perustuva työote auttaa ohjaajaa luomaan turvallisen tilan taideperustaisten kasvuryhmien työskentelylle. Ohjaajan hyvinvointi ja itseymmärrys heijastuvat suoraan ryhmäprosessin onnistumiseen. Artikkelissa tarkastellaan, millaista osaamista tarvitaan taideperustaisten kasvuryhmien ohjaamiseen kulttuurihyvinvoinnin kentällä ja miten tätä osaamista tulisi opettaa.
Taide ja kulttuuri voivat olla merkittäviä voimavaroja mielenterveyden haasteissa. Satu Reunasen tarina kertoo, kuinka kulttuurilähtöinen toiminta auttoi häntä löytämään kadotetun minuutensa ja uuden suunnan elämälleen. Tämä artikkeli antaa toivoa jokaiselle, joka etsii uusia keinoja jaksamiseen ja itsensä löytämiseen.