Taidetutka nostaa esiin taiteen ja kulttuurin uusia rajapintoja, esittelee kiinnostavia toimijoita, tekoja ja ilmiöitä ja syventää keskustelua taiteen merkityksistä. Tuoreimman numeron teemana on taide ja kulttuuri mielenterveyden tukena.
Tässä artikkelissa käsitellään taiteilija-tutkija Lisa Erdmanin taideintervention, Finnexian, eettisiä ristiriitoja. Finnexiassa performanssiesityksillä ja nettisivustoa hyödyntäen yleisölle esiteltiin kuvitteellinen lääke, jonka kerrottiin nopeuttavan suomen kielen oppimista. Todellisuudessa lääkettä ei ollut olemassakaan.
Mitä tapahtuu, kun yrityksen piilossa olevia voimavaroja etsitään ja nostetaan esiin taiteellisen prosessin ja taiteen keinoin? Taiteilija Veera Metso kuvaa tässä artikkelissa ”Piilosta – voimavarat näkyviin taiteen keinoin” -projektiaan sekä siinä syntynyttä Hyvyysetsivä Koijahdusta, sen taustoja ja teoreettisia lähtökohtia.
Tanssitaiteilija Helena Ratinen työskenteli Kulttuuriosuuskunta Ilmeen Elävä Kuolema -hankkeessa Oulun kaupunginsairaalan palliatiivisen ja saattohoidon osastolla A2. Työpäiväkirjansa kautta Ratinen avaa artikkelissaan työhön liittyviä eettisiä pohdintoja sekä eettistä koodistoa, jota hän käyttää työnsä tukena.
Kulttuurihyvinvoinnin alalla monenlainen taidelähtöinen toiminta pyörii projekti- ja hankerahoituksella. Projektimuotoiseen toimintaan sisältyy kuitenkin lukuisia eettisiä haasteita, joihin tulisi kiinnittää entistä paremmin huomiota.
Vankila on hyvin erityinen ympäristö teatterin tekemisen paikaksi. Se herättää eettisiä kysymyksiä esimerkiksi ryhmän vuorovaikutuksesta, valtasuhteista, ohjaajan positiosta vankilainstituutiossa ja taiteellisen materiaalin omistajuudesta. Pohdimme näitä kysymyksiä Turun vankilassa toteuttamamme teatteriprojektin kautta.
Tampereella ammattiteatterit ovat ryhtyneet viemään esityksiä ikäihmisten hoitolaitoksiin. Läänintaiteilija Arttu Haapalainen, näyttelijä Riikka Papunen ja kulttuurisen vanhustyön suunnittelija Jaana Ylänen keskustelevat moniammatillisen työn etiikasta.
Yhteisötaiteilijoille eettisyys on tietoisuutta siitä, että eettisiä ratkaisuja tehdään päivittäin jokaisen hankkeen kaikissa vaiheissa. Tässä artikkelissa taidesosiologi tarkastelee yhteisötaiteen etiikkaa yhteisötaiteilijoiden haastattelujen ja yhteisötaiteilija-tutkijaryhmässä käytyjen keskustelujen pohjalta.
Tässä jutussa yliopistotutkija ja työyhteisövalmentaja Satu-Mari Jansson haastattelee Italiassa työskentelevää business coaching -työtä tekevää Anja Puntaria. Miten eettisyys näyttäytyy coaching-työtä tekevän työssä?
Taideala on monimuotoistunut taiteilijoiden laajentaessa toimintaympäristöään taideinstituutioiden ulkopuolelle. Taiteen tavoitteet liittyvät yhä useammin taideinterventioihin, yhteisötaiteeseen ja taiteeseen hoivayhteisöissä. Taidetutkan uusin numero elää taidekentän monimuotoistumisen mukana ja nostaa esiin ajankohtaisen aiheen: etiikan taiteen tekemisessä.