Taidetutka nostaa esiin taiteen ja kulttuurin uusia rajapintoja, esittelee kiinnostavia toimijoita, tekoja ja ilmiöitä ja syventää keskustelua taiteen merkityksistä. Tuoreimman numeron teemana on taide ja kulttuuri mielenterveyden tukena.
Ihmistyössä, kuten sote- ja opetusalalla, asiakaskohtaamiset voivat olla hyvinkin kuormittavia. Kirjallisuusterapeuttinen työhyvinvointiryhmä tarjosi ammattilaisille työkaluja työssä jaksamisen tueksi. Artikkelissa syvennytään erityisesti vireystilan säätelyn merkitykseen ja siihen, miten kehotietoisuus auttaa sekä työntekijöitä että asiakkaita turvallisempiin kohtaamisiin.
Sain Taiteen edistämiskeskukselta vuonna 2017 tehtävän suunnitella uutta kehittämisohjelmaa. Lähtökohta oli, että taiteilijoilla on sellaista erityistä asiantuntijuutta, jota tarvitaan myös taidekentän ulkopuolella yhteiskunnallisessa kehittämisessä. Tässä kirjoituksessa katson taustapeiliin pian päättymässä olevaa ohjelmaa, suuntaan katseen taiteilijan asiantuntijuuden välittymisen tulevaisuuteen ja esitän kysymyksen: kuka välittää välittämisestä?
Taiteen ja työelämän välisessä rajapinnassa tapahtuu nyt paljon. Hyvät tapausesimerkit, menetelmät ja tutkimus rakentavat kaikki osaltaan siltaa kahden erilaisen maailman välille ja osoittavat, mistä taiteen ja työelämän vuorovaikutuksessa on kysymys. Toimialojen välinen verkosto kehittyy ja kiinnostuneiden joukko laajenee. Tarvitaan taiteilijoita, välittäjiä, työelämän kehittäjiä, rohkeita kokeilijoita organisaatioiden sisältä, tutkijoita, bisnesnaisia ja virkamiehiä – jokaisella on tässä kehityksessä oma tärkeä rooli.
Tässä artikkelissa tarkastellaan työyhteisöissä toteutettujen taidelähtöisten menetelmien vaikutuksia jo olemassa olevan aineiston näkökulmasta. Miten taidelähtöiset menetelmät voisivat vastata työelämän haasteisiin ja olla mukana tekemässä entistä toimivampia ja hyvinvoivempia työyhteisöjä?