Kirjoittajalle


KIRJOITTAJAKUTSU 2/2020 – TAIDETUTKAN TEEMANA OUTSIDER-TAIDE

Syksyn 2020 Taidetutka-verkkolehden teemana on outsider-taide. Lehden seitsemännen numeron  päätoimittajana toimii Esa Vienamo, joka työskentelee Taiteen edistämiskeskuksessa maailman ensimmäisenä outsider-taiteen läänintaiteilijana. Lue lisää: https://www.taike.fi/fi/uutinen/-/news/1265137.

Taidetutka kutsuu kirjoittajia osallistumaan syksyn 2020 numeron tekemiseen. Lähetä juttuehdotuksestasi lyhyt kuvaus (max 3000 merkkiä sisältäen välilyönnit) osoitteeseen taidetutka(at)gmail.com 18.6.2020 mennessä. 

Kuvauksessa tulee olla seuraavat tiedot: jutun aihe, kirjoittajan lyhyt esittely ja yhteystiedot sekä lyhyt perustelu, miksi haluat kirjoittaa juuri tästä teemasta Taidetutkaan. Mikäli mahdollista, niin voit myös ehdottaa juttua jollekin tietylle juttupaikalle. Juttupaikkojen kuvaukset löydät tämän sivun alaosasta ’ohjeita kirjoittajalle’. Kerro myös onko sinulla taustataho, joka voi kustantaa kirjoittamisesi vai onko kirjoittajapalkkion maksaminen jutun toteutumisen ehtona. Kerro myös, millaisia kuvia voit juttuun liittää. 

Tieto tulevaan lehteen valikoiduista kirjoituksista tulee 25.6.2020 mennessä.  Jutun ensimmäisen version tulee olla valmiina 20.8.2020 ja lopullisen version 16.9.2020. Lehti ilmestyy viikolla 41.

Lehden teemasta

Outsider-taide on syntynyt taiteen valtavirtojen, taidekoulutuksen ja taideinstituutioiden ulkopuolella. Outsider-taiteen juuret ovat psykiatristen hoitolaitosten potilastaiteessa, mistä se on vuosikymmenten kuluessa laajentunut värikkääksi itseoppineiden taiteentekijöiden, kansantaiteen ja erityistaiteen maailmaksi.

Outsider-taide viittaa perinteisesti visuaaliseen taiteeseen. Kuvataiteilijoiden lisäksi Suomesta ja maailmalta löytyy kuitenkin myös outsider-muusikoita ja -kirjailijoita, performanssia ja teatteria. Suomessa outsider-taiteen näkyvimpiä muotoja ovat ITE-taide, erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden taide ja mielenterveyskuntoutujien taide.

Outsider-taiteella on yhtymäkohtia mm. kuntien vammais- ja mielenterveyspalveluihin, taiteen hyvinvointivaikutuksiin, matkailun kehittämiseen, julkiseen taiteeseen, saavutettavuuteen, yhdenvertaisuuteen, kulttuurisiin oikeuksiin ja ulkopuolisuuteen.

Millainen olisi Suomi, jossa olisi oivallettu erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden taidetoiminnan monet mahdollisuudet? Sulkeeko termi outsider-taide taiteen tekijöitä ulkopuolelle, kun tavoitteena olisi inklusiivisempi taidemaailma? Entä miten digitaalisuus ja uudet teknologiat näkyvät outsider-taiteessa 2020-luvulla? Mitä Outsider-taiteen kentällä Suomessa tapahtuu juuri nyt?

Ehkäpä keskeisintä outsider-taiteessa on ihmisestä löytyvä ikuinen luovuuden tarve ja sen moninaiset tavat purkautua ulos. Mutta onko taide aidoimmillaan silloin, kun se on syntynyt vapaasti kaiken opitun ja aiemmin määritellyn ulkopuolella?

Toivomme lehteen monenlaisia näkökulmia, jokta edustavat eri taiteenalojen ja toimijoiden lähestymistä outsider-taiteeseen.

Kuten Art Brut -käsitteen luoja Jean Dubuffet on todennut: 

Art does not lie down on the bed that is made for it; it runs away as soon as one says its name; it loves to be incognito. It´s best moments are when it forgets what it is called.

Ohjeita kirjoittajalle

Taidetutka on verkkolehti, jota luetaan erilaisilta näyttöpäätteiltä. Siksi tekstissä kannattaa pyrkiä tiiviiseen ja napakkaan ilmaisuun. Käytä väliotsikoita, tauota tekstiä kuvilla ja vältä monimutkaisia, pitkiä lauserakenteita ja pitkiä kappaleita. Mieti, mikä on juttusi ydinviesti. Mikä on se asia, joka lukijalle ainakin tulisi jäädä mieleen? Avautuuko juttu jo pelkällä silmäilyllä? Miten houkutella lukija keskittymään ja syventymään aiheeseen? Jutun loppuun voi liittää aiheeseen syventäviä linkkejä muille verkkosivuille. 

Voit ehdottaa artikkelia julkaistavaksi seuraaviin lehden osastoihin: 

Blogi on kirjoittajan tai kirjoittajien näkökulmasta tehty kirjoitus ajankohtaisesta aiheesta. Blogin pituus on n. 4000 – 7000 merkkiä. Blogissa ei tarvita väliotsikoita tai ingressiä.

Kuva kertoo -osasto tarjoaa paikan lehden teemaan sopivalle, kiinnostavalle kuvalle. Kuvaan liitetään lyhyt selittävä teksti, jonka pituus on n.  800 – 2000 merkkiä. Kuvan tulee olla pystykuva. Väliotsikoita tai ingressiä ei tarvita.

Syväluotain-osasto tarjoilee hidasta journalismia syventyen muita Taidetutkan artikkeleita perusteellisemmin ajankohtaisiin ilmiöihin ja niiden taustoihin. Täältä löytyy sopiva juttupaikka pidemmille artikkeleille, joiden pituus on yli 7000 merkkiä. Jutussa käytetään ingressiä ja  väliotsikoita.  

Ilmiö-osastolla syvennytään, esitellään ja kuvaillaan ajankohtaisia taiteen ja kulttuurin ilmiöitä. Tekstin pituus on n. 5000 – 7000 merkkiä. Jutuissa käytetään ingressiä ja väliotsikoita.

Tekijä-osastolla tutustutaan erilaisiin taiteen tekijöihin. Tällä osastolla julkaistaan tekijähaastatteluja tai kirjoituksia tekijöistä lehden kulloisenkin teeman mukaisesti. Tekstin pituus on n. 5000 – 7000 merkkiä. Jutussa käytetään ingressiä ja  väliotsikoita.

Kenttäpostia-osasto tarjoaa juttupaikan ruohonjuuritason taide- ja kulttuurityön esittelylle. Tekstin pituus on n. 5000 – 7000 merkkiä. Jutussa käytetään ingressiä ja  väliotsikoita.

Greetings from -osastolla kurkistetaan Suomea kauemmas. Mitä tapahtuu muualla maailmassa? Tällä osastolla oleva artikkeli voi olla muodoltaan myös kuvareportaasi. Teksti pituus on n. 5000 – 7000 merkkiä. Jutussa käytetään ingressiä ja väliotsikoita. Teksti voi olla kirjoitettu myös englanniksi tai ruotsiksi.

Tutkimus -palstalla julkaistavat jutut ovat noin 5000 – 7000 merkin mittaisia tekstejä, jotka lähestyvät numeron teemaan liittyvää aihetta tutkimuksen näkökulmasta. Erityisesti tutkimus-palstalle toivotaan kirjoituksia, joihin sisältyy jokin uusi avaus, idea tai näkökulma. Jutussa käytetään ingressiä ja väliotsikoita. 

Kuvat

Kaikkiin Taidetutkan juttuihin kuuluvat olennaisena osana hyvälaatuiset kuvat (1-5 kuvaa/juttu), joihin kirjoittajalla on oikeudet ja lupa kuvien käyttöön ja julkaisemiseen jutun yhteydessä. Kuvaaja mainitaan ja kuvatekstien käyttö on mahdollista. Kuvien resoluution tulee olla vähintään 72 dpi ja koon vähintään 500 px (pidempi sivu), mielellään enemmän. Parhaiten toimivat 16:9 tai 4:3 -suhteiset kuvat. 

Toimituskunnan rooli

Lehden toimituskunta rakentaa päätoimittajan kanssa yhteistyössä numerosta temaattisen kokonaisuuden ja päättää yhdessä lehteen valittavat jutut. Lehdessä on pääkirjoituksen lisäksi kahdeksan erityyppistä osastoa. Edellisiin numeroihin ja eri juttutyyppeihin voit tutustua täällä: http://taidetutka.fi/aiemmat-julkaisut/. Toimituksen jäsenet toimivat kirjoitusprosessissa tukena kommentoiden tekstiä ja tehden mahdollisesti tarkentavia kysymyksiä, jotta jutun sisältö avautuu myös niille lukijoille, joille aihe ei ole ennestään  tuttu. Päätoimittajalla on oikeus varmistaa jutussa olevien tietojen oikeellisuus. Loukkaavia tekstejä ei julkaista.

Lehti on suunnattu laajalle lukijakunnalle, jota kiinnostaa taiteen uudet merkitykset sekä taide ja kulttuuri ajassa muuttuvina ilmiöinä. Lukijakunnassa on erityisesti sosiaali- ja terveysalan sekä kulttuurialan ammattilaisia.  Lukijapalautetta voi lähettää: taidetutka(at)gmail.com.