Kirjoittajalle

KIRJOITTAJAKUTSU 1/2021 – TAIDETUTKAN TEEMANA TAIDE JA KULTTUURI KUNNISSA

Kevään 2021 Taidetutka-verkkolehden teemana on taide ja kulttuuri kunnissa ja kuntien päätöksenteossa. Lehden kahdeksannen numeron  päätoimittajana toimii Piia Kleimola, joka työskentelee Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkilla projektipäällikkönä kuntien kulttuuritoimintalakiin pohjautuvassa kehittämistehtävässä Eloa ja iloa Kaakkois-Suomeen. Kehittämistehtävä toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. 

Taidetutka kutsuu kirjoittajia osallistumaan kevään 2021 numeron tekemiseen. Lähetä juttuehdotuksestasi lyhyt kuvaus (max 3000 merkkiä sisältäen välilyönnit) osoitteeseen taidetutka(at)gmail.com 6.4.2021 mennessä. 

Kuvauksessa tulee olla seuraavat tiedot: jutun aihe, kirjoittajan lyhyt esittely ja yhteystiedot sekä lyhyt perustelu, miksi haluat kirjoittaa juuri tästä teemasta Taidetutkaan. Mikäli mahdollista, niin voit myös ehdottaa juttua jollekin tietylle juttupaikalle. Juttupaikkojen kuvaukset löydät tämän sivun alaosasta ’ohjeita kirjoittajalle’. Kerro myös onko sinulla taustataho, joka voi kustantaa kirjoittamisesi vai onko kirjoittajapalkkion maksaminen jutun toteutumisen ehtona. Kerro myös, millaisia kuvia voit juttuun liittää. 

Tieto tulevaan lehteen valikoiduista kirjoituksista ilmoitetaan 12.4.2021 mennessä.  Jutun ensimmäisen version tulee olla valmiina 10.5.2021 ja lopullisen version 30.5.2021. Lehti ilmestyy viikolla 24. Vuonna 2020 Taidetutkan sivuilla vieraili lähes 13 000 lukijaa.

Lehden teemasta

Taide ja kulttuuri kunnissa ja kuntien päätöksenteossa -teema haastaa pohtimaan taiteen ja kulttuurin näkökulmia ja uusia mahdollisuuksia erikokoisissa kunnissa. Teema on erityisen ajankohtainen kesäkuun kuntavaalien johdosta. Miten kunta voi edistää kulttuuria ja taidetta osana yhteistä hyvinvointia ja terveyttä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä paikallista ja alueellista elinvoimaa?

Uudistettu laki kuntien kulttuuritoiminnasta tuli voimaan 1.3.2019. Laki korvaa aiemman, 25 vuotta vanhan lain, ja määrittelee entistä tarkemmin kuntien kulttuuritoiminnan tehtäviä ja tavoitteita. Lakiuudistus vahvistaa kulttuurin roolia kunnan toiminnassa samalla perustellen kulttuurin merkitystä ja asemaa kunnan peruspalveluna. Uudistetussa laissa korostuu sekä toimialarajat että maantieteelliset rajat ylittävän yhteistyön merkitys. 

Toinen kulttuurin kannalta tärkeä uudistus vuoden 2019 aikana oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän avoimen ja maksuttoman TEAviisarin kulttuuriulottuvuus. TEAviisariin kerätyt tiedot kuvaavat kunnan toimintaa asukkaidensa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.  Kulttuurin TEAviisarin avulla pääsee katsomaan, vertailemaan ja hyödyntämään kuntakohtaisia tietoja kulttuurista kunnan toiminnassa.

Myös kuntien hyvinvointikertomukset toimivat kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen välineenä. Kunnasta riippuen kulttuuri näkyy hyvinvointikertomuksissa eri tavoin. Useimmin kuvataan taide- ja kulttuurilaitosten kuten kaupunginteattereiden ja -orkestereiden, kirjastojen, museoiden, taiteen perusopetuksen, lasten ja nuorten kulttuurikasvatuksen sekä kansalaisopistojen toimintaa. Mutta miten hyvinvointikertomuksella tuetaan ja mitataan taiteen ja kulttuurin mahdollistamista kunnissa? 

Entä miten uudistettu kulttuurilaki näkyy arjessa? Mitä kaikkea taide- ja kulttuurialan ammattilaiset nykyään tekevät kunnassa? Miten monipuolista on kulttuuripalveluiden yhteistyö muiden kunnan toimialojen, järjestöjen ja ammattitaiteilijoiden kanssa? Mitä tehdään eri puolilla Suomea käynnissä olevissa kuntien kulttuuritoimintalakiin pohjaavissa kehittämistehtävissä? Miten investoinnit taiteeseen ja kulttuuriin rakentavat kuntien vetovoimaa? Miten tapahtumat tai taiteellinen toiminta elähdyttävät, rikastuttavat ja houkuttelevat osallistumaan? Entä miten koronapandemian aiheuttama poikkeustila on korostanut taiteen ja kulttuurin merkitystä kunnissa?

Ohjeita kirjoittajalle

Taidetutka on verkkolehti, jota luetaan erilaisilta näyttöpäätteiltä. Siksi tekstissä kannattaa pyrkiä tiiviiseen ja napakkaan ilmaisuun. Käytä väliotsikoita, tauota tekstiä kuvilla ja vältä monimutkaisia, pitkiä lauserakenteita ja pitkiä kappaleita. Mieti, mikä on juttusi ydinviesti. Mikä on se asia, joka lukijalle ainakin tulisi jäädä mieleen? Avautuuko juttu jo pelkällä silmäilyllä? Miten houkutella lukija keskittymään ja syventymään aiheeseen? Jutun loppuun voi liittää aiheeseen syventäviä linkkejä muille verkkosivuille. 

Voit ehdottaa artikkelia julkaistavaksi seuraaviin lehden osastoihin: 

Blogi on kirjoittajan tai kirjoittajien näkökulmasta tehty kirjoitus ajankohtaisesta aiheesta. Blogin pituus on n. 4000 – 7000 merkkiä. Blogissa ei tarvita väliotsikoita tai ingressiä.

Kuva kertoo -osasto tarjoaa paikan lehden teemaan sopivalle, kiinnostavalle kuvalle. Kuvaan liitetään lyhyt selittävä teksti, jonka pituus on n.  800 – 2000 merkkiä. Kuvan tulee olla pystykuva. Väliotsikoita tai ingressiä ei tarvita.

Syväluotain-osasto tarjoilee hidasta journalismia syventyen muita Taidetutkan artikkeleita perusteellisemmin ajankohtaisiin ilmiöihin ja niiden taustoihin. Täältä löytyy sopiva juttupaikka pidemmille artikkeleille, joiden pituus on yli 7000 merkkiä. Jutussa käytetään ingressiä ja  väliotsikoita.  

Ilmiö-osastolla syvennytään, esitellään ja kuvaillaan ajankohtaisia taiteen ja kulttuurin ilmiöitä. Tekstin pituus on n. 5000 – 7000 merkkiä. Jutuissa käytetään ingressiä ja väliotsikoita.

Tekijä-osastolla tutustutaan erilaisiin taiteen tekijöihin. Tällä osastolla julkaistaan tekijähaastatteluja tai kirjoituksia tekijöistä lehden kulloisenkin teeman mukaisesti. Tekstin pituus on n. 5000 – 7000 merkkiä. Jutussa käytetään ingressiä ja  väliotsikoita.

Kenttäpostia-osasto tarjoaa juttupaikan ruohonjuuritason taide- ja kulttuurityön esittelylle. Tekstin pituus on n. 5000 – 7000 merkkiä. Jutussa käytetään ingressiä ja  väliotsikoita.

Greetings from -osastolla kurkistetaan Suomea kauemmas. Mitä tapahtuu muualla maailmassa? Tällä osastolla oleva artikkeli voi olla muodoltaan myös kuvareportaasi. Teksti pituus on n. 5000 – 7000 merkkiä. Jutussa käytetään ingressiä ja väliotsikoita. Teksti voi olla kirjoitettu myös englanniksi tai ruotsiksi.

Tutkimus -palstalla julkaistavat jutut ovat noin 5000 – 7000 merkin mittaisia tekstejä, jotka lähestyvät numeron teemaan liittyvää aihetta tutkimuksen näkökulmasta. Erityisesti tutkimus-palstalle toivotaan kirjoituksia, joihin sisältyy jokin uusi avaus, idea tai näkökulma. Jutussa käytetään ingressiä ja väliotsikoita. 

Kuvat

Kaikkiin Taidetutkan juttuihin kuuluvat olennaisena osana hyvälaatuiset kuvat (1-5 kuvaa/juttu), joihin kirjoittajalla on oikeudet ja lupa kuvien käyttöön ja julkaisemiseen jutun yhteydessä. Kuvaaja mainitaan ja kuvatekstien käyttö on mahdollista. Kuvien resoluution tulee olla vähintään 72 dpi ja koon vähintään 500 px (pidempi sivu), mielellään enemmän. Parhaiten toimivat 16:9 tai 4:3 -suhteiset kuvat. Kuvien kuvateksteistä vastaavat kirjoittajat.

Toimituskunnan rooli

Lehden toimituskunta rakentaa päätoimittajan kanssa yhteistyössä numerosta temaattisen kokonaisuuden ja päättää yhdessä lehteen valittavat jutut. Lehdessä on pääkirjoituksen lisäksi kahdeksan erityyppistä osastoa. Edellisiin numeroihin ja eri juttutyyppeihin voit tutustua täällä. Toimituksen jäsenet toimivat kirjoitusprosessissa tukena kommentoiden tekstiä ja tehden mahdollisesti tarkentavia kysymyksiä, jotta jutun sisältö avautuu myös niille lukijoille, joille aihe ei ole ennestään  tuttu. Päätoimittajalla on oikeus varmistaa jutussa olevien tietojen oikeellisuus. Loukkaavia tekstejä ei julkaista.

Lehti on suunnattu laajalle lukijakunnalle, jota kiinnostaa taiteen uudet merkitykset sekä taide ja kulttuuri ajassa muuttuvina ilmiöinä. Lukijakunnassa on erityisesti sosiaali- ja terveysalan sekä kulttuurialan ammattilaisia. Lukijapalautetta voi lähettää: taidetutka(at)gmail.com.