Taidetutka nostaa esiin taiteen ja kulttuurin uusia rajapintoja, esittelee kiinnostavia toimijoita, tekoja ja ilmiöitä ja syventää keskustelua taiteen merkityksistä. Tuorein numero käsittelee outsider-taidetta.
Tanssitaiteilija Helena Ratinen työskenteli Kulttuuriosuuskunta Ilmeen Elävä Kuolema -hankkeessa Oulun kaupunginsairaalan palliatiivisen ja saattohoidon osastolla A2. Työpäiväkirjansa kautta Ratinen avaa artikkelissaan työhön liittyviä eettisiä pohdintoja sekä eettistä koodistoa, jota hän käyttää työnsä tukena.
Tampereella ammattiteatterit ovat ryhtyneet viemään esityksiä ikäihmisten hoitolaitoksiin. Läänintaiteilija Arttu Haapalainen, näyttelijä Riikka Papunen ja kulttuurisen vanhustyön suunnittelija Jaana Ylänen keskustelevat moniammatillisen työn etiikasta.
Taiteelle ja taiteilijan mielikuvittelun taidoille on kysyntää. Taiteen kautta voidaan venyttää ajatushorisonttia, josta nousee ideoita pintaan. Taide on osa tulevaisuusajattelua ja ennakointia. Millaisia välähdyksiä tulevaisuudesta tuo taiteilijan ja robotin yhteistyö?
Millaista elämä voisi olla kulttuurihyvinvoinnin Suomessa vuonna 2030? Artikkeli esittelee kuvitteellisen arkipäivän yhteiskunnassa, jossa taiteen potentiaali on otettu täysimittaiseen käyttöön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, yhteisöllisyyden ja oppimisen edistämisessä.
Rosa Meriläinen pohtii blogikirjoituksessaan taiteen ja kulttuurin julkista rahoitusta. Jotta tavoitteet muuttuvat euroiksi, tarvitsemme konkreettisia suunnitelmia. Nyt on tärkeää kyetä näyttämään, miten lisävarat käytettäisiin ja mitä vaikutuksia sillä yhteiskunnalle on.
Palveluasumista tarjoavan Kotokampuksen arjessa taide ja kulttuuri ovat läsnä. Kulttuurihyvinvointi on otettu osaksi asukkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmia, ja talon asukkaille järjestetään monipuolista luovaa toimintaa.
Muotokuvakioski tarjoaa tavan luoda taiteella elinkeinoa ja rakentaa yhdenvertaisempaa taidemaailmaa. Palvelu toimii vuoden 2019 ajan Vertaistaiteilijat-hankkeen kokeiluna. Tarkoitus on selvittää ja kehittää keinoja, joilla erityistä tukea tarvitsevat taiteilijat voisivat ansaita taiteellisella työllä.
Taidetutkan neljäs numero raottaa muutoksen ovea. Tarkastelemme erityisesti taidetta, joka tapahtuu perinteisten taideinstituutioiden ulkopuolella dialogissa ympäröivän yhteisön, yhteiskunnan ja yksilöiden kanssa, yllättävissäkin konteksteissa: kouluissa, vastaanottokeskuksissa, palvelutaloissa, päiväkodeissa, kuntouttavassa työtoiminnassa, ryhmäkodeissa.
Voiko taiteella pyrkiä työ- ja toimintakyvyn edistämiseen? Kirjailija, sanataideohjaaja Minna Mikkonen ja sairaanhoitaja Kirsi Inget kertovat työstään kuntouttavan työtoiminnan taideryhmien ohjaajina.
Mitä tapahtuu, kun draamakasvatuksen professori Allan Owens astuu yhteisöön ja hyödyntää prosessidraaman keinoja luodakseen tilaa dialogille?