Taidetutka nostaa esiin taiteen ja kulttuurin uusia rajapintoja, esittelee kiinnostavia toimijoita, tekoja ja ilmiöitä ja syventää keskustelua taiteen merkityksistä. Tuorein numero visioi taiteen ja kulttuurin tulevaisuutta.
”Uusien tulevaisuudensuuntien hahmottaminen vaatii kykyä mielikuvitella ja yhdistellä olemassa olevaa ja olematonta. Kyky havainnoida, merkitysten löytäminen ja taito rakentaa tulevaisuudenkuvia ovat taiteilijoiden osaamispääomaa parhaimmillaan.”
Taidetutkan neljäs numero raottaa muutoksen ovea. Tarkastelemme erityisesti taidetta, joka tapahtuu perinteisten taideinstituutioiden ulkopuolella dialogissa ympäröivän yhteisön, yhteiskunnan ja yksilöiden kanssa, yllättävissäkin konteksteissa: kouluissa, vastaanottokeskuksissa, palvelutaloissa, päiväkodeissa, kuntouttavassa työtoiminnassa, ryhmäkodeissa.
Taiteen ja työelämän välisessä rajapinnassa tapahtuu nyt paljon. Hyvät tapausesimerkit, menetelmät ja tutkimus rakentavat kaikki osaltaan siltaa kahden erilaisen maailman välille ja osoittavat, mistä taiteen ja työelämän vuorovaikutuksessa on kysymys. Toimialojen välinen verkosto kehittyy ja kiinnostuneiden joukko laajenee. Tarvitaan taiteilijoita, välittäjiä, työelämän kehittäjiä, rohkeita kokeilijoita organisaatioiden sisältä, tutkijoita, bisnesnaisia ja virkamiehiä – jokaisella on tässä kehityksessä oma tärkeä rooli.
Sairaala on ahdistava paikka, jossa on valkoiset seinät ja kelmeä valaistus. Sossussa ihmistä kohdellaan vain numerona ja kulueränä. Sote-uudistus on byrokraatin unelma, joka tuottaa vain lisää hallintoa. Tai sitten ei!
Luet historiallista julkaisua – samaan aikaan tutustut johonkin ennennäkemättömään ja -kokemattomaan. Kuin kevään ensimmäisen jäätelön nuolaisu, puhtaan valkoisen lumihiutaleen leijailu tai elokuun paahteinen kuutamoilta. Runollisuus valtasi mieleni, kun Terveyttä kulttuurista mielenterveysseura ry:n puheenjohtajana saan ilon ja kunnian olla Taidetutkan, taiteeseen, kulttuuriin ja hyvinvointiin keskittyvän verkkolehden ensimmäisen numeron päätoimittaja.