SÄRÖT on kolmiosainen teossarja, joka pyrkii sanoittamaan ja kuvittamaan mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ja heidän omaistensa kokemuksia larpin, eli liveroolipelaamisen, keinoin. Tässä artikkelissa Säröt-hankkeen koordinaattori ja väitöskirjatutkija Kerttu Lehto esittelee SÄRÖT- hankkeen ja tutkailee SÄRÖT-hanketta ja liveroolipelaamista outsider-taiteen näkökulmasta.

 

SÄRÖT

SÄRÖT on hanke, jossa toisiinsa yhdistyvät taide, peli, akateeminen tutkimus ja menetelmällinen kehittäminen. Hankkeen tärkeimpiä tavoitteita ovat mielenterveyteen, riippuvuuteen ja omaisen rooliin liittyvän puheen lisääminen (#säröpuhe), kokemusten näkyväksi tekeminen ja liveroolipelien toipumista edistävän vaikutuksen testaaminen. SÄRÖT käynnistyi kesäkuussa 2020 Alli Paasikiven säätiön apurahan turvin, ja se jatkuu kevääseen 2021.

Mieli ry:n mukaan yli 50% suomalaisten työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveyssyistä. Mielenterveyden, päihderiippuvuuden ja omaisen roolin kokemukset ovat vahvasti läsnä suomalaisessa arjessa, ne koskettavat lähestulkoon jokaista meitä. Silti näihin liitetään voimakas vaikenemisen kulttuuri. Vuonna 2020 erityisesti eriarvoisuus toipujien keskuudessa on lisääntynyt entisestään, ja köyhyys ja päihdeongelmat altistavat mielenterveysongelmille (Mieli ry 2020). Yle uutisoi keväällä koronan lisänneen mielenterveysongelmien määrää entisestään, ja kasvua oli jo ennestään (Valkama 2020). Silti mielenterveyden ongelmista, riippuvuudesta ja omaisen roolista vaietaan, ja näitä aihepiirejä leimaa stigman pelko.

Jotta vaikenemisen kulttuurista päästäisiin eteenpäin, pitää ihmisten mielenterveys-, riippuvuus- ja omaiskokemuksille antaa matalan kynnyksen foorumi, jossa heille mahdollistetaan jakaminen kannustavassa ympäristössä. Vain luomalla turvallisen jakamisen tilan voimme mahdollistaa häpeän stigman poistumisen. Uskomme, että larp on menetelmä syvempään ymmärrykseen ja mahdollistaa aihepiirin kuvauksen tavalla, joka ei muuten onnistuisi.

Larp

Larpissa pelaajat eläytyvät roolihahmoihinsa ennalta sovitussa tilanteessa. He pyrkivät toimimaan, tuntemaan ja ajattelemaan kuten hahmonsa. He ovat myös interaktiossa kanssapelaajiin ja ympäristöön niin, että ne tukevat eläytymistä illuusioon jostain, mitä ei oikeasti ole. Näin larp tekee eläytymisestä, kokemisesta ja empatiasta taidetta.

Peliin valmistaudutaan monen vaiheen kautta. Ensin pelaaja ilmoittautuu peliin ja saa järjestäjiltä viestin, jossa hänet toivotetaan tervetulleeksi mukaan peliin. Pari viikkoa ennen peliä hän saa pelinjohdolta osallistumismaksua vastaan hahmokuvauksen ja käytännön lisäohjeita. Hahmokuvaus on yleensä parin sivun mittainen teksti, jossa kerrotaan hahmosta. Kuka hahmo on ja millainen hänen taustansa on, mitä hänen mielessään liikkuu ja mitä hän tuntee, ajattelee ja tavoittelee. Pelipäivänä pelaajat saapuvat ohjeistuksen mukaan pelipaikalle, ja sääntökertauksien jälkeen peli alkaa. Pelissä kukin pelaaja eläytyy hahmoonsa, eli hän on kuin olisi kuvauksessa esitelty hahmo sovitussa tilanteessa. Pelin jälkeen roolit pudotetaan pois ja keskustellaan siitä, mitä pelissä tapahtui.

SÄRÖT on kolmen larpin teossarja. Ensimmäinen osa käsittelee osastojakson arkea, toinen osa päihderiippuvuutta ja -toipujuutta, kolmas osa keskittyy omaisten kokemuksiin. Kaikki larpit ovat noin neljän tunnin mittaisia ja kussakin on kymmenen hahmoa. Larpit pohjautuvat oikeiden ihmisten kertomuksiin omasta elämästään ja kokemuksistaan, ja ne pyritään järjestämään oikeissa, autenttisissa ympäristöissä. Vaikka larppien teemat ovat raskaita, on osallistumiskynnys matala, ja osallistuminen on käytännössä helppoa. Larpit ovat vain täysi-ikäisille ja pelaajilta tiedustellaan ilmoittautumisvaiheessa heidän syitään ilmoittautua peliin mukaan. Pelipaikalla tulee olemaan terveydenhoidon ammattilainen.

Larp ja outsider-taide 

Larp on toiminnanmuotona vaikeasti määriteltävä. Se sijoittuu pelin, teatterin, taiteen, leikkimisen, roolityön, performanssin, ja mediakulttuurin välimaastoon (ks. Deterding & Zagal 2018, 1-7; Lampo & Huuhka 2015, 329; Stenros 2010). Suomessa järjestettävät larpit toteutetaan pitkälti vastikkeettomana vapaaehtoistoimintana. Henkilöt, jotka järjestävät larp-tapahtuman, luovat pääsääntöisesti myös sen taiteellisen sisällön (Stenros & Harviainen 2018). Larpit ovat luovuuden ja inspiraation huipentumia, joita on suitsutettu toimiviksi elämystapahtumiksi. Tekijälähtöisyydessään ja tekijöiden itseoppineisuudessaan se lähenee outsider-taidetta.

Viimeisen vuosikymmenen aikana ajatus larpista ammattina on mahdollistunut. Larpit ovat kasvaneet tuotantoarvoiltaan. Pelinjärjestäjät ovat alkaneet saada apurahoja ja on syntynyt jopa larp-yrityksiä. Enää ei ole harvinaista lähteä Suomesta Keski-Euroopan linnoihin larppaamaan. Olen itsekin larp-yrittäjä. Olen huomannut omassa toiminnassani sen, miten tilauksesta tekemäni larpit saavat inspiraationsa asiakkaan toivomista teemoista. Ammattilaisena hyödyn eniten vuosien pelintekoa seuranneesta käytännön kokemuksesta. Tuotantoarvojen kohotessa ja toiminnan kaupallistuessa larpin luontainen outsider-henki häviää.

 

Uusi foorumi: SÄRÖT 

SÄRÖT syntyi tilanteesta, jossa ymmärsin tehneeni liian pitkään tilaustöitä. Halusin jälleen käyttää omaa luovuuttani. Päätin kirjoittaa hauskan larpin omilla ehdoillani, minulle tärkeästä aihepiiristä. Pian ymmärsin alkuperäisen ideani vain toistavan omia ja yhteiskunnassa vallalla olevia haitallisia stereotypioita. Päätin, että itsekin mielenterveyskuntoutujana haluan, että mieluummin kerrotaan minun oikea tarinani. Ei niin, että vain joku kasvoton taiteilija toistaa omia käsityksiään hulluudesta. SÄRÖT-hankkeen tekijätiimin kaikki jäsenet kuuluvat myös hankkeen kohderyhmään. Emme sanoita muiden tarinoita, me sanoitamme meidän tarinoitamme.

SÄRÖT-hanke koostuu kolmesta vaiheesta. Ensin keräsimme ihmisten kertomuksia ja kokemuksia kyselyn avulla. Saamiemme vastausten perusteella kirjoitamme kolme larpia. Hankkeen toisessa vaiheessa larpit pelataan. Ne myös valokuvataan, ja tästä järjestetään taidenäyttely. Kolmannessa vaiheessa larpeista kerätystä aineistosta kirjoitetaan larpin toipumista tukevista vaikutuksista tutkimusjulkaisu. Se tulee olemaan osa roolipelien hyvinvointivaikutuksia käsittelevää väitöskirjaani.

Tähän mennessä olemme keränneet aineiston, ja pelien kirjoitus on kesken. Aineistosta ilmenee, että todella moni ihminen janoaa kuulluksi tulemista ja haluaa jakaa kertomuksensa. Erityisesti omaiset kokevat myös sitä, että avoimeen puhumiseen ei juuri ole tilaisuuksia, ja että he jäävät yksin omien tunteidensa kanssa. On käynyt ilmi, että tarve keskustelukulttuurin avaamiselle ja kokemusten esiin tuomiselle on valtava. Kysely itsessään on jo osa taidetekoa, sillä se sai monet ihmiset avaamaan sydäntään ja purkamaan tuskaansa. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa olen huomannut toimivani mahdollistajana ja kuuntelijana. Seuraavissa vaiheissa on tarkoitus varmistaa, että muutkin kuulevat viestin. Tämän tehdäkseni käytän tätä keinoa, minkä osaan parhaiten, ja mikä nähdäkseni antaa jopa syvempiä kokemuksia kuin muut taiteen muodot. Juuri larpille on taidemuotona luonteenomaista välittää kokemus, tunne tai ajatus, pelkkien ulkoisten ärsykkeiden sijasta.

SÄRÖT toimii myös sosiaalisessa mediassa ja visuaalisena taiteena. #Säröpuhe (englanniksi #Riftspeech) kannustaa ihmisiä avoimeen puheeseen mielenterveys-, päihde- ja omaisasioista sosiaalisen median foorumeilla. Larpeista otetuista valokuvista, #Säröpuhe-mediasisällöstä ja kesän aikana kerätystä aineistosta järjestetään joulukuun aikana taidenäyttely turkulaisessa Galleria Barkerissa.

 

Kirjoittaja: Kerttu Lehto on Säröt-hankkeen koordinaattori ja väitöskirjatutkija Tampereen yliopistolla.

Kuvat: Aarni Lehto

 

Lähteet:

Deterding, Sebastian & Zagal, José P. (2018). The Many Faces of Role-Playing Game Studies. Teoksessa: Zagal, José P. & Deterding, Sebastian. Role-playing game studies. A transmedia approach, 1-16. New York: Routledge.

Lampo, Marjukka & Huuhka, Marleena (2015). Labyrintti – näkökulmia peleihin ja esityksiin. Teoksessa: Arlander, Annette; Erkkilä, Helena; Riikonen, Taina & Saarikoski, Helena (toim.) Esitystutkimus, 321-338. Helsinki: Patruuna.

Stenros, Jaakko (2010). Nordic Larp: Theatre, Art and Game. Teoksessa: Stenros, Jaakko & Montola, Markus (toim.) Nordic Larp. Tukholma: Fëa Livia.

Stenros, Jaakko & Harviainen, J. Tuomas (2018). Akateeminen roolipelitutkimus Pohjoismaissa. Teoksessa: Stenros, Jaakko & Särkijärvi, Jukka (toim.) Seikkailuja ja sankareita. Katsauksia suomalaisen roolipelaamisen historiaan ja nykyhetkeen, 114-128. Tampere: Tampereen museoiden julkaisuja 153.

Suomen Mielenterveys (Mieli) ry. 2020. Suomalaisten mielenterveys ei ole kohentunut fyysisen terveyden tahtiin. Yhteiskunta. https://mieli.fi/fi/yhteiskunta/suomalaisten-mielenterveys-ei-ole-kohentunut-fyysisen-terveyden-tahtiin viitattu 4.8.2020.

Valkama, Heikki 2020. Koronakriisi on lisännyt mielenterveysongelmia entisestään – kriisipuhelimessa ennätysmäärä soittoja, terapialähetteiden määrä kasvaa kovaa vauhtia. Yle uutiset, talous. 2.4.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11286438 Viitattu 4.8.2020

 

Lisätietoja: www.lounatar.fi/sarot