Työssä Tanssikummina – ”Joskus vain ollaan hiljaa käsikkäin”

Anna Lemberg, Annastiina Saastamoinen ja Riikka Kosola ovat Läntisen tanssin aluekeskuksen Tanssikummeja. He ovat tanssitaiteilijoita, joka kohtaavat, liikuttavat ja koskettavat työssään niitä, joita ei yleensä nähdä tanssiesitysten yleisöinä. Tanssikummien työympäristöjä ovat vanhainkodit, vastaanottokeskukset ja päiväkodit. He työskentelevät myös kotihoidon asiakkaiden kanssa. Tässä artikkelissa pääsemme kurkistamaan Tanssikummien työpäivään ikäihmisten ja lasten kanssa.


Töissä vanhuspalveluissa

Annan työpäivä Turun kaupungin vanhuspalveluiden yksikössä alkaa klo 8.30. Hän saapuu päivähuoneeseen, jossa istuu suuren yhteisen pöydän äärellä aamupalaansa nauttivia asukkaita. Hän huikkaa huomenet ja saa vastaukseksi leveät hymyt ja tuikkivat silmät.  Vihreäasuinen Tanssikummi on tunnistettu.

Joinain päivinä Anna jää heti työskentelemään päiväsaliin jo aamupalansa nauttineiden asukkaiden kanssa, mutta toisinaan hän lähtee tapaamaan tiettyä asukasta huoneeseen. Ollessaan osana yhteisöä monen viikon ajan Tanssikummi oppii tuntemaan ihmiset ja aistii herkemmin tilanteita. Hän tietää, ketkä kaipaavat heti aamusta aktiivista tekemistä ja ketkä heräilevät päivään vähitellen ja rauhassa. Jokaisella asukkaalla on omat rutiininsa ja tapansa, joita tulee kunnioittaa. Anna soluttautuu osaksi heidän arkeaan ja ujuttaa liikettä ja tanssia heidän ja myös omaan arkeensa.

Ote Tanssikummin päiväkirjasta: ”Tanssikummina työskennellessä ei toimi valmiiksi suunniteltu tanssituokio. Pitää mennä tilanteeseen rohkeana ja avoimena. Aistia hetkeä, tehdä, eikä epäröidä”.

”Anna siis tälle hetkelle mahdollisuus tapahtua ja yllättää. Luota. Älä pelkää.”

Tanssi aktivoi kehomuistia

Aamun ensimmäisen tanssihetken Anna jakaa asukkaan luona hänen huoneessaan. He ovat jo oppineet tuntemaan toisensa, vieraskoreus on karissut ja asiakkaasta on tullut Tanssikummille tärkeä. Anna tietää asukkaan mielellään kertovan hänelle muistojaan. Yksi muisto liittyy kukkaan, jota vanhus keräsi mökkinsä lähellä olevasta metsästä. Kukan tuoksu on hänen lempituoksunsa.

Muisto on niin voimakas, että Anna inspiroituu muistosta. Hän etsii muistoon mielestään sopivan musiikin ja tanssii muiston vanhukselle, joka hihkaisee sängystään ihastuneena: ”Minäkin tanssin!”

Kehomuistiimme on varastoitunut aiempia liikekokokemuksia, jotka voivat nousta pintaan, vaikka vain katsoisi toisen tanssia. Myös muistisairaan kehomuistiin saattaa tallentua edellispäivän tai viikon tansseja, ja nuo muistot tekevät tilanteesta tutun ja turvallisen.

Tanssikummi Anna Lemberg. Kuva: Riikka Campomanes.

Anna jatkaa päivää tanssien eri asukkaille ja heidän kanssaan. Välillä rytmitellen musiikkia käsillä taputtaen, välillä huivin keveää liikehdintää yhdessä ihmetellen, joskus vain ollaan hiljaa käsikkäin. Jokaiselle kohtaamiselle annetaan aikaa. Tanssikummi ja vanhus kohtaavat toisensa ihminen ihmisenä ja toisiaan arvostaen.

Tärkeintä on olla läsnä

Tanssikummia koskettaa hyvin liikerajoitteisen vanhuksen herkistyminen läsnäoloon ja liikkeeseen. Läsnäolon taika on juuri se, mikä erottaa tanssin käsien heiluttelusta musiikin tahtiin. Parasta on silloin, kun henkilökuntakin huomaa sen ja näkee hetken ajan asukkaan toisin silmin. Työskennellessään Tanssikummi usein laajentaa ja muuttaa sekä henkilökunnan että asukkaiden käsitystä siitä, mitä tanssi on.

Anna kokee itse onnistumisen tunteen silloin, kun hän saa muodostettua yhteyden vanhukseen liikkeen avulla. Tanssi on jotain, mitä syntyy yhdessä olemisesta, kohtaamisesta ja kuuntelemisesta. Tärkeää on kohdata ihminen ilman ennakkoluuloja. Ennakkoluulottomuus vie uskomattomille matkoille ja on taiteilijalle arvokasta. Silloin ollaan luovuuden äärellä.

Kello 11.30 -12 asukkailla on lounas, jolloin myös Tanssikummi voi hengähtää hetkeksi. Anna kirjaa ylös päivän tapahtumia ja teemoja hoitohenkilökunnalle raportoitavaksi. Lounaan jälkeen Tanssikummi järjestää TV-tilassa tanssihetken. Lauletaan, soitetaan toivemusiikkia, tanssitaan huiveilla ja tehdään yhdessä jalkatanssi. Liike saa kaikki valtaansa, niin että kahviaika melkein unohtuu!

Tanssikummin työkassista löytyy soittimen lisäksi mm. 10 eriväristä sifonkihuivia, jotka muuntautuvat tanssiessa milloin siiviksi ja milloin puunlehdiksi. Kuva: Riikka Campomanes.

Kahvien jälkeen kello 14 Tanssikummi keskustelee tanssimisesta asukkaiden kanssa ja siitä, mitä ajatuksia se herätti. Anna saa vanhuksilta kannustusta: ”Telkkariin sut pitäs saada!”, ”On ilo ja kunnia olla hyvässä seurassa ja kuunnella hyvää musiikkia.””Onpa hienoa, että tällaista järjestetään.” Tanssikummin heittäytyminen ja ”estottomuus” on koettu esimerkkiä antavana henkilökunnan puolelta. Tanssikummi toimii myös aloitteen tekijänä ja näyttää erilaisia mahdollisuuksia aktivoida asukkaita.

Ote henkilökunnan palautteesta “Tanssikummi piristi asukkaidemme sekä henkilökunnan päivää mukaansa tempaavalla työotteellaan. Toiminnassa asukkaat näkyvästi heräsivät innokuuteen ja ilmeet ja eleet lisääntyivät. Hoitohenkilökunnalle on tullut myös lisää tietoa asukkaan mieltymyksistä, joita voidaan käyttää hyödyksi. Tanssikummilta varmasti jokainen oppi jotain jota hyödyntää arjessa. Aivan ihanaahan olisi, että jatkoa tanssikummitoiminnalle olisi.”

Kello 14.30 Anna nappaa tavaransa ja huikkaa heipat kaikille ja tanssahtelee kohti ulko-ovea monta muistoa rikkaampana.


Töissä päiväkodissa

Tanssikummit  Annastiina Saastamoinen ja Riikka Kosola  aloittivat syksyllä 2018 työskentelyn Turun varhaiskasvatuksen yksiköissä. Tanssikummien työpäivä alkaa aamulla yhdeksältä jatkuen kello kolmeen asti. Päivän aikana Annastiina ja Riikka työskentelevät pääsääntöisesti kumpikin yhden ryhmän kanssa kerrallaan. Lasten päiväunien aikaan on hyvä aika henkilökunnan venyttely- ja rentoutushetkeen.

Riikan mielestä arvokasta on työnkuvan laajuus ja vapaus. Hän saa sopeutua, sujahtaa, kuunnella, pukea lapsia ja niistää neniä. Olla läsnä siellä, missä on tarvetta. Riikan mukaan Tanssikummista pidetään tämän läsnäolon ja laajan työnkuvan takia. Tanssikummi voi ottaa huomioon yksittäisen lapsen ja hänen tunteensa, silloinkin kun hoitohenkilökunta ei lasten määrän ja kiireen takia ehdi.

Annastiina korostaa, että kaikki liike voi olla tanssia ja tanssi voi tapahtua leikin lomassa. Annastiina houkuttelee lapset leikkimään autoilla. Paloautoja lasketaan ja pestään liikkeellisesti. Napista painaen kädet heittävät vettä, sylkevät pesuainetta ja toimivat harjoina. Yksi auto ajaa Annastiinan raajojen muodostamasta tunnelista, ja siitä alkavat lasten ja autojen hurjat tunneliajot. Jokainen saa vuorollaan tehdä kehostaan tunnelin. Lauluhetken ja ruokailun jälkeen Tanssikummi saattaa pikkuiset autoilijat kosketuksen voimalla päiväunien maailmaan.

Päiväunien ja välipalan jälkeen koittaa satu- ja liikehetki.  Sadussa juro varis varastaa kukon kanalasta munia. Lapset kuuntelevat satua ja liikkuvat ujon kissan lailla, rakentavat kehoillaan varasvarman kanalan ja auton, näyttävät karkausliikkeitä ja kiittävät kaveria.

Tanssikummi Annastiina Saastamoinen työssä päiväkodissa. Kuva: Riikka Campomanes.

Tanssikummi katsoo toisin silmin

Annastiinan mukaan lasten kanssa on oltava erityisen läsnä, huokoisesti avoin kaikille hulluillekin ideoille. On oltava rohkea ja kohdattava lapset ja tilanteet avoimena. Päiväkodin henkilökunnalta tulee Tanssikummille palautetta: ”Oli ihana seurata työskentelyäsi. Huomasin lapsien, jotka vierastavat helposti, tulevan toimimiseen mukaan ja yksikin innostui lentämään kauniisti kuin lintu”.

Riikkaa pohdituttaa päiväkodin henkilökunnan hyvinvointi. Henkilökunnalle haasteena on äänen käyttö. Kuinka saada ohjeet ja ja neuvot kuuluviin huutamatta ja menettämättä omaa ääntään? Riikka on myös pohtinut yhdessä ryhmänohjaajien kanssa kuinka tehdä vapauden ja vastuiden nimeämisestä positiivista ja kannustavaa eikä kieltävää? Tanssikummi katsoo yhteisöä ulkopuolisen silmin ja voi mahdollisesti toisesta näkökulmasta tuoda jotakin uutta yhteisöön ja sen rutiineihin. Tanssikummi myös pääsee lähemmäs lapsia toisella tavalla kuin hoitaja. Tämä voi mahdollistaa toisenlaisia työtapoja, joita henkilökunta voi halutessaan kokeilla ja ottaa käyttöön.

Tanssikummien työ on mahdollista Turun kaupungin kuolinpesien säästörahaston ja sosiaalirahaston varojen turvin. Rahoitus on Turun kaupungilta merkittävä satsaus kulttuurihyvinvointipalveluiden tuomisessa osaksi vanhuspalveluiden ja varhaiskasvatuksen arkea. Rahoitus mahdollistaa Tanssikummien vuoden täysipäiväisen työskentelyresurssin niin, että kahdeksan kuukautta siitä toteutetaan Turun vanhuspalveluissa ja neljä kuukautta varhaiskasvatuksen yksiköissä.

Kirjoittaja: Riikka Campomanes, tuottaja, Läntinen tanssin aluekeskus


Tanssikummi-palvelu on Läntisen tanssin aluekeskuksen ylläpitämää ja tavaramerkiksi rekisteröityä taidelähtöistä toimintaa. Tanssikummit ovat ammattitanssitaiteilijoita, jotka ovat saaneet erityiskoulutusta Tanssikummin työtä varten. Asiakaskohtaamisen ja yhteisössä työskentelyn lisäksi Tanssikummien työhön kuuluu työn seurantaa, suunnittelua, dokumentointia ja työstä kertomista. Tanssikummeille on tarjolla vertaistukea säännöllisissä tapaamisissa ja työnohjausta aina tarvittaessa.

Linkkejä:

Tanssikummi

Tanssikummin Facebook-sivut

 

2 kommenttia artikkeliin “Työssä Tanssikummina – ”Joskus vain ollaan hiljaa käsikkäin”

Vastaa