Palvelutalosta kulttuurikeskukseksi

Muistikuva kahdesta iloa ja energiaa pursuavasta naisesta on vahva. Pirkanmaan Senioripalvelut Oy:n toimitusjohtaja Tiina Raiski ja talon yhteisötaiteilija Kanerva Niemelä ovat juuri kiteyttäneet muutoksen ja taiteen voiman kääntämällä päälaelleen julkista keskustelua hallitsevan negatiivisen mielikuvan palvelutaloista. Palvelutalo voi taiteen ja sosiokulttuurisen innostamisen tuloksena muuttua kaikille avoimeksi kulttuurikeskukseksi. Ikäihmisenäkin voi kokeilla uusia asioita ja elää mielekästä elämää.

Kulttuurikeskus-nimitys ei tunnu kaukaa haetulta, kun ottaa huomioon, että Senioripalvelut Oy:n yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa toteuttamilla avoimilla Lähitoreilla on 13 000 kulttuurikäyntiä vuodessa. Lähitorit tarjoavat lähialueen eri-ikäisille avointa päivätoimintaa. Kulttuurikäynti tarkoittaa Lähitorien erilaiseen kulttuuritoimintaan osallistumiskertoja. Senioripalvelut Oy:ssä työskentelee kokopäivätoiminen yhteisötaiteilija, joka toteuttaa ikäihmisten ja yhteistyötahojen kanssa isoja ja pieniä taidehankkeita. Yhtiöön on luotu Kulttuuri-innostajien verkosto, jossa innostajina toimivat hoiva-ammattilaiset. Yhteisötaiteilijan luotsaamat Kulttuuri-innostajien tiimit tekevät moniammatillista yhteistyötä mm. toimintaterapeutin ja muiden erityistyöntekijöiden kanssa.

 

Toivo-yhteisömusikaalin ohjaaja Marja Skaffari innostaa ja yleisö lähtee mukaan. Kuva: Anne Koski.

Tanssiva ja laulava organisaatio

Osallistuin Toivo -yhteisömusikaalin ensi-iltaan Senioripalvelut Oy:n Kuuselakeskuksessa  katsojana ja valokuvaajana kesäkuussa. Yhteisömusikaalin toteuttivat Senioripalveluiden asukkaat ja henkilökunta yhteistyössä muun muassa Validia ry:n kanssa. Projektista vastasi Kanerva Niemelä ja musikaalin ohjasi näyttelijä-ohjaaja Marja Skaffari. Liikutus valtasi mielen ja silmän erityisesti Validian päivätoiminnan ryhmän karaoke-numerossa. Yritin vangita kuviin ulospäin joka solulta paistavan tekemisen ilon Senioripalvelujen henkilökunnassa, kun he talon johtajista hoito- ja keittiöhenkilökuntaan asti varmoin ottein vetivät läpi koreografiansa Validian laulavien nuorten takana.  Minussa resonoi paitsi laulu ja liike, myös tukea tarvitsevien tekijöiden ja henkilökunnan saumaton ja toinen toisilleen tilaa jättävä yhteisesiintyminen. Siinä toteutui yhteisötaiteen idea puhtaasti ja vahvasti.

Tanssityttöinä lavalla Pirkanmaan Senioripalveluiden väki toimitusjohtajasta lähihoitajaan ja keittiöhenkilökuntaan. Kuva: Anne Koski.

Senioripalveluiden kokemus näyttää, että taide voi koskettaa hoivaa ja vaikuttaa organisaation kaikilla tasoilla. Eri ammattiryhmät voivat yhdessä ottaa taiteen tukemaan ikäihmisen sopeutumista ikääntymiseen ja pois kotoa siirtymisen elämänvaiheeseen.  Taustalla on noin kymmenen vuoden mittainen prosessi, joka on alkanut erilaisina kokeiluina toteutetuista taidehankkeista. Toiminnan tukena on ollut yhteistyö sekä Tampereen kaupungin että Kulttuurikeskus Piipoon ja Taiteen edistämiskeskuksen Tampereen toimipisteen kanssa.

“Unelma on toteutumassa. Sen on mahdollistanut vahva tahtotila ja eri osaajien innovatiivinen yhteistyö. Ymmärrys mahdollisuuksista, mitä eri ammattilaiset voivat yhdessä tuoda ikäihmisten elämään.  Projektirahoituksin aloitettiin, mutta ennen muuta eteenpäin on päästy sen ansiosta, että ihmiset ovat heittäytyneet ennakkoluulottomasti kokeilemaan uusia tapoja tehdä työtään asiakkaan toiveet ja tarpeet keskiössä.”, summaa toimitusjohtaja Tiina Raiski muutosprosessia.

Terveisiä Pariisista tuovat Pirkanmaan Senioripalvelut Oy:n Kuuselakeskuksen johtaja Outi Hietanen ja luovan toiminnan ohjaaja, lähihoitaja Katri Pihlaja. Kuva: Anne Koski.

Yhdessä tekemisen muutosvoima

Kuvataiteen kentällä vaikuttaa tällä hetkellä trendi, jossa kuvataiteilijat tekevät entistä useammin työtä ryhmissä tai eri aloilta tulevien yhteisissä projekteissa. Yksilökeskeisen luovuusajattelun rinnalle on noussut erilainen yhdessä tekeminen, johon yhteisötaide istuu hyvin. Kuvataiteilija, musiikkiopiston suorittanut ja laulun opiskelua jatkava Kanerva Niemelä kokee taiteilijana kulkeneensa oman tiensä, jossa yhdessä tekemisen merkitys itselle on korostunut.

Huomasin, että haluan muutakin kuin olla yksin työhuoneella ja  tehdä yksin työtä. Kun alkoi näyttää siltä, että on mahdollista tehdä yhteisötaidetta ja tulla palkatuksi yhteisötaiteilijaksi Senioripalvelut Oy:hyn, niin koin, että etenen oikeaan suuntaan. Eri asia olisi ollut, jos nimikkeeni olisi ollut vaikkapa askartelunohjaaja, jolloin yleisenä mielikuvana olisi mallin mukainen toistoon perustuva tekeminen.”, sanoo Niemelä.

Innostamisen taito

Taidesanan korostaminen ei ole välttämättä tehokkain tapa innostaa eri-ikäisiä ihmisiä mukaan taidetoimintaan ja omaan tekemiseen.

Innostamiseen tarvitaan aina silta, joka johtaa ihmisen taiteen luo. Taide-sana ei useinkaan ole tuo houkutin vaan yhteisötaiteen periaatteiden mukaisesti pitää kohdata ihminen ja ottaa selvää siitä, mistä hän pitää ja tehdä sitten esteettisesti häntä kiinnostavia ja houkuttavia asioita. Ne vetävät puoleensa ja mukaan osallistumaan.“

Yhteisömusikaalin lavasteissa vielä kerran yhteisömuusikko-opiskelija Sanette Sevon, yhteisötaiteilija Kanerva Niemelä, toimitusjohtaja Tiina Raiski, läänintaiteilija Arttu Haapalainen ja ohjaaja-näyttelijä Marja Skaffari. Kuva: Anne Koski.

Luovuudessa vasta-alkaja ei välttämättä jää jälkeen ammattitaiteilijasta. Amatööriys antaa voimavaroja, ei ole ennakkokäsityksiä tekemisestä ja taiteesta. Moni taiteen suurista nimistä on ihaillut luonnonkansojen luovuutta.  Sama itsellä, voin vain ihailla sitä vapautta, miten hienoja lopputuloksia ja sävyjä on ollut meidän asukkaidemme saavutettavissa.”, Niemelä pohtii.

Kirjoittaja: Anne Koski

Kirjoittaja on YTT, joka viimeistelee parhaillaan kulttuurituotannon opintojaan Humakissa. Hän tähtää yhteiskunnan ongelmia taiteen ja tieteen keinoin ratkovaksi osallisuustuottajaksi. Koski tekee Pirkanmaan Senioripalvelut Oy:n tilaamaa lopputyötä ikäihmisten osallistavan taiteen yleisötyöstä ja medianäkyvyyden ongelmista.

Artikkelin pääkuva: Mikko ja Helmi eläytyvät Tiltu ja Taavi -pienoisnäytelmän rooleissa, Marja Skaffari auttaa äänentoistossa.

Yksi kommentti artikkeliin “Palvelutalosta kulttuurikeskukseksi

  1. oli ilo ja silmiä avaavaa lukea tämä huima juttu, kiitos jakamisesta. Heti tulee mieleen, että olis täällä Kuopiossakin pari paikkaa, jotka vois muuttaa kulttuurikeskuksiksi! Sinne tulis elämää ja ihmisiä ja ne tulis normaalin arkitoiminnan piiriin ja samalla kohtaamiset lisääntyisivät! Täytyy ottaa nämä asiat esiin täällä uuden esittävän taiteen osuuskunnan KulttuuriKeinun seuraavassa hallituksen kokouksessa!

Vastaa